Koulutuksen kohdentamisesta sekä kielitaidosta
Nykyään AMK-koulutus on ilmeisesti melko työelämälähtöistä, ja ongelma tällaisessa lähestymisessä on se, että tietenkin ihmisen pitää käsittää se, että esimerkiksi tietojenkäsittelyssä pitää itseään kehittää läpi koko elämän. Eli kukaan ei ole seppä syntyessään, ja koulun penkillä opitaan vain ne perustaidot, sekä vankan osaamisen hankkii jokainen vasta työelämän kautta on asia, mitä ei varmasti ole kovin vähän mainostettu. Ja tietenkin ongelma on se, että esimerkiksi vasta-valmistunut AMK-opiskelija tietenkin saa myös vähän liian hyvää palkkaa ollakseen nuorempi työntekijä.
Jos puhutaan kielitaidosta, niin on varmasti erittäin hyvä vaatia sujuvaa englannin kielen suullista sekä kirjallista osaamista, koska esimerkiksi ICT-alan kirjallisuus on pitkälti englanniksi kirjoitettua. Samoin jos vaikka ajatellaan, että joku sattuu hakemaan ohjeita jotain työtä varten internetistä, niin ne varmasti löytyvät mutta englanniksi puhuttuna tai kirjoitettuna. Tämän takia tämä kieli nyt vain sattuu olemaan melko tärkeä asia. Ja myös esimerkiksi monet alan esitelmistä pidetään englanniksi.
Mutta jos mietitään esimerkiksi kielitaitoa, niin siitä pitäisi olla kuitenkin jonkinlainen todiste, jos ajatellaan, että henkilö käyttää kieltä työpaikassaan virallisten asiakirjojen tekemiseen. Eli kuka vain voi lähteä haastattelussa väittämään, että hän osaa puhua tai kirjoittaa englantia. Tai sitten esimerkiksi työpaikan tietokone voi olla varustettuna englanninkielisellä käyttöjärjestelmällä, koska silloin esimerkiksi englanniksi kirjoitettuja ohjeita voi suoraan hyödyntää tuon käyttöjärjestelmän kanssa.
Esimerkiksi AMK:hon on luultavasti valintaperusteissa määritelty, että YO-tutkinto pitäisi olla suoritettuna. Joten sen takia uskoisin, että kielitaito on tuolloin melko hyvä.
Samoin puhuttua kieltä pitää osata seurata esimerkiksi jossain englanniksi pidetyssä esityksessä. Tuolloin voidaan puhua siitä, että kielitutkintoja saa varmasti hankittua esimerkiksi yliopistoista. Eli jos ajatellaan vaikkapa tulkin papereita, niin silloin tietenkin virallistettu kielitaito tuo lisää palkkaa työntekijälle.
https://yle.fi/uutiset/3-11030897
Nykyään AMK-koulutus on ilmeisesti melko työelämälähtöistä, ja ongelma tällaisessa lähestymisessä on se, että tietenkin ihmisen pitää käsittää se, että esimerkiksi tietojenkäsittelyssä pitää itseään kehittää läpi koko elämän. Eli kukaan ei ole seppä syntyessään, ja koulun penkillä opitaan vain ne perustaidot, sekä vankan osaamisen hankkii jokainen vasta työelämän kautta on asia, mitä ei varmasti ole kovin vähän mainostettu. Ja tietenkin ongelma on se, että esimerkiksi vasta-valmistunut AMK-opiskelija tietenkin saa myös vähän liian hyvää palkkaa ollakseen nuorempi työntekijä.
Jos puhutaan kielitaidosta, niin on varmasti erittäin hyvä vaatia sujuvaa englannin kielen suullista sekä kirjallista osaamista, koska esimerkiksi ICT-alan kirjallisuus on pitkälti englanniksi kirjoitettua. Samoin jos vaikka ajatellaan, että joku sattuu hakemaan ohjeita jotain työtä varten internetistä, niin ne varmasti löytyvät mutta englanniksi puhuttuna tai kirjoitettuna. Tämän takia tämä kieli nyt vain sattuu olemaan melko tärkeä asia. Ja myös esimerkiksi monet alan esitelmistä pidetään englanniksi.
Mutta jos mietitään esimerkiksi kielitaitoa, niin siitä pitäisi olla kuitenkin jonkinlainen todiste, jos ajatellaan, että henkilö käyttää kieltä työpaikassaan virallisten asiakirjojen tekemiseen. Eli kuka vain voi lähteä haastattelussa väittämään, että hän osaa puhua tai kirjoittaa englantia. Tai sitten esimerkiksi työpaikan tietokone voi olla varustettuna englanninkielisellä käyttöjärjestelmällä, koska silloin esimerkiksi englanniksi kirjoitettuja ohjeita voi suoraan hyödyntää tuon käyttöjärjestelmän kanssa.
Esimerkiksi AMK:hon on luultavasti valintaperusteissa määritelty, että YO-tutkinto pitäisi olla suoritettuna. Joten sen takia uskoisin, että kielitaito on tuolloin melko hyvä.
Samoin puhuttua kieltä pitää osata seurata esimerkiksi jossain englanniksi pidetyssä esityksessä. Tuolloin voidaan puhua siitä, että kielitutkintoja saa varmasti hankittua esimerkiksi yliopistoista. Eli jos ajatellaan vaikkapa tulkin papereita, niin silloin tietenkin virallistettu kielitaito tuo lisää palkkaa työntekijälle.
https://yle.fi/uutiset/3-11030897
Kommentit
Lähetä kommentti