Siirry pääsisältöön

Miksi koronavirus on niin ihmeellinen?

Miksi koronavirus on niin ihmeellinen?

Jos viruksen perimäaines on ehjä, niin silloin se voi tartuttaa ihmisen

Jos viruksen perimäaines pysyy kunnossa, niin silloin se saattaa kyetä tartuttamaan ihmisiä myös esimerkiksi tekstiilin välityksellä, mutta jos tekstiili käsitellään ultraviolettivalolla, niin silloin sen kautta elinvoimaisen viruksen ei pitäisi voida siirtyä ihmiseen. Koronavirus on kuitenkin virus, millä on melko mutkikas rakenne, joten se ei sen takia ole kaikkein tehokkaimmin leviävä virus tyyppi, koska sen rakenteen muodostumiseen menee jonkin verran aikaa. Sitä että montako koronavirusta tarvitaan ihmisen infektoitumisen aiheuttamiseen en tiedä.

Taas puhutaan siitä, kuinka koronavirus tuhoaa maailmankaupan sekä lamauttaa Kiinan talouden. Vaikka sanotaan että kiinalaisissa sohvissa ei tuota virusta ole, niin jos virus organismi leviää esimerkiksi pisaratartuntana, ja sillä on monimutkainen ja kova proteiinikuori, niin silloin se voi aiheuttaa tartuntoja hyvinkin erilaisista paikoista, ja se mikä riittää tartunnan välittämiseen on se, että viruksen perimä-aines pysyy kunnossa.

Jos viruksen rakenne on kaksiosainen, niin silloin sen DNA- tai RNA-molekyyli voi säilyä vahingoittumattomana hyvinkin pitkiä aikoja. Jos viruksen perimä on suljettu sisäkkäisten proteiinien sisään, niin silloin se kykenee infektoimaan myös syöjäsoluja, koska niiden sisältämä entsyymi ei kykene tuhoamaan viruksen perimä-ainesta. Perimäaines on itse asiassa tietokoneohjelma, joka on tallennettu kemialliseen muotoon. Ja jos solun pitää ohjata jotain sen elintä eli soluorganellia, niin silloin se valmistaa sen tumassa RNA-molekyylin niistä emäs pareista, joita se tarvitsee ohjauskäskyn antamiseen, ja siirtää sen soluorganelliin, missä se luetaan ja sen antama ohjauskäsky pannaan toimeen.

Se mikä tekee RNA-viruksen aiheuttamasta infektiosta vaarallisen on se, että kyseistä molekyyliä käytetään solussa sen elinten- eli soluorganellien ohjaamiseen. RNA-molekyyli siis siirtyy soluorganellien sisään ja ottaa ne hallintaan, mikä saa aikaan sen että solu alkaa tuottaa virusten kopioita ilman, että sen tuman DNA muuttuu. Ja solu saattaa tuottaa viruksia pitkäänkin ennen kuin immuunipuolustus huomaa sen, koska solun pinta-antigeenissa ei tapahdu muutoksia.

Media tehostaa koronaviruksen vaikutusta yhteiskuntaan

Usein on kysytty, miksi koronavirus on erilainen kuin entiset virukset? Se mikä tekee koronaviruksesta erilaisen kuin aikaisemmista epidemioista on media. SARS sekä korona ovat viruksia, joita on kaikkialla luonnossa. Ja nämä virukset eivät ole ensimmäiset, jotka aiheuttavat pandemioita, joten mikä niistä tekee erikoisen?

Se että mediassa voidaan suoraan seurata reaaliajassa sitä, miten epidemia etenee, ja missä noita infektioita on tavattu. Nopea tiedonvälitys on mielenkiintoinen asia, mikä tietenkin tuo ihmisten eteen sitä paljon kaivattua tietoa, mutta sitten tietenkin pitää muistaa se, että esimerkiksi tietoa pitää aina etsiä luotettavalta taholta, mikä on esimerkiksi viranomaisten kotisivut, eli kaikkeen mitä sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan ei kannata uskoa.

Uutisointia koronaviruksesta tietenkin tehostaa se, että maailmalla ei tapahdu kovin paljon mullistavia asioita. Sen takia tällaisista epidemioista kirjoitetaan paljon helpommin, ja se tietenkin lisää uutisoinnin tehoa. Mutta kuten tiedämme, niin salailu sekä peittely lisäävät aina erilaisia salaliittoteorioita, ja koska Kiina ei ole avoin yhteiskunta, niin silloin aina herää kysymyksiä esimerkiksi siitä, että montako kertaa siellä edes on ollut tällaisia epidemioita, joista vain ei olla kerrottu ihmisille? Tai montako kertaa on ollut liikkeellä pandemioita, joista ei olla koskaan edes kerrottu, koska niitä ei olla havaittu?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara