 |
Roope-Ankka ihmiskauppiaana sekä asemansa hyväksikäyttäjänä
Roope-Ankka on hyvä esimerkki ihmiskauppaan syyllisestä sekä asemaansa hyväksi käyttävästä henkilöstä. Hän käyttää surutta hyväksi veljenpoikaansa Akua, joka on kouluttamaton sekä köyhä, ja joka asuu setänsä omistamassa talossa. Tuon takia Aku joutuu lähtemään välillä Roopen käskystä esimerkiksi hyvin vaarallisiin tehtäviin, ja sinne lähtevät myös Akun alaikäiset veljenpojat. Se miksi Aku ei tee ilmoitusta tästä asiasta johtuu siitä, että hän ei tiedä oikeuksiaan.
Hänelle on kerrottu, että viranomaiset tulevat aina uskomaan Roopea, Ankkalinnan rikkainta miestä, ja että viranomaiset eivät edes katso Akua, kun he lähettävät tämän johonkin kauas pois. Tässä alussa mainitut Roope ja Aku voivat olla ihmiskaupan kaksi osapuolta. Roope käyttää asemaansa räikeästi hyväksi, ja pelottelee veljenpoikaansa häädöllä, väkivallalla sekä ehkä myös esittelee vartiointiliikkeen työntekijöitä poliisina. Tuolloin tietenkään Aku ei uskalla mennä viranomaisille kertomaan totuutta kunnioitetusta sedästään, joka kertoo kivoja juttuja Klondykestä sekä tarunhohtoisesta kultakentästä, mistä tämä suuri setä sai ensimmäisen kultahipun.
Mutta onko tästä sitten mitään todistetta, vai onko Julle Ankanpää oikeasti antanut Roopelle kaikki rahat, mitä hänellä on? Eli onko Roope oikeasti ollut luonnon armoilla on kysymys, mitä varmasti tultaisiin oikeassa oikeudessa pohtimaan. Roope perustelee tietenkin Akun kohtelua sillä, että hänellä on itsellään ollut kova lapsuus, mutta kuitenkin mietin, että mistä Roope on sitten saanut sen rahan omaan valtaukseen? Mutta jätetään Ankat Ankkalinnaan, ja siirrytään todelliseen elämään.
Se mikä tässä asiassa sitten liittyy nykypäivän todelliseen elämään on se, että nykyään ihmiskauppiaat saattavat aivan hyvin valehdella siitä, että jos heidän omassa maassaan viranomaisten linja on se, että rikkaampi on aina oikeassa, ja kuka jotain “surkimusta” edes uskoo, kun raha puhuu. Tuota samaa mallia käytettiin iloisella 1980-luvulla siihen, kun alaikäisten suut määrättiin suppuun, kun heillä ei ollut “oikeutta edustaa itseään”.
Eli tuolloin pahoinpitelijä saattoi sanoa, että “kuka tuollaista muka uskoo”, ja sitten neuvottiin vähän väärin. Sanottiin että poliisi ei noita asioita tule tutkimaan, eikä kukaan sitten saisi edes katsoa pahasti johonkin jengin pomoon. Tietämättömyys on asia, mitä on helppo käyttää hyväksi. Samoin toisen taloudellinen ahdinko saattaa saada aikaan tilanteen, missä hän saattaa esimerkiksi ryhtyä pelottelemaan heikompaa osapuolta esimerkiksi kalliilla lakimiehellä.
Kommentit
Lähetä kommentti