Voiko gallupeihin luottaa?

  

Voiko gallupeihin luottaa?

Gallupit tai mielipidemittaukset ovat asia, mistä aina välillä keskustellaan. Kyseessä on tilastotieteellinen menetelmä, missä ihmisille soitetaan tai heihin otetaan yhteyttä esimerkiksi sosiaalisen median kautta, ja lähetetään linkki johonkin kaavakkeeseen, missä kysytään sitä että mitä henkilö on mieltä esimerkiksi Donald Trumpista sekä hänen harjoittamastaan politiikasta. 

Tai ehkä kysytään suoraan, että äänestääkö tämä henkilö ehkä sitten tulevaisuudessa Donald Trumpia presidentin vaaleissa. Tässä vaiheessa sanoisin, että mikään ei oikeastaan ole niin varmaa kuin epävarma, koska se en tiedä saako tällaista kysymystä tehdä, eikä sitten mikään kuitenkaan velvoita henkilöä äänestämään Trumpia vaaleissa, vaikka hän olisi niin vastannut tuossa kyselyssä. 

Miksi henkilö valehtelisi? Syitä on monia, ja yksi niistä on se, että henkilö ei edes viitsi lukea kaavaketta, jossa luvataan palkinnoksi esimerkiksi Karibian risteilyä tai päivää Disneylandissa. Se paljastaako kaavake tämän asian riippuu siitä, että kerääkö se tiedon siitä, että kuinka kauan jollain linkin avaajalla kestää sen täyttämiseen? Eli jos kyseessä on kaavake, missä on 20 kohtaa, niin silloin jos sen täyttämiseen menee 5 sekuntia, niin henkilö ei ehkä ole siihen kovin paljoa paneutunut.  

Gallup on niin tarkka kuin sen halutaan olevan, ja tietenkin esimerkiksi se, että kaavake joka lähetetään sähköpostiin putoaa myös tutkimuksen tilaajan sähköpostiin osoittaa että yhtiö myös tekee jotain. Mutta sitten ongelmia tulee silloin kun lähdetään valitsemaan kohderyhmää, jolle kysymykset esitetään. 

Eli miten saadaan tulos joka näyttää oikeaa tietoa? Nimittäin se että ihmisellä on jotain poliittisia tai muita päämääriä saattaa aiheuttaa sen, että hän lähtee väärentämään galluppia niin, että se näyttää sitä tulosta, minkä hän haluaa näyttävän. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa oikeaa tietoa, eikä suinkaan sitä, että esimerkiksi Gallupin lukuja väärennetään voida kutsua oikeaksi tutkimukseksi. Galluppeja saatetaan väärentää siksi, että saadaan esimerkiksi vaaleissa vastaan mahdollisimman epäsuosittu ehdokas, mikä sitten tuo omalla puolueelle etulyöntiaseman. 

----------------------------------------------------------

Gallup-kyselyitä voidaan tahallisesti manipuloida kahdella pääasiallisella tavalla

1) Väärennetään yksinkertaisesti koko tulos, ja tuolloin pitää muistaa se, että arvojen pitää pysyä 100% sisällä. Eli tuolloin 45-55%t tulos olisi se, mitä ehkä väärentäjä haluaa näyttää ihmisille. 

2a)Valitaan kohderyhmä siten että sen voidaan olettaa saavan tiettyjä etuja siitä, että esimerkiksi presidentti jatkaa virassaan. Tuo jälkimmäinen tapa saattaisi olla yleisempi kuin ensimmäinen tapa, ja siitä ei ehkä niin helposti jää kiinni. 

2b) Sovitaan ryhmän sisällä että kysymykseen vastataan tietyllä tavalla, ja sen toivotaan ehkä takaavan sen, että vaaleissa vastapuoli tuo ihmisten eteen kaikkein epäsuosituimman ehdokkaan, jolloin oma voitto voidaan taata.

-------------------------------------------------------------

Monia Gallup-kaavakkeita vaivaa liika pituus

Kun kaavaketta rakennetaan, niin pitää kysyä, että kuka panee koko kahvitunnin jonkun kaavakkeen täyttämiseen? Olisi helppoa lähettää kaavake, jossa on vain yksi kysymys, jolloin joku viitsii sen ehkä vielä lukea. 

Eli olisi varmaan helpompi lähettää kaavake missä on vain yksi kohta, jossa kysytään se olennainen asia, eikä kaavaketta, joka vie koko kahvitunnin tai iltapäivän. Liian pitkät kaavakkeet ovat Galluppien ongelma, eli kuka niitä viitsii täyttää, kun vaihtoehtona on esimerkiksi jääkiekko-ottelu tai jotain muuta toimintaa, mikä varmasti on kiinnostavampaa kuin jonkun Gallup-firman tulojen takaaminen. 

Gallupeja voidaan manipuloida monilla tavoilla. Ja yksi niistä on se että kannatus tai vastustamis prosentit vain keksitään jossain toimistossa. Tuolloin kyseessä on oikeastaan maailman helpoin temppu, kun vain muistaa että prosenttilaskuissa enimmäisprosentti on 100, eli silloin voidaan tulos väärentää niin, että vastaajista 45% oli vastaan ja 55% puolesta, ja sitten voi tietenkin tutkimuksen tilaaja kysäistä, että mihin on se hänelle tarkoitettu sähköpostilinkki kadonnut, jolloin älykäs vastaus on se, että sen on ehkä sitten palomuuri poiminut, ja lähettänyt mappiin “Ö”. Tai ehkä Gallup-firma olisi hänelle sen kaavakkeen lähettänyt, koska se näyttää hyvältä, eli osoittaa että yhtiö tekee jotain muuta kuin vain väärentää vastauksia. 

Toinen tapa on valita Gallupin kohderyhmä siten että sen etu on se, että esimerkiksi presidentti jatkaa virassaan. Tuolloin manipulointi tapahtuu valitsemalla kohderyhmä, niin että se tukee jotain osapuolta, ja tuolloin tietenkin se joka saa tuolta henkilöltä paljon etuja varmasti vastaa tukevansa kyseistä henkilöä tai tapausta mitä tutkitaan. 

Eli se mihin gallupeissa pyritään tai pitäisi pyrkiä on tutkimuksellisuus, mutta on helppoa lähteä siihen, että annetaan vain sitä kuvaa, mitä halutaan antaa, jolloin saattaa käydä niin, että loppumetreillä esimerkiksi poliitikko putoaa heikon kannatuksen takia varsinaisissa vaaleissa. Vain se ääni mikä annetaan vaaliuurnilla ratkaisee, muu on sivuseikka. Eikä Gallupeissa tarvitse puhua totta, eli mikään laki ei määrää rangaistusta, jos kyselyssä vastaa vastoin omaa kantaa. 

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7f/Aleksanterinkatualeksanteri.JPG