Ja mitä varten meidän pitää aina vihata jotain?
Tämän kirjoituksen alla on artikkeli merimetsoista. Merimetso on hyvä esimerkki eläinlajista jota vihataan kai lähinnä siksi, että se on lintu, joka pilaa merimaiseman, on ruma vieraslaji (todellisuudessa se on palannut itämerelle muutaman vuosikymmenen jälkeen) sekä tietenkin loistava vihan kohde siksi, että se on lintu, mikä ei kuulu luontoon.
Eli jos emme jostain pidä, niin silloin se ei tänne kuulu. Tai miten tämän asian voisi sanoa toisin? Eli me vihaamme merimetsoa siksi, että sitä pitää vihata, ja ihmisen tietenkin kuuluu vihata kaikkea, mikä ei ole hänelle mieleen. Se että merimetso peittää jonkin saaren valkealla linnun ulosteella ei ole mitenkään mieltä ylentävä näky, mutta kuinka usein ihmiset nyt sitten noilla saarilla käyvät?
Tietenkään merimetso ei ole mieluinen vieras missään, eikä se tietenkään ole miellyttävä yllätys, kun kaikki muuttuu sen jäljiltä valkeaksi. Mutta pitääkö sitä nyt niin kauheasti vihata? Eli noiden lintujen pesien tuhoaminen on rikos, ja siitä seuraa rangaistus, jos sitten sattuu jäämään kiinni.
Silmissäni näen TV.ssä esitettävän ohjelman, missä joku kalastaja kertoo kuinka merimetso on tuhonnut hänen pyydyksensä. Tällaiset ohjelmat ovat olleet aikoinaan melko suosittua ajanvietettä. Siinä ensin poltettiin uunissa puita, ja vanha mies kertoi miten asiat ennen tehtiin, ja kuinka sitä ja tätä lajia vihattiin.
Sitten voidaan hakea kaapista kivääri, ja lähteä opettamaan merimetsolle, että sen ei ole tänne itämerelle tulemista, eli siitä voimme sitten lähteä myös hankkimaan lupaa automaattikivääriin, kun sillä vanhalla pulttilukolla ei oikein niitä kaikkia ehdi ampumaan. Näin sitten taas luontokappaleet uskovat, että niiden paikka on jossain muualla, kuin pilaamassa kalastajien verkkoja.
Merimetso saattaa olla ruma, ja peittää saaret guanolla, mikä tarkoittaa linnun ulostetta. Mutta toisaalta ei kai lintu mitään ulkonäölleen voi. Itse en sitä niin kauhean rumana pidä, eikä se ole oikeastaan edes rumin lintu, mitä olen koskaan nähnyt.
Samalla tavalla voidaan kysyä, että olisiko korppikotka tai marabuhaikara sitten niin kauniita tai edustavia lintuja, että niitä voisi pitää kauniina luontokappaleina. Mutta ne eivät myöskään ole mitään turhia lintuja, vaan niillä on erittäin tärkeä osa luonnon kiertokulkua. Vaikka tätä asiaa ei ehkä voi yhdistää niiden ulkonäköön.
Mutta vaikka lintu ei ehkä ole kaunein mahdollinen, ei sitä kuitenkaan tarvitse järjettömästi vihata. Eli miksi meidän siis pitää vihata jotain olentoa, vaikka se ei ole kaunein mahdollinen? Se että lintu tekee vahinkoa jollekin meille tärkeälle asialle ei ole pelkästään merimetsojen yksinoikeus. Viehän myös räkättirastas meiltä marjoja puutarhasta, emmekä silti vihaa tätä lintua.
Kommentit
Lähetä kommentti