Kun ihminen itselleen linnan rakensi
Kun ajattelen sitä miten teinipojat joskus puhuvat, niin mieleen tulee se, että heillä on paljon ideoita kaikkiin asioihin, ja heillä on kaikkiin asioihin oma hieno toimintamalli, kuten pedofiilien naulaaminen munista kattoon osoittaa, mutta sitten mieleen tulee, että mitä jos ilmianto on väärä, ja joku keksii vain perättömiä syytöksiä kostaakseen jonkun asian.. Kuinka hieno sekä yksinkertainen malli se olisikaan että pedofiili laitetaan leikkipuiston katolle määräajaksi häpeämään, kunnes sitten käy niin, että joku valheellisesti nimeää esimerkiksi naapurin sedän pedofiiliksi, koska ei päässyt tämän kauppaan kesätöihin. Ja silloin jä se mopo ostamatta. Se unohtuu erittäin usein, että valta tuo vastuuta, ja lopulta me kaikki olemme yksin päätösten kanssa.
EU sekä sen serkku NATO ovat asioita, joista ei juuri koskaan ennen ole kirjoitettu samaan sävyyn kuin ennen, ja jos kysytään sitä, mitä EU antaa tavalliselle ihmiselle, niin silloin voidaan sanoa, että esimerkiksi lentolippujen hinnat takaavat sen, että varmasti kukaan työtön tai siivooja ei kovin usein pääse nauttimaan työvoiman tai ihmisten vapaasta liikkumisesta. Toisin kuin NATO, niin EU ei ole sotilasliitto, joka on suunnattu idän pahiksia vastaan, jotka uhkaavat muita ydinaseilla, joten siksi myös lännen miesten ja naisten on hyvä hankkia näitä aseita, joilla sitten rakennetaan yhä monimutkaisempaa maailmaa, missä erilaisten valtioiden ja niiden johtajien edut liittyvät toisiinsa.
Eli EU on asia, mitä voidaan kutsua eräänlaiseksi virtuaaliseksi tilaksi, joka ei oikeastaan tavalliseen ihmiseen vaikuta mitenkään, paitsi että rahassa lukee nyt sana “euro”. Se mikä nyt sitten on unohtunut, on se, että esimerkiksi nykyaikainen teknologia tekee yhteisvaluutasta samalla tavoin merkityksettömän, ja vaikkapa pankkiautomaattien sekä kassojen maksupäätteiden näyttöön voi suoraan saada sen summan, minkä tuote maksaa siinä valuutassa, mikä on voimassa siinä, että maassa, missä pankkikortti on tehty.
Koronaviruksen kohdalla on huomattu yksi asia, jota voidaan sanoa mauttomuuden huipuksi, eli koska maassamme voidaan kriisin hallintaan tarkoitetut lait runnoa läpi pelkästään hallituksen päätöksellä, niin silloin tullaan tilanteeseen, missä niitä voidaan käyttää väärin, eikä kukaan tiedä, mitä olisi tapahtunut jos esimerkiksi Sanna Marinin paikalla olisi se paljon puhuttu “rautainen natsi”. Kuitenkin koronaviruksen kaltaisissa asioissa voidaan sanoa, että esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka kokevat valtion olevan heitä varten, ja joille valtio on heidän mielestään paljon antanut varmasti haluavat tukea valtion johtajaa. Valtion johtaja on henkilö, jolla pitää olla auktoriteetti, mutta tuossa asemassa ollessaan hän ei voi valita sitä, miten hän valtaansa käyttää. Eli hänen on silloin aina myös käskettävä sekä otettava valtansa käyttöön.
Vallan käytöstä voidaan sanoa sellainen asia, että jos sitä verrataan “Eläinten vallankumoukseen”, missä sanotaan että kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta muutamat eläimet ovat toiset, niin silloin tietenkin tullaan siihen kysymykseen, että miten perustellaan muille, että joku nyt sattuu vain olemaan heitä hieman parempi tai hiukan ylemmässä asemassa? “Eläinten vallankumouksessa” se perustellaan sillä että sikoja nyt sattuu olemaan enemmän kuin muita, mutta kuten tiedämme, niin lopulta ollaan tilanteessa tai ainakin voidaan joutua tilanteeseen, missä johtajan etu on kansan edun vastaista. Ja mikä sitten on kansan etu? Olisiko sellaista etua, missä joku kansankiihottaja kehittää loistavia valtiollisia malleja joilla hän itse pääsee johtamaan maata?
Termi “kritiikki” tarkoittaa epäilevää asennetta. Se ei ole sama sana kuin esimerkiksi viha kirjoittaminen. Ihminen joka kritisoi esimerkiksi presidentin tahtoa on helppo lyödä maahan nimittelemällä häntä kansankiihottajaksi. Samoin tutkijoihin sekä muihin vastaaviin instansseihin kohdistuvaa vihakirjoittelua voidaan kutsua kritiikiksi. Valtion johtoa kritisoiva tai heidän motiiveitaan kyseenalaistava lausunto saa aikaan sen, että henkilö leimataan monella tavoin raskaan sarjan idiootiksi, ja sitten voidaan vielä käydä presidentiltä kysymässä että “miten on, että saako herra kuusinauvos tai kuka sitten sattuu olemaankaan oikeasti puhua tällä tavalla”?. Sana “kriittinen” muuttuu puhujan mukaan siten, että jos kritiikki kohdistuu asiaan, mikä ei tue omaa mielipidettä, niin silloin ihmistä kutsutaan helposti tittelillä “ylikriittinen”, ja sitten jos jonkun mielipide tukee omaa itseä sekä omaa asemaa, niin silloin puhutaan “terveestä kritiikistä”.
Kukaan ei koskaan ole edes ehtinyt kysyä, että mitä jos valtion johtoon astuu mies, jolla on narsistinen asenne omaa itseään kohtaan,ja jonka oma etu menee kaiken muun edelle. Ehkä Suomessa ei tätä ole tapahtunut, mutta Venäjällä tästä on muutamia esimerkkejä, eikä sellainen ollut tuntematonta myöskään roomalaisille, jotka ovat edelleen “kansakunta kansakunnille”.
Ja se että esimerkiksi presidentin asema on laajamittaisen kriisin yhteydessä määrittelemätön on erittäin ikävä asia. Jos valtio on menossa sisäpoliittiseen kriisiin, niin silloin presidentin pitäisi varmaan hajottaa eduskunta, jos hän niin haluaa tehdä. Ja se sitten taas on asia, mistä ei juurikaan keskustella, koska ei ole tapana analysoida sellaista tilannetta, että valtion johdossa tulee kiistaa siitä, missä on kaapin paikka. Jos jollain ihmisellä on oikeus määrätä kaapin paikka, niin hänen on tehtävä niin myös silloin kun edessä on ikäviä asioita. Eli johtaja on johtaja myös silloin kun firmalla sattuu menemään huonosti.
Mutta valta tuo mukana vastuun, eli kuten tiedämme, niin johtaminen on mukavaa työtä, paitsi silloin kun johtaja sattuu tekemään virheitä tai ikäviä päätöksiä kuten potkimaan puolet työntekijöistä pois. Sama mikä koskee esimerkiksi yhtiön johtajaa koskee presidenttiä, eli jos hän määrää poliisin hajottamaan mielenosoituksia, niin se varmasti näkyy hänen suosiossaan. Eli käskyn antaja myös vastaa ennemmin tai myöhemmin siitä, mitä hänen nimissään tehdään.
Siitä ei pitäisi tulla kiistaa, mutta sitten kiistan yhteydessä se että presidentti joko luovuttaa johdon hallitukselle tai käyttää sitä itse riippuen tilanteesta voi asettaa valtion johtajan hieman erikoiseen asemaa, koska silloin hän itse määrittelee asemansa hallitukseen sekä eduskuntaan nähden. Jos talon isäntä ei käytä isännän ääntä, niin silloin sitä käyttää joku muu. Eli myös silloin jos kriisien hoito vaatii esimerkiksi väkijoukkojen hajottamista kyynelkaasun sekä pamppujen avulla pitää johtajan olla valmis myös tämän tekemään, koska kukaan ei silloin tule häntä pelastamaan. Kun ihminen antaa toiselle käskyjä, niin hän vastaa siitä, mitä käsky aiheuttaa.
Kun sitten katsotaan esimerkiksi 5G teknologiaa, niin on asioita joista emme koskaan voi puhua ääneen, ja yksi niistä on kateus. Jos sanotaan että olisin maksanut todella suuria summia jostain edusta, niin jostain syystä tätä samaa etua ei muille saisi koskaan antaa. Eli tämä koskee nopeaa tiedonsiirtoa sekä muita vastaavia asioita. Eräissä piireissä tällaiset asiat ovat statusta, mikä on ikään kuin varattu johtajille.
Johtajilla on kaikkein kalleimmat puhelimet, ja alaisten on tyytyminen vähän pienempiin sekä halvempiin malleihin. Samoin etätyö oli ennen johtajille varattu etu, jotka sitten juoksivat ympäriinsä läppärit kainaloissa, ja joilla piti olla kaikki mahdolliset mobiiliratkaisut käytössään, mutta sitten tietenkin tultiin siihen pisteeseen, että kaikille muillekin tuli mahdollisuus tehdä niitä upeita etätöitä, ja se sai sitten aikaan sen, että esimerkiksi keskitasoiset johtajat kokivat työnsä vaarantuvan. Eli miksi palkataan ketään käskyjä välittävää esimiestä, kun pomo voi suorittaa kaikki tehtävien jakamiseen liittyvät asiat sekä valvonnan itse. Ja valvonta taas on asia, joka saa aikaan sen, että joku nousee takajaloilleen aina ja ikuisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti