Oi suuri Sokrates miksi sait tuomion?
Sokrateen tuomio on asia, mitä aina välillä pohditaan, ja varsinkin sitä miksi hän sai tuon legendaarisen kuolemantuomion. Ateenan laki oli sellainen, että suurinkin filosofi voi saada kuolemantuomion, jos hän vastusti tai kyseenalaisti kaupungin demokratian, mikä on kaikkien muiden demokratioiden esikuva. Siis miksi Sokrates sai tuomion, vaikka hän niin tunnettu oli? Hän oli sotasankari sekä myös tunnettu filosofi, ja siksi tuo mies meni tyynenä ottamaan vastaan sakkoja, mutta jostain syystä hänet tuomittiin kuolemaan.
Tuota tuomiota on pohdittu läpi historian. Aina välillä esimerkiksi Spartassa tätä tapausta käytettiin esimerkkinä siitä, miten huono demokratia on, ja varmasti Spartassa tuomari olisi hänet vapauttanut. Ja siihen sitten vastattiin, että “valitettavasti herra Sokrates ei ollut noiden ammatikseen tuomiota jakavien tuomareiden tuomittavana, vaan tuomio luettiin Ateenassa, mikä ei tuolloin kuulunut Spartan tuomiovaltaan”. Tai sitten todettiin vain, että “hyvä teidän on asiasta puhua, kun ette edes paikalla olleet”.
Eli oliko hän ennenkin saanut sakkoja vastaavasta teosta? Tai ehkä hän sitten kokeili onneaan kerran liikaa, eli hän oli rikoksenuusija, joka ei ehkä aivan käsittänyt asemaansa, mutta oli miten oli, niin hän on osoitus siitä, että jossain vaiheessa ihmisen onni alkaa kääntyä, ja hän joutuu myös vastuuseen sanoistaan tai teoistaan.
Joten oliko hän vain ärsyttänyt vääriä ihmisiä, vai oliko häneltä unohtunut ehkä joku sakko maksamatta, tai oliko hän sitten syyttänyt muita vastaavasta toiminnasta, eli demokratian kyseenalaistamisesta mistä Ateenassa seurasi armoton rangaistus, mikä oli kuolema. Tämä oli ehkä rikoksen uusimisesta saatava rangaistus, ja jos Sokrates ennenkin oli samaa tehnyt, niin silloin saattoi seurata hyvin vakavia asioita. Eli eikö hän tiennyt että rikoksen uusimisesta seurasi korottava tuomio?
Tuomion syynä saattoi olla sellainen tapa, että tapaus tuotiin ateenalaiseen oikeuteen kahta tietä, toinen oli tie, missä Ateenan kansalaisen nimi mainittiin, ja silloin tietenkin kaikki saivat ainakin näennäisen mukavan tuomion. Mutta kun ajatellaan sitten toista tietä, niin silloin tapaus tuotiin oikeuteen niin, että henkilö esitettiin salanimellä. Sillä tavoin varmistettiin se, että myös ateenan ylimykset saivat tuomion mitä laki määräsi.
Eli antoiko Sokrates itsestään kuolemantuomion? Kas siinä vasta kysymys. Nimittäin saattoi olla niin, että kun tuomion oikeellisuus tarkistettiin, niin silloin tapaus esitettiin esimerkiksi jossain teatterissa, ja silloin saatettiin yleisöltä ikään kuin kysyä, että “onko teko sellainen, että se täyttää esimerkiksi valtiopetoksen tuntomerkit”. Samoin kysyttiin että onko teko sellainen että tekijä ansaitsee kuolemaan?
Jos Sokrates ei tuota asiaa tiennyt, niin seurauksena saattoi olla hyvin vakava tilanne. Ja kaikkein pahin ajatus oli se, että Sokrates, joka ehkä oli ateenan täysivaltainen kansalainen saattoi mennä johonkin näytäntöön, eikä hänelle ollut kerrottu sitä, että siellä juuri tehtiin sitä lain määräämää tuomion tarkastusta. Tuolloin saattoi olla niin, että hän laittoi lapun suoraan tuohon laatikkoon, mikä tiesi loppua hänen uralleen.
Tuolloin ihmisille ei kerrottu, että mitä siinä sitten oli tapahtunut, tai että ovatko he sitten antamassa jotain tuomiota. Kysyttiin vain että onko teko täyttänyt ne tuntomerkit, jotka velvoittavat ateenan johtajia jakamaan tiettyä oikeutta. Samoin kysyttiin että olisiko kuolema mahdollisesti se, mikä olisi teosta saatava rangaistus?
Se miksi oikeastaan Sokrates tuon tuomion sai on jäänyt historian hämärään. Saattaa olla niin, että hän ei ehkä ole edes niin sanottu lihaa ja verta oleva henkilö. Eli kyseessä saattoi olla niin sanottu oikeushenkilö, jota on käytetty esimerkiksi muiden filosofien hyväksymiseen filosofien omaan kiltaan. Tuolloin tietenkin filosofin ajatukset esitettiin muille filosofeille esimerkiksi Sokrateen nimissä, jolloin he voivat tehdä päätöksen siitä, että hyväksytäänkö henkilö tähän filosofien yhteisöön vai ei. Oli miten oli, niin tarinan opetus on se, että koskaan ei saa tällaisilla asioilla lähteä pelleilemään, ja vaikka henkilö olisi kuinka sotasankari sekä arvostettu filosofi, niin hänenkin toimillaan on rajansa. Eli näilläkään asioilla ei voi loputtomiin ratsastaa, tai käy huonosti.
Kommentit
Lähetä kommentti