Miten puuttua kiusaamiseen?
Miten kiusattua nyt sitten pitäisi puolustaa? Tai oikeastaan kysymys on siinä, että miksi meidän pitäisi ajatella asioista näin? Itse olen sitä mieltä, että kiusaamiseen voi puuttua monilla tavoilla, joista yksi olisi erittäin helppo, eli kiusatun voisi ottaa mukaan myös leikkeihin ja hänen kanssaan voi myös olla aivan normaalisti. Joten itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi vääränlainen puuttuminen kiusaamiseen saattaa myös pahentaa tilannetta, ja eristää kiusattua vielä enemmän.
Esimerkiksi se että joku vain puuttuu asiaan tai menee väliin saattaa muuttua alentuneeksi käytökseksi, ja esimerkiksi tuollainen “puolustaja” saattaa koulun pihalla sanoa suoraan, että hän on jonkun kanssa, koska tällä ei muita ole, tai että “menen hakemaan sitä ulos, koska meidän äiti pyysi”. Yksi kiusaamiseen kuuluvista asioista on se, että “kaveri” tulee hakemaan toista diskoon, ja sitten jättää tämän yksin koko illaksi.
Se että joku vain puuttuu tilanteeseen eli ikään kuin auktoriteetin avulla komentaa muita lopettamaan, mutta ei kuitenkaan lähde aidosti tekemään tuttavuutta on joskus ikään kuin punainen liina muille henkilöille. Tai sitten tästä kiusaamisen kohteesta tehdään kaveripiiriin “korppu”, eli hän saa olla kyllä mukana ryhmässä, mutta vain jonkun toisen luvalla tai jonkun tietyn henkilön ollessa paikalla. Samoin saattaa olla niin, että hänelle ei vain puhuta mitään koko aikana. Eli kiusatun kysymyksiin ei vastata tai hänelle käännetään selkä.
Kiusaamiseen puuttuminen on vaikeaa, ja se että jatkohoito hoidetaan tyylikkäästi ei ole sitä, että kiusaaja saa jatkaa elämäänsä kuten aina ennen. Eikä myöskään se että itse on ollut kiusattu oikeuta kiusaamaan muita. Se mikä kiusaamisessa on ongelmallista on se, että tapahtumiin kuten hakkaamiseen tai kasvoille sylkemiseen on helppo puuttua, mutta sitten syy kiusaamiseen pitäisi saada oikeasti selville.
Jos puhutaan väkivallasta, niin esimerkiksi itsepuolustuslajeissa on välillä käynyt niin, että kiusaaja on siellä valmentajana, mikä voi merkitä hakkaamista jossain tatamilla. Se että porukalla lähdetään hakkaamaan kiusaajaa ei varmaan ole kaikkein järkevin vaihtoehto, koska siinä saattaa kiusaaja kertoa asiasta poliisille, ja silloin pahoinpitelyyn syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan.Tai pahimmassa tapauksessa kiusaaja on lahjonut nuo kaverit puolelleen, ja se joka saa turpiin on se, joka kuvitteli heitä kaverikseen. Kuitenkin fyysiseen hyökkäykseen saa vastata voimalla, mutta järkeä siinäkin saa kyllä käyttää. Mutta pahempi asia on sitten niin sanottu passiivinen kiusaaminen.
Siinä henkilö vain jätetään ulos ryhmästä, ja mikäli tällaista tapahtuu kovin usein, niin se saattaa aiheuttaa erinäisiä tutkimuksia, koska jos henkilö jätetään ulos joukosta kovin helposti useissa kouluissa sekä oppilaitoksissa kertoo siitä, että kiusaajat ovat erittäin hyvin verkottuneita. Tuo kiusaamisen malli on siitä ikävä, että jokainen meistä päättää itse, kenen kanssa vietämme aikaa. Jengin pomojen ongelma on se, että he eivät itse tee juuri mitään, vaan vain käskevät muita tekemään likaista työtä puolestaan. Ja se miten kiusaaja puhuu kohdatessaan uhrinsa kertoo siitä, millainen asenne hänellä on muihin ihmisiin, ja jos kiusaaja sitten kovin paljon lahjoja jakelee, niin silloin hänellä on ilmeisesti melko paljon rahaa käytössään.
Kiusaaja on henkilö, joka näkee paljon vaivaa ulkokuoren kanssa, eli hän saattaa olla oikeasti mukavan tuntuinen sekä muutenkin miellyttävästi käyttäytyvä. Samoin hänellä on taito sitoa ihmiset itseensä. Eli jos häntä satutaan syyttämään jossain kirjoituksessa tai keskustelussa, niin hän saattaa itse asiassa kannella tästä uhrinsa vanhemmille. Hän saattaa myös esimerkiksi itse esittää olevansa kiusattu päästäkseen kiusattujen tukiryhmään. Kiusaajan sosiaaliseen asemaan kuuluu sitten tietenkin se, että hän on aina oikeassa. Se että itsellä menee sosiaalisesti hyvin, ja samalla kaveripiiri sekä koti tukevat sellaista käsitystä, joiden mukaan heikompaa saa lyödä tai että heikot sortuu elon tiellä, mutta vahvat vain porskuttavat.
Sosiologit eli sosiaali tutkijat ovat tutkimuksissaan havainneet sellaisen valitettavan asian, että ihminen hakeutuu vaistomaisesti sellaiseen ryhmään, missä hänen käsityksensä asioista hyväksytään ilman muuta. Ihminen etsiytyy siis kaltaistensa seuraan. Tuota tietoa viranomaiset käyttävät hyväkseen etsiessään väkivaltaisten jengien jäseniä. Se millaiset asenteet henkilön kotona on heijastuvat hänen kaveripiirinsä valintaan. Ihminen valitsee sellaisia henkilöitä seuraansa, jotka ovat hänen kaltaisiaan, ja jos yksi kaveripiiristä tunnetaan esimerkiksi kiusaajana, niin silloin kaikki muutkin ovat hyvin suurella todennäköisyydellä samanlaisia hänen kanssaan.
Narsistinen henkilö saattaa korjata esimerkiksi ekonomin ammatin merkonomiksi tai muuten vähätellä muiden osaamista. Eli he ovat Homo Sapiens-lajin parhaimmistoa, minkä ohi ei kukaan koskaan edes kuvitella menevänsä. Jos joku on heitä parempi, niin silloin kyse on luonnon oikusta, jos taas joku on heitä huonompi, niin silloin tämä toinen on aivan surkea, joten vain narsisti on oikea ihminen. Narsistilla saattaa olla sellainen käsitys maailmasta, että jos he eivät osaa jotain asiaa, niin kukaan muukaan ei voi osata. Olen kuullut muutamista tapauksista missä kiusaajien jengi kävi järjestelmällisesti läpi koulukavereiden kodit esiintyen kavereina, ja sen kautta sitten hankittiin tietoja, joita voitiin levitellä ympäriinsä.
Seuraava tapauskertomus kertoo siitä, kuinka paljon kiusaaja näkee toimintansa eteen vaivaa
Yhtenä päivänä kävin eräässä ravintolassa, ja kohtasin henkilön, joka kertoi iloisesti siitä, kuinka kiusatut tai heidän ystävänsä joutuvat kuulemma sellaisen kiusaamisen kohteeksi, missä heidän päälleen kaadetaan oluttuoppeja, jolloin mieleeni tuli sellainen kysymys, että onko tällaisella henkilöllä varaa ostaa tuoppi olutta, jotta hän voi kaataa sen toisten päälle. Siinä kyllä huumori oli herkässä, kun tuollaista asiaa lähdettiin miettimään, eli onko toisen ihmisen illan pilaaminen niin tärkeässä roolissa jonkun henkilön elämässä, että hän todella ostaa tuopillisen olutta, jotta voi sen kaataa toisten päälle, mutta kai hänellä siihen on varaa.
Ja enhän minä tyhmä ihminen voi sitä tietää, miten tuollainen ihminen oikeastaan asioihin suhtautuu. Eli hänestä tällainen toiminta voi olla oikein mukavaa, kun siinä kaveripiirin edessä tuollaista asiaa kerrotaan. Mikäli sitten ei satu joku olemaan samaa mieltä tällaisen sankarin kanssa, niin ei ole asiaa sinne ihanalle mökkireissulle. Ja kuten tiedämme, niin kiusaaminen yhdistää tuollaisia ihmisiä. Se tarkoittaa sitä, että kyseisessä ryhmässä kaikki varmaan ajattelevat kiusaamisesta aivan samalla tavalla.
Asenne kiusaamiseen näkyy muuten eräissä asiaa käsittelevissä kirjoituksissa sellaisena asiana, että se ikään kuin hyväksytään osana elämää. Kiusaaminen on muka jotenkin hyväksyttävää, ja “miksi kenenkään pitäisi asiaan puuttua, ja sen takia menettää niitä oikeita kavereita”? Tai siis kavereita, joista on itselle statusarvoa. Kiusaamisen peittely sekä lunnasrahojen maksu varmasti asia, mistä kiusaaja pitää. Jos kiusaamiseen oikeasti halutaan puuttua, niin voimme sitten tietenkin lähteä siitä, että poliisien sekä muiden viranomaisten kanssa tehdään tutkimus siitä, miten tällaiseen tilanteeseen päädyttiin. Siinä saattaa kiusaajan elämä tuhoutua, mutta hän tuskin olisi tästä uhristaan mitään välittänyt.
Miten kiusattua nyt sitten pitäisi puolustaa? Tai oikeastaan kysymys on siinä, että miksi meidän pitäisi ajatella asioista näin? Itse olen sitä mieltä, että kiusaamiseen voi puuttua monilla tavoilla, joista yksi olisi erittäin helppo, eli kiusatun voisi ottaa mukaan myös leikkeihin ja hänen kanssaan voi myös olla aivan normaalisti. Joten itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi vääränlainen puuttuminen kiusaamiseen saattaa myös pahentaa tilannetta, ja eristää kiusattua vielä enemmän.
Esimerkiksi se että joku vain puuttuu asiaan tai menee väliin saattaa muuttua alentuneeksi käytökseksi, ja esimerkiksi tuollainen “puolustaja” saattaa koulun pihalla sanoa suoraan, että hän on jonkun kanssa, koska tällä ei muita ole, tai että “menen hakemaan sitä ulos, koska meidän äiti pyysi”. Yksi kiusaamiseen kuuluvista asioista on se, että “kaveri” tulee hakemaan toista diskoon, ja sitten jättää tämän yksin koko illaksi.
Se että joku vain puuttuu tilanteeseen eli ikään kuin auktoriteetin avulla komentaa muita lopettamaan, mutta ei kuitenkaan lähde aidosti tekemään tuttavuutta on joskus ikään kuin punainen liina muille henkilöille. Tai sitten tästä kiusaamisen kohteesta tehdään kaveripiiriin “korppu”, eli hän saa olla kyllä mukana ryhmässä, mutta vain jonkun toisen luvalla tai jonkun tietyn henkilön ollessa paikalla. Samoin saattaa olla niin, että hänelle ei vain puhuta mitään koko aikana. Eli kiusatun kysymyksiin ei vastata tai hänelle käännetään selkä.
Kiusaamiseen puuttuminen on vaikeaa, ja se että jatkohoito hoidetaan tyylikkäästi ei ole sitä, että kiusaaja saa jatkaa elämäänsä kuten aina ennen. Eikä myöskään se että itse on ollut kiusattu oikeuta kiusaamaan muita. Se mikä kiusaamisessa on ongelmallista on se, että tapahtumiin kuten hakkaamiseen tai kasvoille sylkemiseen on helppo puuttua, mutta sitten syy kiusaamiseen pitäisi saada oikeasti selville.
Jos puhutaan väkivallasta, niin esimerkiksi itsepuolustuslajeissa on välillä käynyt niin, että kiusaaja on siellä valmentajana, mikä voi merkitä hakkaamista jossain tatamilla. Se että porukalla lähdetään hakkaamaan kiusaajaa ei varmaan ole kaikkein järkevin vaihtoehto, koska siinä saattaa kiusaaja kertoa asiasta poliisille, ja silloin pahoinpitelyyn syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan.Tai pahimmassa tapauksessa kiusaaja on lahjonut nuo kaverit puolelleen, ja se joka saa turpiin on se, joka kuvitteli heitä kaverikseen. Kuitenkin fyysiseen hyökkäykseen saa vastata voimalla, mutta järkeä siinäkin saa kyllä käyttää. Mutta pahempi asia on sitten niin sanottu passiivinen kiusaaminen.
Siinä henkilö vain jätetään ulos ryhmästä, ja mikäli tällaista tapahtuu kovin usein, niin se saattaa aiheuttaa erinäisiä tutkimuksia, koska jos henkilö jätetään ulos joukosta kovin helposti useissa kouluissa sekä oppilaitoksissa kertoo siitä, että kiusaajat ovat erittäin hyvin verkottuneita. Tuo kiusaamisen malli on siitä ikävä, että jokainen meistä päättää itse, kenen kanssa vietämme aikaa. Jengin pomojen ongelma on se, että he eivät itse tee juuri mitään, vaan vain käskevät muita tekemään likaista työtä puolestaan. Ja se miten kiusaaja puhuu kohdatessaan uhrinsa kertoo siitä, millainen asenne hänellä on muihin ihmisiin, ja jos kiusaaja sitten kovin paljon lahjoja jakelee, niin silloin hänellä on ilmeisesti melko paljon rahaa käytössään.
Kiusaaja on henkilö, joka näkee paljon vaivaa ulkokuoren kanssa, eli hän saattaa olla oikeasti mukavan tuntuinen sekä muutenkin miellyttävästi käyttäytyvä. Samoin hänellä on taito sitoa ihmiset itseensä. Eli jos häntä satutaan syyttämään jossain kirjoituksessa tai keskustelussa, niin hän saattaa itse asiassa kannella tästä uhrinsa vanhemmille. Hän saattaa myös esimerkiksi itse esittää olevansa kiusattu päästäkseen kiusattujen tukiryhmään. Kiusaajan sosiaaliseen asemaan kuuluu sitten tietenkin se, että hän on aina oikeassa. Se että itsellä menee sosiaalisesti hyvin, ja samalla kaveripiiri sekä koti tukevat sellaista käsitystä, joiden mukaan heikompaa saa lyödä tai että heikot sortuu elon tiellä, mutta vahvat vain porskuttavat.
Sosiologit eli sosiaali tutkijat ovat tutkimuksissaan havainneet sellaisen valitettavan asian, että ihminen hakeutuu vaistomaisesti sellaiseen ryhmään, missä hänen käsityksensä asioista hyväksytään ilman muuta. Ihminen etsiytyy siis kaltaistensa seuraan. Tuota tietoa viranomaiset käyttävät hyväkseen etsiessään väkivaltaisten jengien jäseniä. Se millaiset asenteet henkilön kotona on heijastuvat hänen kaveripiirinsä valintaan. Ihminen valitsee sellaisia henkilöitä seuraansa, jotka ovat hänen kaltaisiaan, ja jos yksi kaveripiiristä tunnetaan esimerkiksi kiusaajana, niin silloin kaikki muutkin ovat hyvin suurella todennäköisyydellä samanlaisia hänen kanssaan.
Narsistinen henkilö saattaa korjata esimerkiksi ekonomin ammatin merkonomiksi tai muuten vähätellä muiden osaamista. Eli he ovat Homo Sapiens-lajin parhaimmistoa, minkä ohi ei kukaan koskaan edes kuvitella menevänsä. Jos joku on heitä parempi, niin silloin kyse on luonnon oikusta, jos taas joku on heitä huonompi, niin silloin tämä toinen on aivan surkea, joten vain narsisti on oikea ihminen. Narsistilla saattaa olla sellainen käsitys maailmasta, että jos he eivät osaa jotain asiaa, niin kukaan muukaan ei voi osata. Olen kuullut muutamista tapauksista missä kiusaajien jengi kävi järjestelmällisesti läpi koulukavereiden kodit esiintyen kavereina, ja sen kautta sitten hankittiin tietoja, joita voitiin levitellä ympäriinsä.
Seuraava tapauskertomus kertoo siitä, kuinka paljon kiusaaja näkee toimintansa eteen vaivaa
Yhtenä päivänä kävin eräässä ravintolassa, ja kohtasin henkilön, joka kertoi iloisesti siitä, kuinka kiusatut tai heidän ystävänsä joutuvat kuulemma sellaisen kiusaamisen kohteeksi, missä heidän päälleen kaadetaan oluttuoppeja, jolloin mieleeni tuli sellainen kysymys, että onko tällaisella henkilöllä varaa ostaa tuoppi olutta, jotta hän voi kaataa sen toisten päälle. Siinä kyllä huumori oli herkässä, kun tuollaista asiaa lähdettiin miettimään, eli onko toisen ihmisen illan pilaaminen niin tärkeässä roolissa jonkun henkilön elämässä, että hän todella ostaa tuopillisen olutta, jotta voi sen kaataa toisten päälle, mutta kai hänellä siihen on varaa.
Ja enhän minä tyhmä ihminen voi sitä tietää, miten tuollainen ihminen oikeastaan asioihin suhtautuu. Eli hänestä tällainen toiminta voi olla oikein mukavaa, kun siinä kaveripiirin edessä tuollaista asiaa kerrotaan. Mikäli sitten ei satu joku olemaan samaa mieltä tällaisen sankarin kanssa, niin ei ole asiaa sinne ihanalle mökkireissulle. Ja kuten tiedämme, niin kiusaaminen yhdistää tuollaisia ihmisiä. Se tarkoittaa sitä, että kyseisessä ryhmässä kaikki varmaan ajattelevat kiusaamisesta aivan samalla tavalla.
Asenne kiusaamiseen näkyy muuten eräissä asiaa käsittelevissä kirjoituksissa sellaisena asiana, että se ikään kuin hyväksytään osana elämää. Kiusaaminen on muka jotenkin hyväksyttävää, ja “miksi kenenkään pitäisi asiaan puuttua, ja sen takia menettää niitä oikeita kavereita”? Tai siis kavereita, joista on itselle statusarvoa. Kiusaamisen peittely sekä lunnasrahojen maksu varmasti asia, mistä kiusaaja pitää. Jos kiusaamiseen oikeasti halutaan puuttua, niin voimme sitten tietenkin lähteä siitä, että poliisien sekä muiden viranomaisten kanssa tehdään tutkimus siitä, miten tällaiseen tilanteeseen päädyttiin. Siinä saattaa kiusaajan elämä tuhoutua, mutta hän tuskin olisi tästä uhristaan mitään välittänyt.
Kommentit
Lähetä kommentti