Kasvottomuus joskus yllyttää henkilöä sanomaan asioita, joita ei muuten sanoisi
Tämä asia ei siis koske pelkästään alaisten esittämää arvostelua Jan Vapaavuoren toiminnasta sekä asenteesta johtajuuteen. Kuten eräästä lähettämästäni Twiitistä voitte lukea, niin en ole lukenut HS:n artikkelia Vapaavuoren johtajuudesta, mutta kuitenkin sen verran voin sanoa, että esimerkiksi puolustautuminen syytöstä vastaan saattaa nostaa oikean aallon, kun kaikkien pitää muodikkaasti liittyä haukkujen antajien klubiin.
Eli jos syytteiden kohde on hiljaa, eikä kommentoi häneen kohdistettuja syytöksiä tai negatiivisia väittämiä, niin silloin hän ei ainakaan muita yllytä haukkumaan itseään. Itsekään en aina ole viitsinyt lähteä kommentoimaan asioita, mitä muut ovat minusta sanoneet, kun ei ole huvittanut kuunnella sitä, mitä olen jossain muualla muka sanonut.
Ja ainahan kaikki ovat kuulleet asioista, joiden todistaminen on vaikeaa. Mikäli erilaisia väittämiä lähdetään kommentoimaan, niin ne väännetään aina joksikin muuksi, joten ainakin itse olen joskus vastannut, että “mitähän se tätä urpoa kiinnostaa”, jolloin vastauksena on sulkeutunut katse, ja suuri vihan tunne. Joten yleisesti sanoen olisi ehkä ollut parempi sanoa vain että “jaahas”, kun joku suuri poikien remmin johtaja on päättänyt haukkua minua.
Siis itse kyllä tiedän, mitä olen tehnyt tai sanonut. Ja kai myös Vapaavuori tietää mitä on tehnyt tai sanonut. Itse en ole Vapaavuori, joten minulta on turha kysyä sitä, että mitä hän on omasta toiminnastaan mieltä. . Mutta se tuskin kiinnostaa erilaisten tarinoiden kehittäjiä. Jos ajatellaan sitä, että lehtimies lähestyy henkilöä, joka on juuri saanut kuulla kunniansa, ja pyytää kertomaan “maukkaita juttuja” esimiehestä, niin silloin saattaa oma näkemys asioista polarisoitua.
Eli henkilö saattaa kokea tuollaisen kysymyksen yllykkeenä sille, että hän saattaa lähteä kertomaan asioita jättäen osan kertomatta tai tarinaa muotoillaan parhaan kyvyn mukaan. Tuolloin oma rooli esimerkiksi riidoissa saattaa muuttua radikaalisti, kun emme kerro siitä, mitä itse olemme tehneet. Ja tämä koskee kaikkia mahdollisia riitoja.
Itse emme ole milloinkaan syyllisiä, vaikka olisimme kuinka esimerkiksi haukkuneet pomoa niin että hän on sen kuullut ehkä oven läpi. Ja pomo on aina omasta mielestään neutraali, kun hän kohtaa riitelevän alaisen. Hän ei voi mitenkään myöntää että riidan syy saattaa olla se, että hän on esimerkiksi siirtänyt alaisen loman elokuulle edes kysymättä tämän mielipidettä näistä asioista ennen lomalistan tekemisiä
Kommentit
Lähetä kommentti