Siirry pääsisältöön

Miksi kokenut poliitikko ei päässyt pikkukunnan johtoon?


Ruokolahden vaakuna

Miksi kokenut poliitikko ei päässyt pikkukunnan johtoon?

Syy siihen miksi kokenut, valtakunnan tasolla vaikuttanut poliitikko ei päässyt pienen Ruokolahden kunnan kunnanjohtajaksi, vaan hävisi melko tuntemattomalle naiselle saattaa johtua siitä, että nimenomaan pienen kunnan väki haluaa ihmisen, joka on saanut kokemusta nimenomaan kuntasektorilta sekä myös on halukas sitoutumaan pienen kunnan johtajaksi eikä pidä sitä vain jonkinlaisena ponnahduslautana seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen. Se mitä näissä valtakunnantason poliitikoissa pelätään on se, että kunnan asiat jäävät toiseksi, kun ihmisellä on “monta rautaa” samaan aikaan tulessa. 

Eli se että ihminen tulee pienen kunnan johtoon merkitsee sitä, että hänen oletetaan antavan kunnalle kaikkensa. Kyse on tilanteesta jossa ihmiset pelkäävät että heidän valitsemansa henkilö lähtee ehkä heti uuteen työpaikkaan, ja että kunta jää vähän niin kuin sivuun, kun edessä on ponkaisu kohti uutta valtakunnallista virkaa. 

Kun ihminen hakee kunnanjohtajan virkaa, niin hänellä pitää olla sellainen näkemys sekä kokemus asioista, mitkä liittyvät kunnallisiin asioihin. Kunnallisella tasolla asioita hoidetaan toisella tavalla kuin valtakunnallisella tasolla. Eli kunta on lähi-hallintoyksikkö, minkä tarkoitus on se, että siellä kunnantalolla huomioidaan nimenomaan sen alueen erityispiirteitä missä kunta sijaitsee. 

Kuntatasolla tehdään paljon tavallisia ihmisiä koskevia päätöksiä, eli esimerkiksi siitä mihin koulut tulevat tehdään päätös kunnantalolla. Samoin terveydenhoitoa sekä muuta vastaavia asioita koskevia päätöksiä tehdään kunnantalolla. Kunnan vastuulla on myös vesihuollon järjestäminen. Kunta on siis oikeastaan asia, mikä poikkeaa valtiosta siinä, että kunnissa tehdään monia asioita, joista jokainen meistä on riippuvainen. 

Lähteet:

Juttu johon viitataan: https://yle.fi/uutiset/3-11509728

Lisää kunnista:

https://www.kuntaliitto.fi/

https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/vesihuolto



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara