Siirry pääsisältöön

Menneisyyden fiktiosta sekä sen suhteesta tulevaisuuden fiktioon

Menneisyyden fiktiosta sekä sen suhteesta tulevaisuuden fiktioon

Kirjoitin hiukan samansisältöisen esseen englanniksi. Mutta kuten tiedätte, niin tulevaisuus kiehtoo minua, ja joskus jotkut ihmiset kysyvät minulta, että mitä tarkoittaa sana “futurologia”? Siihen vastaan yleensä niin, että se on tiedettä mikä tutkii teknisen kehityksen vaikutusta kulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Eli tekniikka itse ei ole vaarallista, mutta kun se yhdistyy muihin tieteisiin, niin siitä tulee vaarallista sekä samalla hyvin vaikuttavaa. Yleensä kysyjä vastaa, että se on hänestä kuin mielikuvitus romaanin kirjoittamista, ja sitähän myös tekniikan kehittäminen oikeastaan on.

Ensin saadaan ajatus, mistä tehty idea esitellään jollekin asiantuntijalle, ja jos idea miellyttää tai vakuuttaa, niin  se muutetaan toimivaksi, ja jos kaikki menee hyvin, niin tuosta aihiosta tulee tuote. Kyseistä prosessia kutsutaan innovaatioksi, mikä voidaan määritellä ajatuksen jalostamiseksi toimivan tuotteen muotoon. Eli siinä luodaan toteuttamiskelpoinen idea, ja loppu on osaamisesta kiinni. Kun tuotetta myydään jollekin, niin siinä pitää markkinoinnin olla kunnossa, ja tuotteen pitää esittelyssä toimia moitteetta, koska rahoittajan tai tilaajan pitää tuossa tilanteessa tulla vakuuttuneeksi  siitä, että tuote edistää hänen omaa liiketoimintaansa. Ja kukaan ei turhaan rahaa yritysmaailmassa jakele.

Mutta kukaan ei voi ennalta tietää sitä, että onnistuuko tuote myymään hyvin, tai tuleeko siitä edes toimivaa. Syy tuotteen epäonnistumiseen voi olla tekninen mahdottomuus, mutta samalla syy voi olla rahoituksen puute. tämä tarkoittaa sitä, että tuote ei ole ehkä vakuuttava tai jostain muusta syystä siihen ei löydy rahoittajaa.Samoin virheet  markkinoinnissa sekä huono palaute voivat kaataa melkein minkä tuotteen vain.

Tekniikkaa kehitetään yleensä kahdesta syystä, eli tekniikan kehityksen tarkoitus on saada ihmiset ostamaan uusia parannettuja tuotteita, jotta markkinat pysyisivät kasvussa, ja toinen syy on se, että sota tarvitsee uusia välineitä. Eli surullista kyllä sota ruokkii teknistä kehitystä yhtä paljon kuin talous, ja esimerkiksi ihmiset jotka ovat rakentaneet taistelurobotteja sekä ydinnaseita perustelevat noiden välineiden käyttöä ja kehittämistä sillä, että joku niitä sitten joka tapauksessa tulee rakentamaan.

Kun ihminen kertoo fiktiota tulevaisuudesta, niin hän kuvittelee asioita. Kun ihminen kertoo fiktion menneisyydestä, niin se on suuri romaani tai elokuva. Siinä itse mietin sitä, että onko oikeasti keksityn tarinan upottaminen oikeasti tapahtuneeseen asiaan aivan sitä kaikkein parasta toimintaa, mitä voimme kuvitella?

Oikeasti siihen, mihin voimme vaikuttaa on tulevaisuus, ja menneisyydessä tehtyjä tekoja voimme vain tuomita. Se tekee tulevaisuudesta kirjoittamisesta hyvin mielenkiintoista työtä. Miksi ihmiset pelkäävät kirjoittaa tulevaisuudesta tai tulevaisuuden tekniikasta? Itse tätä asiaa joskus aina mietin, ja siksi siitä nyt kirjoitan. Miksi me pelkäämme puuttua asiaan, mihin voimme saada aikaan muutoksen? Jos haluamme oikeasti muuttaa jotain asiaa, niin silloin meidän pitää ajatella sitä niin, että muutoksen pitää tapahtua kaikissa asioissa. Jos ajatellaan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä, niin moderni tekniikka auttaa varmasti monissa päästöjä koskevissa asioissa, vaikka tietenkin poliittinen tahto vie asioita eteenpäin. Mikäli ajatellaan lentoliikenteen päästöjä, niin monet näistä päästöistä ovat turhia.

Mutta turbiinin muuttaminen vetyä polttavaksi  on verraten helppoa. Joten jos ajatellaan päästöjä sen kautta, miten valtiovalta voi puuttua asiaan, niin tietenkin tarpeellinen saastuttaminen on asia, mihin voidaan vaikuttaa tekniikkaa kehittämällä, mutta tarpeeton saastuttaminen saadaan kuriin verotusta säätämällä. Eli tulevaisuus on kaikkien asia. Jos ajatellaan sitä, että miten esimerkiksi ihmisten kulutusta ohjataan verottajan taholta, niin ei ole mukavaa kuitenkaan määrätä kaikkia mukavia asioita kovan verotuksen piiriin. Kun tehdään päätöksiä, niin niiden vaikutusta ei tiedä kukaan, eikä sitäkään kukaan tiedä, millaisia pitkän tähtäimen vaikutuksia milläkin päätöksellä tulee olemaan.

https://kimmoswritings.blogspot.com/2019/10/why-we-are-afraid-to-introduce-visions.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara