Siirry pääsisältöön

Tulospalkkiot eivät ole mikään itsestäänselvyys.




Tulospalkkiot eivät ole mikään itsestäänselvyys. 

Nyt on tulostieto ehdoton, meininki on niin mahdoton lauloi Sleepy Sleepers aikoinaan kappaleessa "Simpeleen ilotalo" , ja sitä kautta voidaan ajatella että tuloksen tekemiseen liittyy kannustinpalkkio. Jos yhtiö tekee loistavaa tulosta, niin silloin on tapana että yhtiö palkitsee työntekijöitään. 

Bonukset ovat hieno asia, mutta jos esimerkiksi luvattu bonus jää saamatta, niin silloin saattaa edessä olla pettymys. Kuitenkin bonus on aina otettava kertaluonteisena kannustimena, eli sitä ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä, joka lasketaan aina mukaan kodin budjettiin. Aina ei mene niin hyvin, että yhtiön johto lähtee jakamaan palkkiota, ja tietenkin vaikka johtaja olisi luvannut jotain, niin yhtiön hallintoneuvosto voi päättää toisin. 

Siinä saattavat bonukset laskea melko paljon, kun niiden katsotaan laskevan osinkoa eli sitä rahamäärää, minkä sijoittajat saavat omistamastaan yhtiöstä. Ja hallintoneuvostossa sekä yhtiön johdossa työskentelevien pitää muistaa että he ovat nimenomaan osakkeenomistajien edustajia työläisiin nähden, ja heidän tehtäviinsä kuuluu sitten myös osakkeenomistajien edun valvonta. 

Tuolloin ensisijainen tärkeysjärjestys on se, että osakkeenomistajat saavat mahdollisimman hyvän tuoton sijoitukselleen. Sitten jos rahaa sattuu jäämään, niin se voidaan jakaa yhtiön työntekijöille tai käyttää investointeihin, ihan miten yhtiön rahanjaosta vastaava instanssi sitten sattuu päättämään. 

Mutta mikä on sitten se tulospalkkion suuruus? Tulospalkkion maksaminen perustellaan sillä, että tulos on ollut erityisen hyvä, joten hyvin tehtyä työtä halutaan palkita. Ja tietenkin palkkio sitten määräytyy sen mukaan, miten paljon tulosta on tehty. Vuokratyöntekijät eivät toki noita palkkiota saa, mutta se ei varmasti ketään kiinnosta, mutta kuten tiedämme niin yhtiön johto päättää siitä, että miten suuria bonuksia työntekijöille maksetaan, ja tietenkin hallintoneuvoston pitää myös hyväksyä nuo bonukset. 

Yhtiön johdon tehtävä on valvoa osakkaiden etua, ja sitä kautta myös tuloksista maksettujen palkkioiden pitää olla niin sanotusti “kohtuullisia”. Eli liikaa rahaa ei saa jakaa myöskään palkkioihin, jotta maksetut osingot eivät laske liian alas. Bonusten tarkoitus on kannustaa työläisiä yrittämään mahdollisimman suurta tulosta, mutta niiden maksusta tehdään joka kerran erillinen päätös. 

Ja tuo tarkoittaa sitä, että yrityksen maksama bonus ei ole mikään itsestäänselvyys, eli sitä ei ole mikään pakko maksaa. Bonusten maksua pitää aina ajatella kertaluonteisena etuna, eli sen mukaan ei kannata lähteä omaa budjettia rakentamaan. Bonuksen maksu on joka tapauksessa ongelmallinen asia, koska se pitää kohdentaa aina jotenkin, mikä tarkoittaa sitä että joku jää ilman noita rahoja. 

Eli saako esimerkiksi henkilö, joka on vaikka pari viikkoa ennen bonuksen maksua tullut työpaikkaan bonuksia? Tai saako esimerkiksi vuokratyönantajan palveluksessa oleva sijainen noita samoja bonuksia? Vai onko ne ehkä sitten kohdennettu vain henkilöille, jotka ovat olleet esimerkiksi 10 vuotta talossa töissä? 

Jos ajatellaan että yhtiö maksaa bonuksia talossa oloajan mukaan, niin se pitäisi mainita työsopimuksessa. Jos taas yhtiö maksaa bonuksia sen mukaan miten paljon tulosta on tehty, niin silloin sekin asia kannattaa mainita sopimuksessa. Eli tuolloin tietty tulos eli käytännössä kai tietyn suuruinen annetun tavoitteen ylittäminen tuo tietyn määrän bonusrahaa. 

Toki tuolloin pitää huomioida se, että bonukset ovat usein kalenterivuoden ajalta tehdystä hyvästä tuloksesta annettua kannustusta, ja sen takia niiden kohdentaminen esimerkiksi 10 vuotta talossa olleille voi vaikuttaa hieman epäreilulta. Eli bonusten jakaminen on aina ongelmallista juuri sen vuoksi, että siinä jää joku aina jotenkin ilman tuota ylimääräistä rahaa. 

----------------------------------------------------

YLE:n artikkeli aiheesta:

"Citymarketin myyjät jäivät myös koronakeväänä ilman tulospalkkiota: "Saatiin keksipussi, muovipullo ja aurinkovoide – täytyy sanoa, että vähän muuta odotettiin"Kesko ei maksa myyjilleen tulospalkkioita. SOK:lla ja Lidlissä myös myyjät palkitaan hyvästä työstä."

https://yle.fi/uutiset/3-11560706

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara