Kuinka maailma on paha paikka, mikä on täynnä ristiriitoja?

1) Kuinka maailma on paha paikka, mikä on täynnä ristiriitoja?

Me haluamme uskoa, että hallitus on aina oikeassa. Niin myös silloin kun hallituksen suositus pintojen pyyhkimiselle sekä käsien pesulle kahden tunnin välein perustellaan COVID-19 poistamisella. Nyt sitten on huomattu että COVID-19 ei lähdekään käsistä käsidesillä eikä pintojen pyyhkiminen kahden tunnin välein poista virusta, vaan pintojen desinfiointiin pitäisi käyttää UV-lamppua, mikä tuhoaa tehokkaasti DNA molekyylejä.

No mitä pienistä, hygienia on todella hyvin tärkeä asia, ja käsien pesun merkitystä ei voida missään tapauksessa väheksyä, vaikka ainakaan ihan kaikkea COVID-19 se ei poistakaan. Mutta käsihygienia tekee ihmisestä miellyttävän sekä poistaa ainakin likaa sekä muuta vastaavaa käsistä.

https://yle.fi/uutiset/3-11326580

2) Mikä motivoi opiskelemaan?

Miksi Virossa on Euroopan parhaat oppilaat? Syy tähän taitaa löytyä siitä, että virolaisia ei ehkä olla aina arvostettu kuten pitäisi. Sanotaan että ankeat halpa työt ovat paras mahdollinen motivointi sille, että henkilö haluaa opiskella asioita, joita voidaan pitää melko vaikeina. Se mikä teki monista ihmisistä insinöörejä, näyttelijöitä sekä muita vastaavia ammatinharjoittajia ovat olleet Fordin liukuhihnat. Työ tuossa paikassa oli ehkä helppoa, mutta työpaikka meni hyvin nopeasti, ja silloin tietenkin oli etsittävä uusi tulonlähde.

https://yle.fi/uutiset/3-11326561

Mutta sitten siihen ristiriitojen maailmaan missä me kaikki elämme. Eli jos ajatellaan nykyisen työelämän vaatimuksia, niin ihmisellä on kaksi vaihtoehtoa. Hän voi oikeasti lähteä johonkin ammattikouluun, ja suorittaa tutkinnon. Sen jälkeen hän voi lähteä opiskelemaan insinööriksi, tai joksikin muuksi akateemisesti koulutetuksi henkilöksi, koska hän on ammattilaisena liian kallis esimerkiksi tavalliselle yhtiölle.

Tai sitten hän voi jäädä peruskoulun varaan, ja toivoa että eteen tulee lämpimästi asioihin suhtautuva esimies, joka ehkä käy tehtävät läpi, ja sen jälkeen eteen tulee potkut, jos ei töitä nyt satu osaamaan. Siitä sitten seuraa joukko kursseja, joiden kautta lähdetään hakemaan uutta otetta elämään. Ja tuloksena on tilanne, missä henkilö pääsee työhön, mutta tunteja on niin vähän, että palkka ei riitä elämiseen. Tuolloin kurssien hinnat jäävät veronmaksajien maksettavaksi, ja tässä vaihtoehdossa on huonoa se, että tuollainen työläinen on helppo vaihtaa uuteen, jos hän ei työtään heti satu osaamaan.

Kun suuri kapitalisti Henry Ford kehitti liukuhihnan niin hänen ajatuksensa oli se, että työ voidaan pilkkoa niin pieniin osiin, että sen voi opettaa alaiselle tunnissa. Silloin tietenkin se aiheutti sen, että jos ei työ onnistunut, niin silloin henkilö sai lähteä tuolta Fordin legendaarisesta tehtaasta etsimään uutta työtä. Ja joskus olen kuullut sanottavan, että Fordin tehtaat ovat olleet monen insinöörin suurin motiivi suorittaa ne tutkinnot.
Oli miten oli, niin jos työ on yksinkertaista, niin se tarkoittaa että sen tekijä on helppo korvata. Ja juuri siihen sitten koko Fordin valta perustui. Jos työläinen ei osannut työtään, niin hän sai lähteä, ja silloin oli löydettävä uusi tulonlähde tai mentävä iltakouluun sekä ylempiin opintoihin, mikä takasi ruoan sekä asunnon, vaikka siitä ei paljon muuta käteen jäänytkään, paitsi paperit, jotka tekivät henkilöstä liukuhihnojen päällikön.



https://yle.fi/uutiset/3-11324365