Siirry pääsisältöön

Voiko elottomalla kappaleella olla tahto?

Voiko elottomalla kappaleella olla tahto?

Eli jos ajatellaan että esimerkiksi joku Mars-mönkijä tai muu tekoälyllä varustettu robotti ei jätä tehtäväänsä kesken, vaikka se olisi pudonnut johonkin kraateriin, vaan yrittää loppuun asti päästä ylös, niin voidaanko tätä asiaa sitten kutsua tahdoksi? Kas siinä vasta mielenkiintoinen kysymys, mikä liittyy siihen, että voisiko esimerkiksi kivellä olla tahto, ja kas kummaa kun mieleen muistuu se, että esimerkiksi mikroprosessorit valmistetaan piistä.

Joten tässä tapauksessa kivellä voisi olla tahto, niin silloin tietenkin jos esimerkiksi tietokoneen tekoäly on ohjelmoitu niin, että se ei missään tapauksessa vaaranna robottia, jota se ohjaa. Silloin voidaan miettiä sitä, että jos esimerkiksi tekoäly on ohjelmoitu siten, että se kykenee korjaamaan ohjaajansa tekemät virheet, niin silloin sillä voidaan katsoa olevan tahto, jos sen ei aina tarvitse totella ohjaajan antamia käskyjä.

Eli robotti ei mene esimerkiksi liian jyrkkään kraateriin, koska sen pitää selvitä yksin planeetalla, mikä on kaukana Maasta. Se mikä tekee tietokoneesta sekä roboteista kiehtovia on se, että nämä laitteet eivät koskaan anna periksi. Ne suorittavat tietokoneeseen tallennetut ohjelmat ilman vastaväitteitä, ellei niihin ole ohjelmoitu mahdollisuutta korjata ohjaajan tekemiä virheitä.

Joten jos robotilla ei ole mahdollisuutta sanoa omalle ohjaajalleen vastaan, mutta se ei tottelisi muita kuin omaa ohjaajaansa, niin olisiko sillä silloin tahto? Jos ajatellaan sitä, mitä tahto on, niin silloin voidaan se määritellä motiivina, joka tulee sisältä tai ulkoa, ja jonka takia olio pyrkii johonkin päämäärään.

Eli tuo motiivi luodaan esimerkiksi koirille niin, että kun kouluttaja opettaa sille jonkun tehtävän, minkä koira suorittaa hyväksytysti, niin silloin sille annetaan makupaloja, jotta se saisi motiivin suorittaa tehtävänsä hyvin. Jos taas suoritus hylätään, niin silloin koiraa rangaistaan. Tuolloin saadaan luotua motiivi sille, että koira seuraa tarkoin ohjaajansa komentoja sekä yrittää kaikkensa. Kyseistä mallia kutsutaan Pavlovin menetelmäksi, missä henkilölle tai eläimelle luodaan motiivi totella.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...