Siirry pääsisältöön

Valmiuslaki sekä presidentin valtaoikeudet




Valmiuslaki sekä presidentin valtaoikeudet

Valmiuslaki on asia, mikä varmasti saa aikaan keskustelua, mutta on yksi toinen asia, mikä saa aikaan myös keskustelua ja se on presidentin asema maassamme. Eli kuten tiedämme, niin aina jos hallitus ja presidentti ovat jostain asiasta eri linjoilla, eli hallituksen johtohahmot sekä presidentti ovat eri puolueista, niin silloin presidentiltä pitäisi ottaa pois ne viimeisetkin valtaoikeudet sekä koko viran heittää vaikka historian romukoppaan.

Mutta annas olla kun sitten eteen tulee tilanne, missä presidentti sekä hallituksen johtohahmot ovat samasta puolueesta ja heidän näkemyksensä käyvät yhteen, niin silloin kyllä presidentin asemaa ollaan vahvistamassa, eli tässäkin asiassa yleensä kyse on pohjimmiltaan siitä, että onko presidentti hallituksen kanssa samaa mieltä tai samasta puolueesta. Hyvänä esimerkkinä on nykyinen hallituksen pääpuolue SDP, joka aikoinaan kannatti kovasti vahvaa presidentin asemaa, ja syynä tähän oli se, että tuolloin presidenttinä oli demari, mutta sitten alkoi taas mieli muuttua, kun presidentti tuli toisesta puolueesta.

Jos puhutaan siitä, että pitäisikö presidentillä olla vahva asema politiikassa, niin siihen ei ole olemassa suoraa vastausta, koska tietenkin se, että käyttääkö hän valtuuksiaan riippuu hänestä itsestään. Mikäli muistelemme presidentti Kekkosta, niin hän käytti valtuuksiaan nimenomaan eduskuntaa koskevassa hajoitusasiassa siten, että tuo toiminta katsottiin demokratian vastaiseksi, eli nuo tapaukset voi katsoa Wikipediasta(1). Viimeisessä tapauksessa  vuodelta 1975 hän halusi hajottaa eduskunnan demarivetoisen hallituksen alta, ja joidenkin ihmisten mielestä syynä oli hänen halunsa estää Ahti Karjalaista pääsemästä ministeriksi tai estää Karjalaista pääsemästä julkisuuteen, kun tämä oli menettänyt paikkansa auringossa(2).


Mutta kuitenkin aina välillä julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, joiden mielestä presidentillä pitäisi olla tällainen oikeus, koska se estäisi tilanteen, missä hallituksen muodostaminen kestää liian kauan. Presidentin keskeinen sisäpoliittinen valtaoikeus oli aikoinaan juuri tämä oikeus, ja se annettiin presidentin työkaluksi, koska hänet haluttiin kohottaa ikään kuin tuomariksi politiikan yläpuolelle. Se tekikö tuo valtaoikeus asioista helpommin hoidettavia vai ei on jäänyt joskus pohtimatta. Eli ratkaisiko tuo oikeus oikeastaan yhtään tapausta koko maamme historiassa, tai onko sitä koskaan oikeastaan tarvittu edes maailmanlaajuisesti, paitsi valtionpäämiehen oman henkilökohtaisen vallan tukemiseen?

Vuonna 2000 tuo oikeus poistettiin perustuslaista, mutta aina välillä kuuluu sellaisia väittämiä, että hänellä olisi tuo oikeus olla, koska se tekisi tietyistä asioista helpommin hoidettavia, mutta mitä nuo “helpommin hoidettavat asiat” sitten olisivat? Presidentin valtaoikeudet ovat asioita, joista on helppo tehdä suuri numero, ja varsinkin jos esimerkiksi presidentin mielipiteet käyvät yksiin jonkun jutun kirjoittajan oman mielipiteen kanssa, niin silloin on tietenkin edessä tilanne missä noita valtaoikeuksia vaaditaan takaisin.

Presidenttiä voidaan verrata kuninkaaseen. Hän on samalla tavalla valtionpäämies kuin esimerkiksi Ludvig XIV aikoinaan oli. Ja jos ajatellaan historiaa, niin voimakkaiden valtionpäämiesten sarjaan tulee ennemmin tai myöhemmin despootti, joka tekee asioita, joita sitten myöhemmin historiaa tutkittaessa kauhistellaan.

Diktaattori on aina onnettomuus valtiolleen. Ja jos diktaattorilla on suuri suosio, niin silloin myös hänen aiheuttamansa vahinko on suuri. Diktatuuria puolustellaan joskus sillä, että esimerkiksi jos demokraattinen maa kohtaa diktatuurin sodassa, niin silloin diktatuuri on “aina voittanut”. Se mitä mieltä sitten ollaan esimerkiksi presidentin valtaoikeuksista, niin silloin se miten asiaan suhtaudutaan riippuu joskus siitä, miten oma asema sitten riippuu presidentistä.

Eli jos joku sitten alkaa puolustella diktatuureja, niin häneltä kannattaa samalla kysyä omaa asemaa tässä kyseisen henkilön kuvailemassa “hierarkkisessa mallissa”, jotta syy tähän asenteeseen saadaan myös selville. Tällä tarkoitan sitä, että ihminen joka mielellään puolustaa henkilö keskeistä vallankäyttöä on jotenkin korkeammassa asemassa siinä järjestelmässä, mikä riippuu sen tahon tavasta käyttää valtaa, mitä tällainen henkilö sattuu tukemaan.

Jos presidentti on vastuunsa sekä moraalisesti oikeamielinen valtion johtaja, niin silloin hänelle voidaan antaa mitä vain oikeuksia. Mutta mitä jos presidenttinä on ihminen, joka ei omaa korkeaa moraalia tai on muuten suuri populisti? Tässä mieleen tulee mieleen se, että on kahdenlaisia diktaattoreita, niitä jotka tulevat tuhoamaan valtionsa ja niitä jotka ovat sen tehneet.

(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Parlamentin_hajottaminen

(2) https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004681330.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...