Siirry pääsisältöön

Adam Weishaupt ja Illuminati



Adam Weishaupt
(1748-1830)

Adam Weishaupt ja Illuminati

Tämä kirjoitus käsittelee Baijerilaista salaseuraa, josta on rakennettu myöhemmin mitä eriskummallisimpia salaliittoteorioita. Mutta alkuperäisen Illuminatin (Suom. Valaistuneet) salaseuran perusti kirkko-oikeuden professori sekä filosofi Adam Weishaupt (1748-1830) perusti vuonna 1776, ja suurin osa maailman tutkijoista pitää totuutena, että tuo salaseura lakkautettiin vuonna 1785 Baijerin vaaliruhtinaan määräyksestä. Siis saattaa olla niin, että myöhemmin tuo salaseura olisi toiminut esikuvana jollekin muulle salaseuralle tai rikollisjärjestölle kuten Mafialle. 

Itse olen joskus miettinyt, että miten tuo Illuminati oikeastaan paljastui. Eli ilmoittiko Weishaupt tuon salaseuran aikoinaan esimerkiksi Baijerin vaaliruhtinaalle, vai onko sen olemassaolo selvinnyt esimerkiksi Weishauptin jälkeenjääneiden papereiden kautta. Jos ajatellaan että kyseessä olisi akateemisten ihmisten keskustelupiiri, niin miksi Weishaupt olisi sitä mitenkään edes ilmoittanut kenellekään. Onhan myös kirkko-oikeuden professorilla oikeus järjestää esimerkiksi keskustelupiirejä, ja vielä nykyäänkin noissa piireissä pyydetään lupaus olla vaiti asioista, mistä siellä keskustellaan, että kenenkään ei tarvitse pelätä esimerkiksi kiusaamista tuollaisten piirien ulkopuolella, ja että kaikki uskaltavat puhua vapaasti. 

Adam Weishaupt oli siis kirkko-oikeuden professori mutta samalla hänellä ei ollut pappisvihkimystä, mikä sitten varmasti eristi häntä hiukan muista tiedekunnan professoreista, jotka olivat samalla pappeja. Eli Weishaupt ei saanut osallistua noiden muiden teologien kirkollisiin toimituksiin, ja sen takia hän saattoi kokea olevansa ulkopuolinen. Ja siksi hän ehkä pyysi joitain ihmisiä mukaan tuohon salaperäiseen illuminatiin, ja ehkä motiivina oli tuolloin se, että hän halusi lievittää yksinäisyyttä. 

Eli vaikka joku järjestö olisi myöhemmin käyttänyt samaa nimeä, niin se ei tarkoita sitä, että sillä olisi mitään muuta yhteyttä tuon Adam Weishauptin perustaman Illuminatin kanssa kuin nimi.  Miksi Weishaupt perusti illuminatin? Eli mikä oli järjestön tarkoitus sekä ideologia? Kyseessä oli virallisesti ikään kuin filosofia piiri, jonka jäsenillä oli tietenkin vaitiolovelvollisuus siitä mitä siellä puhuttiin. Adam Weishaupt otti mukaan myöhemmin erään Adolph Knigge (1752-1796)-nimisen kirjailijan, joka oli myös lautamies. Tuolloin alkoi Illuminatin jäsenmäärä kasvaa, ja tätä asiaa pohdittaessa pitää muistaa yksi asia. 

Kaikki mitä tästä lähtien luette perustuu pelkkään päätelmään siitä, että Illuminatilla olisi muitakin päämääriä kuin vain toimia Adam Weishauptin sekä Kniggen ajatuspiirinä. Eli tämän päätelmän mukaan järjestö rakennettiin munkki-laitosten  mallin pohjalta. Eli saattoi olla niin, että oikeassa illuminatissa oli kaksi jäsen tasoa. Hengen tai täysjäsenet, jotka Weishaupt oli itse kouluttanut. Ja alemmat jäsenet, jotka olivat Kniggen valitsemia. Kun he olivat osoittaneet kyvykkyyden sekä soveltuvuuden, niin silloin he pääsivät Weishauptin omaan valmennukseen. Sen jälkeen näistä valittiin täysjäsenet. Eli muut kuin Weishauptin kouluttamat olisivat maallikoita. Tai oikeastaan tietenkin piti olla joku jo järjestössä oleva, joka suositteli henkilöä Kniggelle. 

Järjestö lakkautettiin kun Baijerin vaaliruhtinas käski lakkauttaa kaikki salaseurat. Ehkä myös Mafia saattoi joskus käyttää tätä nimeä. Jos sitten lähdetään siitä, että salaseura olisi lakkautettu vuonna 1785, niin mikään ei kiellä sitä, että joku sen jäsenistä ei olisi voinut jatkaa tuon oudon järjestön toimintaa salassa myös Weishauptilta itseltään. Jos ajatellaan että esimerkiksi Illuminatia ei koskaan olisi merkitty papereihin, niin silloin sitä olisi voinut olla melko vaikea myös lakkauttaa. 

Lähteet:

Illuminati: https://en.wikipedia.org/wiki/Illuminati

Adolph Knigge: https://en.wikipedia.org/wiki/Adolph_Freiherr_Knigge

Adam Weishaupt: https://en.wikipedia.org/wiki/Adam_Weishaupt


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara