Siirry pääsisältöön

Jos Venuksesta löytyy elämää, niin se saattaa olla vuosituhannen tieteellinen löytö


Venus


Jos Venuksesta löytyy elämää, niin se saattaa olla vuosituhannen tieteellinen löytö


Jos Venuksesta löytyy elämää, niin se saattaa olla vuosituhannen tieteellinen löytö, vaikka vuosituhat on kestänyt vasta 20 vuotta. Vieraalla planeetalla olevat elämänmuodot ovat aina kiehtoneet tiedemiehiä ja filosofeja, mutta koskaan ei ole vielä löydetty varmoja todisteita siitä, että toisilla planeetoilla olisi elämää. Tai oikeastaan vielä ei olla löydetty todisteita siitä, että toisilla planeetoilla olisi endeemisesti syntynyttä elämää. Ja Venuksesta tai oikeastaan sen pilvistä on löytynyt vasta sellaisia kemiallisia merkkejä siitä, että tuolla planeetalla saattaisi olla bakteerin tasoista elämää. Tuo kemikaali on nimeltään fosfiini, jota syntyy tiettyjen bakteerien aineenvaihdunnan tuotteena. 


Siis niin sanottua “savuavaa asetta” eli varmaa havaintoa siitä, että elämää olisi olemassa ei olla vielä esitetty. Mutta etsintä jatkuu, ja jos ajatellaan esimerkiksi Venuksen bakteerien alkuperää, jos niitä löydetään, niin saattaa olla että ne ovat Maasta lähtöisin, ja kulkeutuneet tuolle planeetalle esimerkiksi sellaisten huonosti steriloitujen luotainten mukana, joita lähetetty tälle planeetalle 1970-luvulla. Joten tärkeä kysymys on se, että onko nuo luotaimet steriloitu kunnolla, kun ne on lähetetty tälle planeetalle, ja onko joku niistä ehkä pudonnut johonkin ylängölle, jonka huiput voivat kohota jopa Venuksen pilvien päälle. Nuo vuorijonot ovat alueita, joissa lämpötila on huomattavasti matalampi kuin Venuksen alangoilla, missä jopa lyijy sulaa. 


Ja joskus on puhuttu siitä, että noille ylängöille olisi ehkä tulevaisuudessa mahdollista perustaa omavaraisia tukikohtia, joissa ravinto tuotetaan kasvihuoneissa, ja hengitysilma tehdään erottamalla hiili hapesta. Tuo erotusprosessi tapahtuisi johtamalla Venuksen kaasukehän hiilidioksidia aktiivihiilen läpi. 


Eli jos ajatellaan että Venuksen pinta on 400- 600 asteinen tulikuuma pätsi, jossa jopa lyijy sulaa, niin silloin mieleen tulee se, että onko esimerkiksi Venera-luotainten tai sitä aikaisempien impakti-luotainten pinta steriloitu, koska on saatettu olettaa, että korkea pintalämpötila estää elämän siirtymisen Venukselle. Ja tuolloin on unohdettu se, että tuollainen alus kulkee läpi Venuksen kaasukehän, ja esimerkiksi planeetan pilvien yläosissa sekä Venuksen ylängöillä saattaisi olla otollisia olosuhteet primitiivisen elämän syntyyn, eli tuolloin kyseessä olisi arkkibakteerien kaltaisten olioiden joukko, joka ei ehkä olisi edes aitotumallisten bakteerien kaltaista.


Mutta nuo luotaimet ovat saattaneet siirtää myös elämänmuotoja Maasta Venukseen, eli tuolloin luotainten pinnasta tai laskuvarjoista olisi voinut siirtyä esimerkiksi yksisoluisia leviä Venuksen kaasukehän yläosiin eli korkeille huipuille tai pilviin, joissa ne voivat elää ehkä täysin ilman vihollisia. Mutta se onko tuolla planeetalla elämää, ja onko se endeemistä tai siirtynyt sinne Maasta selviää vasta kun sinne on lähetetty luotaimia, jotka voivat tunnistaa eläviä organismeja sekä analysoida niiden periä-ainesta. Ja vasta kun nuo tutkimukset on tehty, niin voidaan olla varmoja siitä, että onko Venuksessa elämää, mikä on endeemisesti kehittynyttä. 


Lähde: 

 

https://yle.fi/uutiset/3-11543418


https://yle.fi/uutiset/3-11540735


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1281fb53-0846-4b46-8f2a-bb1683ac5b33


Artikkeleita fosfiinin löytymisestä Venuksen pilvistä


https://en.wikipedia.org/wiki/Phosphine


https://www.popularmechanics.com/space/solar-system/a34012688/scientists-find-signs-of-life-in-venus-clouds/


https://www.theatlantic.com/science/archive/2020/09/venus-life-phosphine-microbes/616342/


Lista Venus-aluksista: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_missions_to_Venus


Venuksen geologiaa: https://fi.qwe.wiki/wiki/Geology_of_Venus


Venuksen ylängöt: 


https://fi.qwe.wiki/wiki/Akna_Montes


https://fi.qwe.wiki/wiki/Maxwell_Montes

Osa näistä artikkeleista on luotu ilmeisesti automaattisen kääntäjän avulla. 


Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Venus



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara