Kriisinhallinnasta sekä yksityis armeijoista

Kriisinhallinnasta sekä yksityis armeijoista

1) Blackwaterin malli on haettu muukalaislegioonasta

Academi(ent. Blackwater corporation)yhdessä venäjän toimien sekä Slavonic corpin kanssa(1) on näyttänyt suuntaa sille, miten kriisien hallinta sekä sotilaalliset ovat muuttuneet, ja myös sen mikä on tulevaisuuden trendi sotilaallisessa väliin tulossa. Eli enää eivät tavalliset ihmiset ehkä edes tiedä, että oma maa on sodassa, koska operaatio suoritetaan esimerkiksi “turvallisuusalan” eli palkkasoturi-yhtiöiden tai erittäin hyvin koulutettujen ammattisotilaiden voimin.

Näiden henkilöiden valinnassa käytetään ilmeisesti sellaisia perusteita, kuin että esimerkiksi he eivät pidä yhteyttä kotiinsa tai heillä ei ole ehkä mitään perhe-elämää. Noin voidaan olla varmoja siitä, että tietyt salaisuudet eivät pääse leviämään. Eikä esimerkiksi kadonneen tai operaation yhteydessä kaatuneen palkkasoturin perään lähdetä turhaan kyselemään.

1.2) Tuolloin näiden operaatioiden “moraalinen taakka” yhteisölle on vähäinen. Eli valtiot voivat operoida joissain maissa esimerkiksi pitkän yritysketjun takaa, ja nämä sota-alan yhtiöt ovat vain kentän toimijoita, joiden työntekijät eivät edes tiedä kenelle he töitä tekevät. 

Kyseinen toimintamalli on haettu Ranskan Muukalaislegioonasta (2), mikä on aikoinaan perustettu tukahduttamaan kapinoita Ranskan siirtomaissa, ja koska nämä miehet ovat olleet ulkomaalaisia, joilla saattoi olla rankka rikosrekisteri, niin heitä ei kotona koskaan kaivattu.

Muukalaislegioona oli väline, millä ranskan hallitus aikoinaan hallitsi omia siirtomaitaan, ja tuon joukko-osaston tappiot sekä teot oli helppo siirtää muiden niskoille. Eli jos nuo sotilaat olisivat olleet ranskalaisia, olisi heidän ehkä ollut vaikea puhua siitä, mitä olivat nähneet noissa operaatioissa, mistä ei koskaan kirjoitettu lehtiin, joten sen takia muukalaislegioonalaiset olivat loistavia toimijoita kapinoiden kukistajina.

1.3) Muukalaislegioona oli Francon tehokkain joukko-osasto Espanjan sisällissodassa 1936-1939

Samoin jos sitten esimerkiksi siviilien tappamisesta jäi joku kiinni, niin silloin hänet oli helppo tuomita, eli kyseinen mies oli tehnyt teot ilman ranskan hallituksen lupaa, ja se että tuon yksikön jäsen saattoi olla kuolemaantuomittu jossain muussa maassa takasi sen, että hän ei turhaan kertonut siitä mitä tuolla kaukana tapahtui, kun Ranskan tasavalta sivisti arabeja sekä muita kansoja eurooppalaisen etiken mallin mukaisiksi. Muukalaislegioonan ongelma oli se, että se voitiin yhdistää Ranskaan tai muihin siirtomaaisäntien joukkoihin.

Muukalaislegioonan kaltaisen yksikön käyttökelpoisuuden huomasivat myös Espanja sekä Portugali, joilla molemmilla oli vastaava yksikkö käytössään. Espanjan muukalaislegioona perustettiin vuonna 1920 kukistamaan kapinoita Marokossa ja mm. Francisco Franco (1897-1975) (3)on toiminut kyseisen yksikön komentajana, ja juuri tämä yksikkö oli hänen tehokkaimpien osastojen joukossa sisällissodan aikaan. Nykyään tähän yksikköön ei pestata ulkomaalaisia (4) Portugalin legioona lakkautettiin 1974, mutta kuten tiedämme, niin näistä osastoista kerrotaan ties mitä tarinoita.

Mutta “Blackwaterin” kaltaisten toimijoiden ottaminen mukaan sotilasoperaatioiden toimintamalliin on varmasti herättänyt huomiota lähes kaikkialla. Tuo malli missä esimerkiksi kolmansista maista olevia puhtaasti rahan motivoimana toimivia aseellisia henkilöitä eli palkkasotureita käytetään jopa valtion haltuunottoon on peräisin 1960 ja -70 lukujen CIA:sta, joka totesi tällaisen mallin tehokkuuden.

2) CIA Afrikassa: miksi USA:n tiedustelu oli niin kiinnostunut siitä, mitä tapahtui Angolassa sekä Rhodesiassa

Syy tähän kiinnostukseen, mikä ilmeni palkkasotureiden toimittamisessa sekä koulutus avun antamiselle noiden maiden “oikeistolaiselle oppositiolle” johtui siitä, että CIAssa pelättiin Namibian timanttien joutumista KGB:n käsiin, ja noiden timanttien avulla tuo palvelu voisi ostaa länsimaiden valuuttaa ja rahoittaa illegaalia toimintaa eli hankkia toimitioja sekä varusteita agenteille, ja myös rahoittaa propagandaa länsimaisessa mediassa. Tuon takia noiden timanttien päätyminen KGB:n käsiin haluttiin estää hinnalla millä hyvänsä.

Ideana oli luoda muukalaislegioonan kaltainen osasto, mikä toimisi ilman virallista yhteyttä tähän palveluun, ja se kunnostautui erityisesti Kongossa sekä Rhodesiassa, jossa CIA operoi salaisesti. Nimittäin esimerkiksi Rhodesian Apartheid-politiikka eli rotuerottelu olivat asioita, joiden takia USA ei voinut suoraan ryhtyä tukemaan noita hallituksia, jotka ovat siis Mobutu Sese Sekon sekä Smithin hallitukset.

Tuolloin tuoreessa muistissa olivat vielä Vietnamin traumaattinen sota, joka ei ollut ollenkaan niin suosittu, kuin mitä sen piti olla. Tämän takia CIA aloitti palkkasotureiden värväämisen, ja näiden palkkasotureiden ydinjoukkona toimi vuonna 1963 Sikojen lahdelle Kuubaan maihinnousun tehnyt Prikaati 2506 (5), joiden lisäksi CIA rekrytoi myös SAS sekä Paratroop-regimentin miehiä Brittiarmeijasta.

Noiden miesten tehtävä oli kouluttaa UNITA(6) sekä myös Rhodesian armeijan sotilaita. UNITAn tukeminen johtui siitä, että Angolan itsenäistyttyä sen hallitus kääntyi Neuvostoliiton puoleen, ja CIA pelkäsi sitä, että Namibian timantit päätyivät KGB:n haltuun, joka voisi niiden avulla rahoittaa laittomia operaatiota länsimaissa tai kustantaa NATO-vastaista propagandaa, kuten aikaisemmin kirjoitin.


(1) https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_private_military_contractors

(2) https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_muukalaislegioona

(3) https://fi.wikipedia.org/wiki/Francisco_Franco

(4) https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_muukalaislegioona

(5) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikojenlahden_maihinnousu

(6) https://fi.wikipedia.org/wiki/UNITA

Academi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Academi

Slavonic corp: https://en.wikipedia.org/wiki/Slavonic_Corps