Siirry pääsisältöön

Kasvomaskeja ja suorituspaineita

Kasvomaskeja ja suorituspaineita


Oman henkilöllisyyden salaaminen tuo ihmiselle auktoriteettia. On yhteisöjä joissa alaiset eivät edes tiedä esimiestensä oikeita nimiä. Mutta kuitenkin esimies tietää aina alaisensa nimet sekä kotiosoitteet, jotta nämä eivät esimerkiksi pääse varastamaan mitään työpaikaltaan. Eli tällä järjestelmällä luodaan johtajille auktoriteettia, mutta samalla voidaan kysyä että eikö pomo ole koskaan oikeasti varastanut mitään? Tai ehkä he ovat kaiken pahan yläpuolella, koska heillä on suurempi palkka, valta sekä vastuu siitä, miten yritys tai organisaatio tekee työnsä. 

Kasvomaskit sekä peileiksi naamioidut ikkunat ovat esimiehen käytössä sekä tiedossa, mutta alainen ei koskaan edes voi kuvitella pääsevänsä noiden ikkunoiden taakse. Tai ehkä palkallinen alainen voi päästä seuraamaan jotain noissa huoneissa tapahtuvia tapaamisia, mutta jos ajatellaan esimerkiksi sellaista kuin vankeinhoitolaitos, niin pahnanpohjimmaiset eli vangit  eivät varmasti pääse katsomaan sitä, mitä noissa huoneissa puhutaan. Joten tietenkin tämä asetelma kasvattaa pomon valtaa, mutta samalla myös se tuo pomolle statusta. Pomolla on oikeus tietää asioita, joita alainen ei edes voi missään nimessä kuvitella pyytävänsä. 

Kun ajatellaan esimerkiksi kasvomaskin käyttöä niin tuo asia sitten saa aikaan sen, että ihminen muuttuu tuntemattomaksi. Hän muuttuu tunnistamattomaksi kaikille muille paitsi niille joilla on oikeus pyytää hänen tunnistautumistaan tai paikantaa tuota henkilöä. Nykyään kasvomaskin käyttöä kannustetaan pandemian takia, mutta samalla voisin kysyä, että miksi kasvomaskin saatavuus ole ollut aikaisemmin näin helppoa. Ja jos ajatellaan että henkilö aloittaa sosiaalisen median käyttöä, niin hänelle voisi ihan ensin tehdä selväksi se, että kasvomaskin käyttö joko julkaisussa tai muualla voisi auttaa henkilöä kokoamaan itseään sen jälkeen kun hän on saanut rakentavaa palautetta siitä, mitä hän on sosiaalisessa mediassa tehnyt. 

Kasvomaski tekee meistä kasvottoman kansakunnan, jossa ihminen voi varjella yksityisyyttään uudella sekä tehokkaalla tavalla. Kasvomaskin sekä pandemian aika on tuonut meille sen suuren kasvottomuuden luovan tunteen, mikä oli aikoinaan varattu vain viranomaisille. Ennen vain poliisit sekä muutamat muut henkilöt voivat piileskellä maskien takana, mutta nyt tuo oikeus olla nimetön sekä kasvoton on siirtynyt myös tavallisen kansan oikeudeksi. Miksi kasvomaskeja ei olla ennen jaettu tai myyty ihmisille niin helpoissa paikoissa kuin tällä hetkellä niitä myydään? Ja miksi nimettömyys sekä kasvottomuus on varattu vain esimiehen oikeudeksi? 

Oletteko tehneet esimerkiksi siivoustyötä? Siivoojat saavat usein pomoltaan “upeaa palautetta”, joissa yhteystiedot ovat joku “Miihkali Mäyrä”, joka ei varmaan ole pomon oikea nimi. Eli kaikki siivoojien nimet ovat pomon tiedossa, mutta kuitenkin pomon oma nimi pysyy mukavasti piilossa, kun sähköpostissa on firman nimi, sekä lähettäjänä joko “palaute” tai sitten “Maisa Mäyräkoira”. Siivoojat eivät koskaan tee muuten etätyötä, ja se asia tietenkin saa aikaan monia muitakin ajatuksia siitä, miten tuo ammattikunta muutenkin työskentelee. 

Miksi esimerkiksi siivoojat eivät voi tehdä lähityötä? Eli miksi heille ei katsota alueita läheltä heidän kotoaan? Tästä asiasta voidaan aina keskustella erittäin paljon. Mutta kuten tiedämme, niin meillä on omat arvomme sekä asenteemme, ja siksi tuo siivoojien ammattikunta joutuu ehkä käymään työssään hyvinkin pitkällä kotoaan. Meistä jotkut rakastavat sitä, kun saavat siivoojien työtä arvostella, ja laittaa lappuja heidän työnantajalleen. 

Ja tuon takia meistä ehkä jotkut tuntevat olevansa turvassa, kun siivooja käy työssä pitkällä kotoaan, koska kukaan ei varmaan ajattele että on mukavaa kohdata siivooja esimerkiksi talkoissa tai lenkkisaunassa, varsinkin jos on tullut annettua sitä paljon puhuttua “rakentavaa palautetta” tuon henkilön työstä.  Ja tietenkään pomon repliikki on se, että hän “keskustelee siivoojan kanssa”, mutta tuon pomon nimi jää aina jotenkin piiloon, eli hän saattaa usein yskäistä juuri silloin kun hän on vastaamassa kysymykseen siitä, että mikä on hänen oikea nimensä. Eli tuolloin “Jussi Peura” pysyy pelkkänä nimenä sähköpostien tunniste kentässä, ja siivooja vain rapussa muuttuu. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara