Siirry pääsisältöön

Trollaus on hyvä tapa saada ihmiset kiinnostumaan jostain artikkelista.



 

Trollaus on hyvä tapa saada ihmiset kiinnostumaan jostain artikkelista. 

Yllä on Hugo Simbergin maalaus “Tienhaarassa”. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, mitä koko elämä oikeastaan on. Piru vetää miestä kovempaa kuin enkeli, ja pirun kelkkaan on helppoa lähteä. Piru tarjoaa usein sellaisen helpon näköisen tavan hoitaa asioita, ja esimerkiksi trollaamisen kohdalla kannattaa muistaa se, että värikkäät kommentit tuovat henkilölle julkisuutta, mutta ne saattavat myös antaa sellaisen kuvan, että joku osaa vain huutaa “haista V:tä” ja sitten hän saa tietenkin kaikki nauramaan netissä, kun niin hauskoja juttuja sinne kirjoittaa, ja mitähän se ministerikin ajattelee, jos vaikka tuleva varusmies tyhjentää koko kirosana varastonsa jonnekin Facebookiin? 

Mutta oikeastaan tuo kuva kuvaa myös miestä, joka on aina oikeassa. Hänellä on kaksi avustajaa, jotka esittävät kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä asioista, ja sitten tuon miehen vain pitää katsoa kumpi mielipiteistä on suositumpi. 

Siis siitä mitä on työpaikkakiusaaminen on olemassa kaksi kantaa, se minkä kertoo pomo tai se minkä kertoo alainen tai kiusattu. Eli toisen mielestä hän on vain antanut palautetta ja toisen mukaan häntä on kohdeltu aivan väärin. Sitten lähdetään selvittämään asiaa, mikä saattaa merkitä toiselle hyvin paljon, ja se mikä on palautteen ja mikä on kiusaamisen raja on merkillistä kyllä hyvin vaikea määritellä. Samoin onko se työpaikkakiusaamista, että esimerkiksi poliittinen päättäjä tai hänen nimissään toimivat tahot saavat aikaan hermoromahduksen alkamalla “hienotunteisesti” kertoa sitä, miten mitätön jonkun ihmisen mielipide heistä sitten oikeastaan onkaan. 

Eli siinä sitten lähdetään uhkailemaan muita tai tehdään selväksi että jos joku on toisen kanssa samaa mieltä, niin tämä henkilö löytää itsensä alta kirkkomaan. Se miten asia hoidetaan tyylikkäästi on aina vain saman kaavan mukaan menevää toimintaa. Tuolloin puolueen viralliset jäsenet ovat aina siistejä, mutta sitten on noita “yksityishenkilöitä”, jotka kokevat tarpeelliseksi avautua siitä, millaista mielipahaa he ovat kokeneet siksi, että joku poliitikko on ollut eri mieltä siitä, mikä on oikea tai väärä tapa toimia.  

Poliitikko on henkilö, joka tekee julkisuudessa päätöksiä, ja jos esimerkiksi poliitikkoja aletaan suorastaan uhkailla tai muuten kohdella kaltoin, niin se aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sellaisen tilanteen, että vain ne, jotka käyttävät rivoja otteita uskaltavat ryhtyä ehdokkaiksi vaaleissa. Eli se että julkisuudessa aletaan pelotella ihmisiä nimeltä mainiten kertoo siitä, miten trollit vaikuttavat päätöksentekoon. 

Trollaamisen takia esimerkiksi poliittinen kenttä saattaa muuttua yksipuoliseksi, sekä samalla myös vain ne ehdokkaat, jotka uskaltavat käyttää kovaa kieltä sekä uhkailla muita saavat huomiota, mikä tietenkin on myös värikkäiden kommenttien tarkoitus. Se että trollien retoriikka on usein hyvin yksipuolista kertoo tietenkin jotain siitä, millaisesta henkilöstä trollaajien kohdalla on kysymys. Yleensä ilmeisesti esimerkiksi Twitter-tili maalitetaan jonkun toimijan toimesta, ja sitten tukiryhmä alkaa syytä “mukavia” kommentteja, jotka voidaan merkitä muotoon ***** tälle tilille. Sillä saa sitten aikaan mukavaa keskustelua netissä siitä, millaiset sukat henkilöllä pitää olla jalassaan tai millainen pipo hänellä on päässään. 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...