maanantai 14. syyskuuta 2020

Luokkaretki ei ole aina upea vaan apea kokemus.

 



Luokkaretki ei ole aina upea vaan apea kokemus. 


Tiedän taas saavani sitä uskomattoman hyvää palautetta, kun tämän seuraavan tekstin teille kirjoitan. Eli ehkä olisi kannattanut pitää suu kiinni, ja muistella vähän muita asioita, kuin niitä vähemmän upeita kokemuksia luokkaretkistä, mitä joku onneton tarkkailuluokkaa antaumuksella käynyt ihminen voi saada. Syy miksi tässä käytän sanaa “ehkä” niin usein, on se, että koulujen alfa-uroksilla on sellaine armeijasta tuttu tyyli puhua, että käskyyn sisältyy valmisteleva osa, kuten “taakse”, jota seuraa varsinainen komento “poistu”, ja liikkua saa sitten vasta kun toiminnallinen osa eli “poistu” on karjuttu. 

Yhdessä nuo sanat ovat TV:stä tuttu “taakse poistu” komento. Koulun alfa-uroksilla tuo valmisteleva osa on sana “ehkä”, mitä seuraa sitten se paljon puhuttu, “kuten huomasit” tai “häivy”, kun suuri ja mahtava pomo sitten ryhtyy komentelemaan muita, ja tekemään selväksi sitä, että muiden täytyy seurata hänen käskyjään, tai sitten käy niin, että sormet jäävät oven väliin. 


Olisi hyvä muuten hiukan miettiä sitä, mitä tarkoittaa lause “jäätelöä varten annettu raha”?


Kun koulu ilmoittaa että esimerkiksi luokkaretken omavastuu on 10€, niin silloin kyllä olen sitä mieltä, että luokkaretken kulujen  pitäisi olla katettu koulun budjetista. No ehkä tämä asia sitten on sitä, että “kun maksetaan vähän enemmän itse, niin silloin saadaan vähän parempaa palvelua”. Kuitenkin se että koulusta ilmoitetaan sitten että lapselle voi antaa hiukan rahaa “jäätelöä varten” hiukan ihmetyttää, varsinkin kun sitä mukaan annettavaa summaa ei sitten missään kerrota. 

Eli on tietenkin jokaisen oma asia, paljonko rahaa lapselle annetaan mukaan, mutta itse mietin että onko esimerkiksi jonkun käsitys jäätelöä varten annettavasta rahasta se, että tuon jäätelön lisäksi ostetaan koko huoltoasema tyhjäksi, ja tilataan kaiken maailman hampurilaisaterioita. Samoin itse olen joskus kauan sitten huomannut että noilla luokkaretkillä tapahtuu joskus sellaista, että joku ryhtyy huutamaan että “lainaa euro (tai markka), niin saat kolme euroa (tai markkaa) takaisin. 

Saattaa kuulostaa hiukan naiivilta kysyä, että mistä sitten tuo rahanlainaaja sitten saa rahat omaan jäätelöön?  Ja auta armias jos et halunnut lainata. Siinä saattoi sitten silmänympärys mustua tai sormi murtua, kun joku keksi, että henkilö ei osoittanut tarpeeksi rispektiä jotain koulun pomoa kohtaan. Siinä saattoi koulun alfa-urokselta päästä sellainen kommentti, että hän ei edes aio maksaa tuollaiselle ala-arvoiselle olennolle noita rahoja takaisin, ja ei kai se marsalkka Mannerheim olisi myöskään velkojaan maksanut, joten se mikä koski Mannerheimiä koskee myös koulun alfa-uroksia.  

Siinä seisoi koko luokka sitten jonkun onnettoman edessä kiljuen että “etkö voinut vähän lainata sille suurelle pomolle, jonka omat rahat eivät riitä sitten aivan kaikkeen, mitä hän sillä kerralla sattui haluamaan. Ja arvatkaa vaan tuliko stä lainattua rahaa sitten koskaan takaisin, tai ainakaan mitään korkoja niistä ei sitten koskaan maksettu. Eli sitä kautta mieleen vain tulee se, että mitä mahtaa tarkoittaa sana “laina”? Ehkä näistä asioista ei pitäisi puhua, tai joku rikkoo vaitiolovelvollisuuden, mutta mitä sillä oikeastaan on väliä. 

Mutta koulujen ongelma on se, että sitä miksi koulun retken omavastuuosuus on esimerkiksi 10€? Eli mitä jos joku ei maksa sitä vaadittua rahasummaa? Ehkä vanhemmat eivät välitä koko asiasta tuon taivaallista, koska heillä on omia sosiaalisia ongelmia. Tai sitten lapsi laittaa rahat omiin menoihin, koska häntä ei kiinnosta koulu. Eli edellisen vuoden vippien jälkeen saattaa olla parempi jopa hankkiutua sairaaksi, kuin uusia sitä uskomattoman mukavaa kokemusta, joka tuli edellisen vuoden luokkaretkestä, jolloin käsi jäi oven väliin ja joku tyhjensi ketsuppipurkin oman hupparin huppuun. 


https://yle.fi/uutiset/3-11225052


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Ideaalivaltion mallia etsimässä: Rooman yhteiskunnan polarisaatio johti valtakunnan tuhoon.

  Ideaalista eli täydellistä valtiota on etsitty kautta aikojen. Platonin valtion ideaalisuus saattaa vaikuttaa joltain antiikin filosofian ...