lauantai 8. elokuuta 2020

Kylmä sota sekä Neuvostoliiton ja Saksan yhteistyö

 

T-34
 

Kylmä sota sekä Neuvostoliiton  ja Saksan yhteistyö

Kun ajatellaan Kylmää Sotaa sekä Ellsbergin papereita, niin voisin sanoa että kukaan ei yksin sodi, eli Neuvostoliitto ei välttämättä ollut aivan syytön siihen, että sitä vastaan oli suunnattu ydinaseita. Eli missään tapauksessa Neuvostoliitto ei tuolloin ollut niin rauhantahtoinen, että USAn olisi voinut sanoa toimineen täysin yksipuolisesti, eikä Kylmän Sodan aikaan ollut ylipäätään mitenkään muodikasta kyseenalaistaa ydinaseisiin perustuvaa rauhaa ainakaan USA ssa tai Neuvostoliitossa. 

Ja Neuvostoliiton aikaan oli tapana että esimerkiksi ydinaseita, sekä kaikkea siihen liittyvää suojeltiiin sekä ilmeisesti useita onnettomuuksia jotka liittyivät radioaktiivisen aineen leviämiseen salattiin ihmisiltä. Samoin Venäjällä salataan vieläkin esimerkiksi avaruuslennoilla sattuneita “läheltä piti” tilanteita, joten se että montako neuvostokansalaista on ydinkokeissa kuollut ei ole koskaan ilmeisesti edes luetteloitu. 

Se oliko Suomi Saksan liittolainen on asia, mikä aina välillä aiheuttaa keskusteluja. Kuitenkin usein unohtuu että Talvisota syttyi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen seurauksena, ja tuolloin Saksa sekä Neuvostoliitto jakoivat Euroopan etupiireihin. Kyseinen sopimus unohtuu usein virallisessa historiankirjoituksessa taka-alalle, koska normaalisti niissä käsitellään lähinnä taistelu tapahtumia, eikä sitä tietä mikä johti sotaan. 

Saksan ja Neuvostoliiton sotilaallinen yhteistyö oli melko syvällistä 1930-luvulla. Ja syy tähän oli se, että työskentelemällä Neuvostoliitossa saattoivat Saksalaiset kiertää Versaillesin sopimusta sekä testata uusia, heiltä kiellettyjä asejärjestelmiä kuten pommikoneita sekä panssareita. Huhujen mukaan myös hermokaasu sariinia testattiin yhteistyössä Saksalaisten ja Neuvostoliittolaisten kanssa. Tai ainakin joskus ollaan keskusteltu siitä, että miten Puna-Armeija sai tuota hermokaasua varastoihin sekä käyttöönsä atropiinia niin nopeasti sariinin keksimisen jälkeen? 

Molotov-Ribbentrop-sopimus oli vain jäävuoren huippu sille tielle, joka vei Stalinin sekä Hitlerin melko lähelle toisiaan. Saksalaiset sekä Neuvostoliittolaiset insinöörit tekivät ennen Toista Maailmansotaa yhteistyötä esimerkiksi puolustus- tai sotateollisuuden saralla, ja esimerkiksi  Saksalainen Hipper-luokan risteilijä Lüzow oli myyty Neuvostoliittoon. Lüzow-nimeä kantoi myöhemmin tasku taistelulaiva “Deutschland”, joka nimettiin uudelleen propaganda syistä.  Samoin joukko muita Saksan sekä Neuvostoliiton käyttämiä taistelualuksia ja lentokoneita oli suunniteltu yhteistyössä noiden kahden maan insinöörien toimesta. 

Eli esimerkiksi risteilijä Hipperin ja vuonna 1936 käyttöön otetun ensimmäisen Kirov-luokan risteilijöiden välinen yhdennäköisyys oli silmiinpistävä, vaikka Kirovissa oli kaksi savutorvea ja Hipperissä yksi. Tuota voidaan pitää kyllä kosmeettisena ratkaisuna.  Saksalaiset auttoivat Neuvostoliittoa sukellusveneiden suunnittelussa. Tämä Stalinin sekä Hitlerin välinen yhteistyö päättyi vasta vuonna 1941, kun Hitler aloitti hyökkäyksen itään. Eli aina on asioita, jotka unohtuvat historiankirjoituksesta. 

Lähteet:

Lüzow (Hipper-luokan ristelijä) 

https://fi.qwe.wiki/wiki/German_cruiser_L%C3%BCtzow_(1939)

Hipper-luokan ristelijä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Admiral_Hipper

Kirov-luokan risteilijä (1936-malli): https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936)

Saksan ja NL:n sotilaallisesta yhteistyöstä: https://vasenkaista.fi/2016/09/saksan-ja-neuvostoliiton-sotilasyhteistyo-maailmansotien-valilla/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_ja_Saksan_suhteet_ennen_toista_maailmansotaa

Rapallon sopimus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rapallon_sopimus

Sariini: https://tekniikanmaailma.fi/kuolemaa-kylvava-sariini-hitlerin-kemistien-puolivahingossa-syntynyt-luomus/

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Char_T-34.jpg/1200px-Char_T-34.jpg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Pitäisikö maassamme myös huippulahjakkaita ryhtyä huomioimaan?

  Meillä Suomessa peruskouluissa huomioidaan aina kaikkein huonoimpia oppilaita. He tekevät tehtäviä ehkä hiukan hitaammin kuin keskiverto-o...