Yhteiskunta, historia sekä kansa

Median vastuusta ilmaston ja luonnon suojelussa sekä mielipiteiden muokkaamisessa Medialla on suuri vastuu siitä, miten se asiat esittää, ja mitä lähteitä tai mitä asioita mediassa jaetaan. Jos ajatellaan esimerkiksi juttujen otsikointia, niin saattaa olla niin, että mediassa esitetty otsikko on ainoa, mitä asiasta luetaan. Siis esimerkiksi Amazonin sademetsät eivät ole maailman keuhkot, on varmaan loistava otsikko. Tietenkin jutussa kerrotaan asiallisesti, että suurin osa maapallon ilmakehän hapesta muodostuu merilevien yhteyttämisen seurauksena. Sekä sitten jutussa sitten todetaan Amazonin olevan äärimmäisen tärkeä hiilen sitoja. Mutta ongelma on siinä, että osa ihmisistä saattaa ajatella, että kulotus tuolla alueella on merkityksetöntä toimintaa, koska sillä ei ole suoranaista vaikutusta maapallon ilmastoon tai ilmakehän hapen määrään, mikä sitten oikeuttaa jatkamaan toimintaa vanhaan malliin. Jos ajatellaan esimerkiksi median asennetta vaalirahoitukseen, niin tietenkin on hieno...

Miten otan tutkimukseen tarkoitetusta robotista kaiken irti? Julkishallinnon ongelma on yksinkertaisesti byrokratia, ja esimerkiksi tietojärjestelmiä hankittaessa se näkyy siinä, että tietotekniikka kehittyy valtavalla nopeudella. Sen takia osa tietojärjestelmistä on vanhentuneita jo niiden hankintavaiheessa. Sama asia koskee esimerkiksi tietokoneita sekä erityisesti ohjelmistokehitystä ja niiden integraatioon liittyvä ratkaisuja koskevia opinnäytetöitä. Ne saattavat itse asiassa olla vanhentuneita jo silloin kun ne laitetaan koululla hyllyyn tai julkaistaan esimerkiksi Theseuksessa. Uusista roboteista voidaan saada enemmän irti, jos ne varustetaan huippuluokan sensoreilla sekä tekoälyllä. Samoin niille voidaan antaa useita tehtäviä samaan aikaan.  Tämä tietotekniikan nopea kehitys näkyy siinä, että Helsingin yliopisto on hankkinut uuden tutkimuskäyttöön tarkoitetun robotin, joka voi olla joidenkin mielestä erittäin vaikuttava, mutta sen hankkijat eivät ole ottaneet huomioo...

Mustista aukoista sekä fotonin massasta. Valon aallonpituutta voidaan verrata siihen, että mitä enemmän mutkia tiessä on niin, sitä pidemmän matkan tietä pitää kulkea ennen kuin päästään perille. Eli mitä enemmän mutkia fotoni tekee, niin sitä pidemmän matkan se kulkee. Mitä Feynman tarkoitti seuraavilla sanoilla? “Valolla on myös amplitudi, jonka mukaan se voi kulkea tavallista nopeammin tai hitaammin. Edellisellä luennolla opitte, ettei valo aina kulje suora­viivaisesti; nyt opitte, ettei se edes kulje aina valon nopeudella! Saatatte yllättyä siitä, että fotonilla on amplitudi, jonka määräämissä rajoissa se voi kulkea tavan­omaista nopeutta c nopeammin tai hitaammin”. Tämä siis tarkoittaa sitä, että valo tai oikeastaan fotoni kulkee avaruudessa mutkitellen, mikä tarkoittaa sitä fotoni voi tämän perusteella olla toista fotonia aikaisemmin perillä ylittämättä valon nopeutta. Eli siis kun fotoni tekee avaruudessa paljon mutkia, niin silloin sen on kuljettava pidempi matka kuin t...