Siirry pääsisältöön

Siis ketä kannattaa etsiä Vastaamon tapauksessa

 Siis ketä kannattaa etsiä Vastaamon tapauksessa

 

Se että joku hyötyy rikoksesta tai onnistuu pitämään tietonsa salassa vaikka muut saavat kakkaa housunpunttiin ovat niitä asioita, jotka tekevät ihmisestä epäilyttävän. Samoin se että henkilö kehottaa muita maksamaan esimerkiksi vaitiolosta viittaa siihen, että tuo maksamista ehdottava henkilö on joko maksanut tekijälle tai saanut joko hyötyä rikoksesta tai sitten jotenkin muuten saanut kiristäjän jättämään itsensä rauhaan. Eli olisiko tämä maksaja sitten itse kyseinen kiristäjä, tai hänen kumppaninsa? Vai mikä hänet motivoi maksamaan niitä "kipurahoja"?

Tämän päivän Hesarissa oli juttu Benjamin Särkästä, joka toimii valkohattuisten hakkerien yhteisössä. Hakkereita on siis kolmea päätyyppiä. Valkohatut (“White Hats”) jotka pyrkivät avoimesti edistämään tietoturvaa sekä löytämään haavoittuvuuksia järjestelmistä. Heidän vastakohtansa ovat mustahatut (“Black Hats”), jotka taas käyttävät taitojaan rikollisiin tarkoituksiin, eli he tekevät tietomurtoja rahasta, ja kohteena voi olla järjestelmä, missä on intiimiä tietoa, jota voi myydä tai jonka salaamisesta voidaan maksaa palkkio. Muistakaa että kukaan ei koskaan ole täysin valko- tai mustahattuhakkereita, vaan myös välimuoto eli valtion laskuun mutta laittomia menetelmiä käyttävien cybervakoojien eli harmaahattu hakkereiden ammattikunta on kasvanut huomattavasti viime aikoina.

Harmaa hatut (“Grey Hats”) ovat taas yleensä jonkun valtiollisen tai valtion tukeman organisaation laskuun työskenteleviä, joko valtiosalaisuuksia tai muuta vastaavaa tietoa hankkivia henkilöitä. Eli kyseessä ovat niin sanotut cyber vakoojat, jotka ovat ehkä entisiä hakkereita, jotka on “suostuteltu” yhteistyöhön esimerkiksi FSB:n tai NSA:n kanssa esimerkiksi kiristämällä heitä korvausvaatimuksilla tai vastaavilla asioilla. Nuo hakkerit saattavat jäljittää muita hakkereita, tai sotkea työnantajalleen kiusallisia kotisivuja.

Siinä oli samalla juttu myös siitä, miten tuota Vastaaamon tietomurron yhteydessä levitettyä aineistoa oli käsitelty. Siinä puhuttiin siitä, että tietoja oli julkistettu sadan nimen sarjoissa, joten ehkä tätä asiaa kannattaa pitää silmällä, eli onko joku henkilö, jonka nimi ei ole listalla, mutta joka on käyttänyt tuon yhtiön palveluksia tai sitten tuo nimien jakaja lopettaa nimien jakamisen jonkun tietyn nimen kohdalla.

Siis miten tuo nimilista oli voinut päätyä Internetiin? Eli onko joku jonka nimeä ei mainita? Ja sitten tietenkin voidaan saman tien kysyä että mikä on ollut syynä siihen, että noina tietomurron aikoina ehkä asiakkaan ominaisuudessa talossa olleen henkilön nimeä ei mainita? Olisiko noiden mainitsemattomien ihmisten joukossa joku, joka oli ehkä kavereilleen kertonut siitä, miten ihana paikka Vastaamo oli, ja sitten kohdannut paljon puhutun pettymyksen, eli Vastaamo on purkanut asiakassuhteen jostain syystä.

Jos SQL-palvelimen salasanat ovat Root ja Root, niin silloin murto on ollut helppoa, mutta miksi noita salasanoja ei ole sitten vaihdettu palvelimen pystyttämisen yhteydessä. Yleensä nuo salasanat muutetaan asiakkaan eli palvelimen tilaajan toimesta, jotta palvelimella olevat tiedot eivät päädy vääriin käsiin. Joten olisiko sitten vain tuo toimenpide unohtunut, kun palvelin on luovutettu. Tuolloin on käynyt se paljon puhuttu “olisi pitänyt tehdä, mutta sitten vain unohtui”-tapaus, missä esimerkiksi puhelinsoitto tai vessassa käynti on keskeyttänyt tuon toiminnon, eli sitä mitä piti tehdä ei ollutkaan tehty. Mutta pahoin pelkään sitä, että joku ei ehkä usko sitä, että salasana vain jäi oletustilaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara