![]() |
. |
Pitäisikö leikin sijaan puhua simulaatioista?
Tässä ensin voidaan sanoa että simulaatio on oikeastaan leikin yksi muodoista. Ja jos on helpompi kutsua leikkiä simulaation nimellä, niin niiden käyttöä työelämässä on lisätty, koska ne antavat mahdollisuuden ratkaista erilaisia ongelmia. Simulaatioiden eli leikin tarkoitus on luoda tiettyjä toimintamalleja, joiden avulla sitten ratkotaan erilaisia sosiaalisia sekä myös muita ongelmia. Joten aikuisten leikkejä voidaan kutsua simulaatioiden nimellä. Mutta se itseäni on joskus mietityttänyt se, että missä vaiheessa termistä leikki tulee termi simulaatio?
Työelämässä asia on niin, että jos pomo käskee jotain, niin silloin muiden tulee asennoitua niin, että käsky on se mitä noudatetaan. Eli jos pomo käskee laulamaan kauniin kappaleen "Kantri tulee, Kantri tappaa”, niin silloin alaiset alkavat laulaa tätä kappaletta. Ja miksi pomo tekee näin? Tätä menetelmää kutsutaan ryhmäyttämiseksi, sekä sen avulla seurataan sitä, että onnistuuko henkilön sulauttaminen ryhmään vai ei? Ja jos henkilö ei sitten yhdy tähän lauluun, niin silloin hän ei toimi käskyjen mukaan.
Työpaikoilla leikit ovat muuttuneet jonkinlaiseksi sosiaalisen kulttuurin muodoksi, ja jossain paikoissa niitä käytetään siihen, että niiden kautta mitataan sitä että kuinka ihminen ottaa saamansa käskyt vastaan. Eli esimies pakottaa esimerkiksi roolileikin kautta toisen tekemään asioita, joita hän ei ehkä muuten tekisi, ja sitä kautta sitten henkilön kykyä mukautua työpaikkaan sekä ryhmään mitataan. Samoin on tietenkin työpaikkoja kuten lastentarhat sekä muut vastaavat paikat, missä leikki kuuluu osana työntekijöiden arkea, eli heidän oletetaan leikkien avulla opettavan lasta tai myös nuorta noudattamaan niitä sääntöjä, mitkä milloinkin kuuluvat mihinkin leikkiin. Tuolloin leikin tehtävänä on ohjata lapsen omaa orientaatiota kouluun sekä oppimiseen.
Leikki on asia minkä kautta ihminen oppii, ja oikeastaan esimerkiksi vakaviakin asioita kuten erilaisia simulaatioita kutsutaan englanniksi nimellä “games”. Se tarkoittaa sitä että kyseessä on oikeastaan yksi leikin muodoista, missä simulaattorin avulla selvitetään esimerkiksi henkilön tai hänen käytössään olevien välineiden sekä alaisten kykyä selviytyä tietyistä tilanteista. Eli esimerkiksi simuloitua sotaharjoitusta kutsutaan joskus nimellä War games, ja tuolloin komentaja johtaa virtuaalisia joukkoja, ja usein tarkoitus on selvittää se että mikä on missäkin tilanteessa paras mahdollinen taktiikka.
Nuo simulaatiot eivät vastaa koskaan todellista tilannetta täysin, mutta niiden avulla voidaan sulkea pois esimerkiksi toimintamalleja, jotka ovat täysiä itsemurhia. Ja noita simulaatioita käytetään siksi, että silloin varsinaisen kenttätoiminnan harjoitteluun oikeilla varusteilla jää enemmän aikaa, ja fyysisten varusteiden käytössä on aina aikaraja. Eli sotaharjoitusta ei voida jatkaa loputtomasti. Joten siksi on kehitetty suuri joukko erilaisia tietokonesimulaatioita, joiden avulla komentaja tai muu johtaja voi testata sekä kehittää alaisten sekä oman itsensä taitoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.