Siirry pääsisältöön

Kuinka monta G:tä mobiiliverkkoihin vielä tulee? Eli tarvehierarkian toteutus tietoverkoissa

Kuinka monta G:tä mobiiliverkkoihin vielä tulee? Eli tarvehierarkian toteutus tietoverkoissa

Maslow'n tarvehierarkia merkitsee sitä, että myös tietoverkkojen kohdalla uusi tarve korvaa menneet tarpeet. Enää ei riitä, että tietoverkko on nopea, vaan myös tietoturvan tasoa pitää nostaa. Ja kehittyneet sekä turvalliset tietoverkot tuovat esimerkiksi robottikirurgit sairaaloihin. 

Uudet tiedonsiirtonopeudet mahdollistavat yhä monipuolisemmat sovellukset, mutta monipuolinen sovellus vaatii monimutkaista koodia. Ja yhä enemmän koodia siirtyy palvelimilla ajettavaksi. Eli monimutkainen koodi vaatii tehokkaita koneita. Mutta suurta keskustietokonetta ei voi kantaa mukana, joten nykyisten mobiililaitteiden kohdalla toiminta on sellaista, että ne toimivat kuin näppäimistöt. Mobiililaite lähettää tehtävän palvelimelle, joka ajaa tarvittavan koodin sekä lähettää ratkaisun mobiililaitteille. Eli mobiililaite ulkoistaa kaikki tehtävänsä palvelimelle. 

Modernit verkkopohjaiset tietojenkäsittelyratkaisut toimivat niin sanotulla monitaso (multi layer) periaatteella. Eli tietojenkäsittelyyn ottavat osaa sekä keskustietokoneet että myös mobiililaitteet, jotka on verkotettu valtavaksi kokonaisuudeksi.

Nykyään käytetään siis hajautettua palvelinarkkitehtuuria, missä myös mobiililaitteet verkotetaan keskenään niin, että voivat keskenään jakaa tiedonsiirtokapasiteettia toisilleen. Tuota tekniikkaa käytetään esimerkiksi itseohjautuvissa droneparvissa.  

Mobiiliverkkojen tehoon sekä turvallisuuteen panostetaan jatkuvasti, ja esimerkiksi seuraava suuri mullistus nopeuden lisäämisen lisäksi on niin sanottuihin kvanttijohtimiin siirtyminen. Kvanttijohtimessa tieto liikkuu elektroneissa, jotka vaeltavat atomien kvanttikenttien sisällä. Kvanttijohtimissa sama elektroni liikuttaa tietoa, eikä elektroni siirry atomin elektronikuorella olevien aukkojen välillä. Koska elektroni liikkuu jatkuvasti kvanttikenttien sisällä, niin siinä olevaa tietoa ei voida purkaa paitsi johtimien molemmista päistä. 

Tuo uusi tietoturvan taso mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa esimerkiksi kauko-ohjattavat robotit voivat suorittaa esimerkiksi leikkauksia joko autonomisesti tai sitten kauko-ohjauksen avulla. Ja tämä tarkoittaa sitä, että uusi tarve korvaa menneen tarpeen. Uusi tietojärjestelmien tietoturva mahdollistaa yhä uudet ja uudet verkkosovellusten käyttökohteet, joita ei koskaan olla ennen edes uskallettu ajatella, koska on pelätty hakkereita. 

Mutta tietenkin myös perinteistä tehon lisäämistä tarvitaan, koska uudet verkkopalvelut vaativat jatkuvasti lisää tehoa. Tuota tiedonsiirtoon käytettävän tehon tai sen tarpeen lisäämistä voidaan kutsua spiraali-ilmiöksi tai tuon ilmiön ilmenemismuodoksi. 

Jos ajatellaan sitä että Maslow'n tarvehierarkia siirretään suoraan tietoverkkoihin, niin se merkitsee sitä, että kun yhä uusia sekä uusia palveluita muutetaan verkkopohjaisiksi, niin silloin siitä seuraa jatkuva tarve nostaa verkkojen nopeutta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara