Median vastuusta ilmaston ja luonnon suojelussa sekä mielipiteiden muokkaamisessa

Median vastuusta ilmaston ja luonnon suojelussa sekä mielipiteiden muokkaamisessa

Medialla on suuri vastuu siitä, miten se asiat esittää, ja mitä lähteitä tai mitä asioita mediassa jaetaan. Jos ajatellaan esimerkiksi juttujen otsikointia, niin saattaa olla niin, että mediassa esitetty otsikko on ainoa, mitä asiasta luetaan. Siis esimerkiksi Amazonin sademetsät eivät ole maailman keuhkot, on varmaan loistava otsikko. Tietenkin jutussa kerrotaan asiallisesti, että suurin osa maapallon ilmakehän hapesta muodostuu merilevien yhteyttämisen seurauksena. Sekä sitten jutussa sitten todetaan Amazonin olevan äärimmäisen tärkeä hiilen sitoja. Mutta ongelma on siinä, että osa ihmisistä saattaa ajatella, että kulotus tuolla alueella on merkityksetöntä toimintaa, koska sillä ei ole suoranaista vaikutusta maapallon ilmastoon tai ilmakehän hapen määrään, mikä sitten oikeuttaa jatkamaan toimintaa vanhaan malliin.

Jos ajatellaan esimerkiksi median asennetta vaalirahoitukseen, niin tietenkin on hienoa kun paljastetaan se, että esimerkiksi joku edustaja on käyttänyt erittäin vähän rahaa omaan kampanjaansa, tai että edustajia listataan kampanjaan käyttämiensä varojen perusteella, niin silloin mukavasti unohtuu se, että edustajan pitää ilmoittaa ainoastaan se raha, mitä hän on omasta pussistaan maksanut, eikä siis hänen tarvitse edes tietää sitä, mitä kannatusyhdistys on tuohon kampanjaan rahaa käyttänyt, joten tällainen asia olisi myös mukava mainita noista asioista kerrottaessa. Mikäli mietitään uutisointia siitä, millainen asenne ihmisillä on esimerkiksi hallituksen tekemiin päätöksiin, niin sama asia voidaan kertoa julkisessa sanassa monella eri tavalla. Jos 70% ihmisistä vastustaa hallituksen päätöksiä niin silloin asia voidaan kertoa suoraan tällä tavalla “70% ihmisistä vastustaa hallitusta tai sen päätöksiä”.

Tai sitten voidaan asiasta tehdä käänteinen eli sanotaan “30% ihmisistä kannattaa hallitusta”. Sitten tietenkään ei olla sanottu sitä, että miten esimerkiksi kysymys on aseteltu. Eli ollaanko kysymys esitetty siinä muodossa että onko ihminen täysin tyytyväinen hallituksen toimintaan, vai onko henkilön mielestä hallituksen toimissa jotain korjattavaa? Tai onko esimerkiksi vastausten joukossa todella sellaista vaihtoehtoa, että vastaaja vastaa “olen täysin hallituksen toimia vastaan”? Tai onko lomakkeelle annettu vaihtoehto “mielestäni hallituksen toimissa on korjattavaa” tulkittu että henkilö on täysin hallituksen toimia vastaan? Tuollaisista asioista voisi välillä keskustella, kun puhutaan päivän politiikasta. Ihmisillä on tapana lukea niitä uutisia, joissa on häntä kiinnostavia tai hänen kantaansa tai etuaan tukevia asioita.

Jos voidaan ajatella median vastuuta siitä, miten asioita käsitellään, niin kaikkein tärkein asia on tietenkin se, että asioista kerrotaan kaikki puolet. Ja tuolloin jutusta tulee usein valtavan pitkiä, koska esimerkiksi Amazonin kulotusta ei varmaan kukaan huvikseen tee. Eli tarkoitus on ilmeisesti luoda työpaikkoja Brasiliaan, ja senkin asian voisi noissa lehtijutuissa kertoa.Kun puhutaan geenitekniikasta sekä ihmisen perimän manipulaatiosta, niin tällaiset asiat tietenkin herättävät suuria tunteita, mutta sitten aina voidaan tästäkin asiasta nähdä myös toinen puoli. Kuten varmaan arvaatte, niin itse en ole sokea, tai mitenkään erityisen pahasti jälkeenjäänyt, joten voisin vaikka hyökätä ihmisen perimän muuttelua vastaan käyttäen uskontoa tekosyynä, mutta sitten tietenkin joku voisi samalla sanoa, että esimerkiksi joku vakavasti vammainen tai hänen vanhempansa voisivat olla asiasta eri mieltä.

Eli tuolloin meillä voisi olla mahdollisuus saada aikaan muutos jonkun ihmisen elämässä, joka ehkä olisi positiivinen. Kysymys on siis kuitenkin hiukan samanlainen kuin kysymys abortista. Kukaan mies ei ainakaan vielä tule synnyttämään yhtään lasta tähän maailmaan, joten sen takia itse tässä vertailen esimerkiksi vammaisen ihmisen perimän muuttamista miehen suhteeseen aborttiin.

Hyvä meidän on tällaisista asioista puhua, koska emme itse ole sellaisia, jotka tällaista hoitoa tarvitsevat. Ja sama koskee tietenkin sitä, että miksi meidän pitää aina suhtautua kaikkeen erilaiseen jollain tavalla kielteisesti. Jos mietitään ihmisten suhdetta Raamattuun, niin miksi ihminen, joka tunnustautuu julkisesti ateistiksi kuitenkin vetoaa Raamattuun, mikäli se sitten oikeuttaa esimerkiksi hakkaamaan heikompaa? Saman asian voisi kääntää maalliseen suuntaan vertaamalla näitä tapauksia siihen miten media suhtautuu Donald Trumpiin?

Miksi esimerkiksi Donald Trumpilta mennään pyytämään apua, vaikka seuraavassa jutussa häntä sitten mollataan oikein olan takaa? Jos taas muistellaan ihmisten suhtautumista samaa sukupuolta olevien oikeuteen mennä naimisiin, niin miksi tuolloin joukko ihmisiä käyttäytyi kuin heiltä olisi poika- tai tyttöystävä viety? Eli tuolloin mieleen tuli se, että elämmekö edelleen keskiajalla, jossa näistä asioista päätyi roviolle?

Eikö 2000 luvulla voi asioista keskustella ilman uhkauksia sekä hyväksyä se, että toinen vain sattuu olemaan erilainen, eikä tämä voi sitten noille asioille mitään, joten miksi sitten näitä asioita ei voida käsitellä ilman kiihkoa tai heinähankoon turvautumista. Eli kuten kirjassa “Linnunradan käsikirja liftareille” asia ilmaistaan, niin emmekö voisi joskus olla kivoja toisillemme ilman että meidän pitää aina naulata joku johonkin”?

Seuraavassa osassa tekstiä käytän Brexitia eli sitä paljon puhuttua britannian eroa EU:sta esimerkkinä siitä, miten me haluaisimme lukea mediaa.Ja sitten päästään tietenkin meitä kaikkia miellyttävään yltiöpäiseen positivismiin, joka on tuonut Brexitin ihmisten elämään.

Tuolloin ihmisille näytetään asioista vain sellainen puoli, mikä sattuu tukemaan silloista poliittista agendaa. Ja Brexit uutisoinnista sen verran, että nyt sitten pääministeri pyytää parlamentin toiminnan jäädyttämistä. Se mikä asiasta tekee hupaisan on se, että mikäli pääministerin kanta nyt sattuu tukemaan omaa kantaamme, niin näemme asiassa vain hyviä puolia, ja pääministerin toimissa vain selkärankaisen johtajan toimintaa. Mutta jos emme nyt sattuisi kannattamaan Brexitia, eli Britannian eroa EU:sta, niin silloin tämä asia olisi varmasti vähintään vallankaappaus. Eli eikö olekin upeaa kun saamme sitä mitä haluamme, ja jos nyt sitten sattuu jonkun parlamentaarikon mielipide olemaan eri pääministerin kanssa, niin hän voi pitää suunsa kiinni, ellei sitten tuo kanta satu olemaan sama kuin meidän.

Ja tietenkin onhan tässä sitten kansan tahto takana, joka varmasti takaa sen, että ihmiset saavat mitä haluavat. Se saiko kansa kaiken mahdollisen tiedon tästä EU:sta on sitä vastoin samantekevää, koska tuolloin aikaansaatu kansan tahto on se, minkä mukaan tehdään päätökset, koska ne tukevat pääministerin kantaa asiaan, eikä mitään muuta tarvitse edes kuunnella.

Se miten mielipiteet vaikuttavat tapaan hoitaa asioita ovat todella suuret. Jos me sattuisimme ajattelemaan että olemme Brexitin kannalla, niin silloin tietenkin näemme tässä asiassa vain hyviä puolia, eikä sitten mitään uusia kansanäänestyksiä tarvita, koska tulos oli täysin selvä. Jos taas olemme Brexitiä vastaan, niin silloin taas täytyy välittömästi tehdä uusi kansanäänestys asiasta, ja jos silloinkaan ei tulos satu miellyttämään, niin olisiko sitten aika tutkia sitä, miksi tuli tulos, mikä ei itseä miellytä.

Kuinka tällaisia suuria kannatuslukuja pitäisi sitten lukea on taas asia erikseen. Jos kannatuksen ja vastustamisen ero on vaikka vajaa 3% niin tietenkin on helppoa puhua  kolmesta prosenttiyksiköstä, koska se kuulostaa paremmalta kuin kolme prosenttia. Ja onko tuo asia sitten niin kauhean selvä taas riippuu siitä, millainen kanta asioihin meillä sattuu sillä hetkellä olemaan, eli jos me sitten lähdemme puhumaan puolueiden kannatuksen muutoksesta, tietenkin se, että oman kannan mukainen puolue tulee toiseksi jossain vaaleissa on hieno asia, mutta jos puhutaan vaikka kuntavaaleista jossain saksassa, niin olisi hyvä että ne kunnat missä tuo puolue voittaa näkyisivät myös tekstissä.

Eli jos puolue voittaa toiseksi suurimman paikkamäärän, niin silloin unohdetaan helposti, että kuinka monta paikkaa noissa vaaleissa on jaossa. Sitten olisi mukava tietää, että kuinka monta puoluetta noissa vaaleissa on mukana. Eli jos vaikka kuvitteellisesta 50 paikkaisesta kansanedustus elimestä saisi suurin puolue 10 paikka, seuraavaksi suurin 9 paikkaa, ja loppu menisi muille, niin olisiko tuo kannatus sitten niin suurta. Ja muiden puolueiden ohjelmat olisi mukavaa myös nähdä.

Miten otan tutkimukseen tarkoitetusta robotista kaiken irti?

Miten otan tutkimukseen tarkoitetusta robotista kaiken irti?

Julkishallinnon ongelma on yksinkertaisesti byrokratia, ja esimerkiksi tietojärjestelmiä hankittaessa se näkyy siinä, että tietotekniikka kehittyy valtavalla nopeudella. Sen takia osa tietojärjestelmistä on vanhentuneita jo niiden hankintavaiheessa.

Sama asia koskee esimerkiksi tietokoneita sekä erityisesti ohjelmistokehitystä ja niiden integraatioon liittyvä ratkaisuja koskevia opinnäytetöitä. Ne saattavat itse asiassa olla vanhentuneita jo silloin kun ne laitetaan koululla hyllyyn tai julkaistaan esimerkiksi Theseuksessa.

Uusista roboteista voidaan saada enemmän irti, jos ne varustetaan huippuluokan sensoreilla sekä tekoälyllä. Samoin niille voidaan antaa useita tehtäviä samaan aikaan. 

Tämä tietotekniikan nopea kehitys näkyy siinä, että Helsingin yliopisto on hankkinut uuden tutkimuskäyttöön tarkoitetun robotin, joka voi olla joidenkin mielestä erittäin vaikuttava, mutta sen hankkijat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että tekemällä tuon robotin ohjaimesta sellaisen, että sitä voidaan etäkäyttää Internetin yli, voidaan tuollaisesta robotista saada vielä enemmän irti, koska tuolloin sitä voidaan ohjata vaikka omasta työhuoneesta käsin. Eli tuollainen robotti voidaan esimerkiksi sijoittaa pysyvästi saaristoon, ja sen käyttäjät voivat istua esimerkiksi omassa työpisteessään, ja ohjata robottia etäkäytön avulla.

Jos ajatellaan sitä, että robotti voisi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi lintuja tai kalalajeja, niin silloin voidaan tähän laitteeseen yhdistää sama sovellus, mitä esimerkiksi kännyköissä käytetään kasvojen tunnistukseen. Tuolloin robotti voi automaattisesti tunnistaa esimerkiksi juuri erilaisia kalalajeja sekä vesikasveja, ja syöttää tuota tietoa tietokantaan automaattisesti, ilman että ihmisen tarvitsee puuttua tähän toimintaan. Nämä samat ohjelmat tunnistavat myös esimerkiksi olutpullot, kranaatit sekä myös laivojen ja sukellusveneiden hahmot. Sekä tietenkin myös veteen pudotetut tai ihmisten kantamat aseet paljastuvat helposti.

Tällaisten ratkaisujen integroiminen moderniin tekniikkaan on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja tehokas tietojenkäsittelyjärjestelmä mahdollistaa sen, että sama robotti voi suorittaa samaan aikaan useita tehtäviä kalojen laskennasta myrkkyjen etsintään sekä alueloukkausten paljastamiseen..Se kuinka itsenäinen robotti voi olla riippuu tietenkin siitä, että millainen voimajärjestelmä siinä on. Mikäli robotissa käytetään kaasua, niin silloin tietenkin vahingon sattuessa ei polttoöljyä pääse mereen tai lampeen.

Mikäli robotti varustetaan esimerkiksi tehokkailla kaasukäyttöisillä polttokennoilla, niin se voi GPS laitteen sekä sonarin avulla ajaa tiettyjä reittejä saaristossa, sekä suorittaa siellä erilaista biologiaan kuuluvaa laskentaa. Mutta tietokone ei väsy koskaan ja se voi etsiä ja tunnistaa monia asioita samaan aikaan. Samalla kun suoritetaan kalojen laskentaa, niin  tekoäly voi tunnistaa esimerkiksi epäilyttäviä tynnyreitä tai astioita, joissa voisi olla vaikka supermyrkky PCB:tä eli dioksiinia.

Joka tapauksessa  tällainen robotti voi pitää mukanaan esimerkiksi taistelukaasujen havainnointiin tarkoitettuja laitteita, joiden avulla se havaitsee esimerkiksi juuri solumyrkyn. Kyseinen laitteisto on erittäin pieni esine, mikä menee loistavasti ihmisen taskuun, mutta se voidaan myös kiinnittää esimerkiksi tutkimuskäyttöön tarkoitettuun robottiin, joka samalla etsii vaarallisia myrkkyjä meren tai lammen pohjasta

Mikäli tällainen löydös tehdään, niin  tekoälyyn pohjautuva järjestelmä voisi hälyttää kaikki tarvittavat viranomaiset samaan aikaan, jotta asia saadaan nopeasti tutkintaan. Tällaisia laitteita varmasti tullaan näkemään monissa tehtävissä sekä luonnonsuojelun, ympäristön tutkimuksen, lain valvonnan sekä myös sotilaalliseen toiminnan tiimoilta. Joten tällä tavoin laitteistosta voidaan saada vielä enemmän irti kuin mitä siitä oli suunniteltu saatavan.

Mustista aukoista sekä fotonin massasta.

Mustista aukoista sekä fotonin massasta.

Valon aallonpituutta voidaan verrata siihen, että mitä enemmän mutkia tiessä on niin, sitä pidemmän matkan tietä pitää kulkea ennen kuin päästään perille. Eli mitä enemmän mutkia fotoni tekee, niin sitä pidemmän matkan se kulkee.

Mitä Feynman tarkoitti seuraavilla sanoilla?

“Valolla on myös amplitudi, jonka mukaan se voi kulkea tavallista nopeammin tai hitaammin. Edellisellä luennolla opitte, ettei valo aina kulje suora­viivaisesti; nyt opitte, ettei se edes kulje aina valon nopeudella! Saatatte yllättyä siitä, että fotonilla on amplitudi, jonka määräämissä rajoissa se voi kulkea tavan­omaista nopeutta c nopeammin tai hitaammin”. Tämä siis tarkoittaa sitä, että valo tai oikeastaan fotoni kulkee avaruudessa mutkitellen, mikä tarkoittaa sitä fotoni voi tämän perusteella olla toista fotonia aikaisemmin perillä ylittämättä valon nopeutta.

Eli siis kun fotoni tekee avaruudessa paljon mutkia, niin silloin sen on kuljettava pidempi matka kuin toisen fotonin, joka tekee vähemmän mutkia avaruudessa. Tuolla tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että fotoni voi virtuaalisesti ylittää oman nopeutensa, ja jos fotoni mutkittelee tyhjiössä tarpeeksi paljon, niin silloin elektroni, joka tekee vähemmän mutkia saattaa kulkea fotonia nopeammin. Eli lyhytaaltoinen valo kulkee kahden pisteen välissä pidemmän matkan ja täten se saapuu perille pidemmässä ajassa kuin fotoni, joka liikkuu tehden vähemmän mutkia, eli jolla on pidempi aaltopituus.

Jos ajatellaan sitä, että valon nopeus tyhjiössä on 300 000 000 metriä sekunnissa, niin reaalisessa eli todellisessa universumissa valon nopeus on hiukan alhaisempi, eli 299 792 458 m/s, ja syyksi tähän on esitetty niin sanottua sironta ilmiötä, missä fotonin liikerataa sivuavat fotonit hidastavat sen kulkua. Wikipedian mukaan esimerkiksi se että Feynmanin virtuaalifortoniin, tai Einsteinin asiaa koskeviin kaavoihin ei ole kovin paljon viitattu tekee niistä jotenkin huonoja teorioita, ja siitä sitten päästään sellaiseen asiaan, että tiede ei ole missään nimessä sillä tavoin demokratiaa, että siellä kaikki asiat mitataan sillä perusteella, kuinka monta kertaa niihin on viitattu. Se että Einsteinin suhteellisuusteoriaan viitataan usein johtuu siitä että E=Mc² on erittäin helppo käsittää E=Energia M= Massa ja c² = valonnopeus potenssiin 2.

Jos asiaa ajatellaan siis Einsteinin tunnetun, mutta jostain syystä siis kiistanalaisen yleisen suhteellisuusteorian mukaan, niin yleisesti voidaan sanoa, että kyseinen teoria, joka on siis kehitetty erityisestä suhteellisuusteoriasta sekä Einsteinin kenttäyhtöistä, niin silloin kuitenkin pitää huomauttaa siitä asiasta, että yleinen suhteellisuusteoria on kehitetty korjaamaan  erityisen suhteellisuusteorian virheitä. Tai oikeastaan poikkeamia erityisen suhteellisuusteorian antamien tulosten sekä käytännön havaintojen kanssa.

Perinteinen fysiikka käsittelee esimerkiksi avaruutta pelkkänä yksinkertaisena tasona, jossa aika ja materia ovat toisiinsa sidottuna. Ja kuten tiedämme, niin esimerkiksi valon nopeutta ei voi perinteisen fysiikan käsityksen mukaan ylittää missään paikassa. Mutta kuten tiedämme, niin musta aukko imee myös valoa puoleensa, ja tuon perusteella voidaan ajatella, että kappale vetää muita kappaleita puoleensa sen pinnalla vallitsevalla pakonopeudella, minkä takia esimerkiksi juuri mustan aukon pitäisi vetää kappaleita puoleensa suuremmalla nopeudella kuin mitä valo kulkee universumissa.

Kaikki asiat mitä tapahtuu sen pisteen takana, mistä valo ei enää pääse pakenemaan mustasta aukosta ovat vain teoriaa. Eli emme voi yksinkertaisesti saada havaintoja tuon pisteen tuolta puolen, ja “madonreikä-teoria” mikä tarkoittaa sitä että kahden mustan aukon välille muodostuu silta muiden ulottuvuuksien läpi perustuu siihen, että yksikään musta aukko ei laajene. Toki tuo asia että esimerkiksi linnunradan keskustassa oleva musta aukko ei laajene saattaa johtua että se on niin massiivinen, että edes suuri ainemäärä, mikä sinne putoaa ei ole kovin helposti mitattavissa.

Tai sitten musta aukko ei ehkä yksinkertaisesti ime mitään sisäänsä, vaan kiihdyttää jokaisen kappaleen tai hiukkasen niin, että se lähtee pakenemaan pois mustasta aukosta, koska sen nopeus juuri ennen singulariteettia kasvaa niin suureksi, että se riittää ylittämään mustan aukon pakonopeuden. Mutta kuten sanoin, niin teoriat ovat teorioita, kunnes ne kumotaan tai vahvistetaan havaintojen perusteella, ja yksi asia tietenkin on vahvistettu. Eli höyhen ja rautakappale putoavat kaikilla taivaankappaleilla yhtä suurella keskinäisellä nopeudella, mutta kuten tiedämme niin kaikilla kappaleilla on oma pakonopeus, eli putoamisnopeus kuussa on eri kuin Maassa.

Gravitaatiolinssin läytyminen on todistanut sen, että valo reagoi painovoimaan, ja sen takia mustassa aukossa olisi teoreettisesti mahdollista, että valon nopeus voisi ylittyä, jos siis tuo kappale imee todella muita kappaleita sisäänsä. Mutta on mahdollista, että aine vain kulkee lähellä singulariteettia, ja sinkoaa pois mustasta aukosta, eli sitä mitä on tapahtumahorisontin takana ei voida mitenkään havainnoida, eikä sen takia ole mahdollista saada mitään oikeaa tietoa siitä, että millainen mustan aukon rakenne on singulariteetin tai tapahtumahorisontin takana. Eli onko siellä kiinteä pinta tai tyhjä tila tai kenties toinen universumi on vain joukko teorioita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gravitaatiolinssi


Eli tämä tarkoittaa sitä, että putoamisvakio on jokaisella taivaankappaleella erilainen, ja kappale putoaa nopeammin Jupiterissa kuin Maassa, tai oikeastaan kuinka nopeasti kappale todellisuudessa putoaa ei ole tiedossa, koska Jupiterin kaasukehä saattaa vaikuttaa kappaleeseen niin, että sen kitka hidastaa putoamista enemmän kuin maassa. Siis se että painovoima vaikuttaa kaikkiin kappaleisiin samalla tavalla tarkoittaa sitä, että kaikki kappaleet putoavat samalla nopeudella jos ne pudotetaan samalla taivaankappaleella, mutta tuo nopeus vaihtelee taivaankappaleen mukaan. Ja miksi valo ei taivu kuun gravitaatiokentässä. Fotonit ovat niin nopeita, että niiden radat eivät taivu niin paljon, että tuo taittuma voidaan mitata, ja teoriassa fotonien radat siis taipuvat mutta mittalaitteiden tarkkuus ei riitä tuon taittuman mittaamiseen.

Kuuluisat höyhen ja kilon paino putoavat kuussa samalla nopeudella, mikä on hitaampi kuin vastaavien kappaleiden nopeus olisi maassa. Kvanttifysiikka tai kvanttimekaniikka selittää tällaisen tapauksen johtuvan siitä, että noiden äärimmäisten kappaleiden painovoima taivuttaa universumia niiden ympärillä niin paljon että aika hidastuu, mutta kohta missä kappaleesta ei enää saada havaintoa sen pudotessa kohti mustan aukon keskustaa kutsutaan muuten nimellä singulariteetti.

Eli mustan aukon olemusta sekä sitä mitä tuon pisteen takana tapahtuu ei oikeastaan tiedetä, mutta kuten kaikki varmaan arvaavat, niin esimerkiksi siitä, että fotonilla ei ole massaa ei enää oikeastaan pidetä kiinni. Tuo tarkoittaa sitä, että koska fotoni on olemassa, niin sillä on oltava massa. Syy siihen on se, että kaikella muullakin olevaisella on massa, joten myös fotonilla on tällainen asia oltava.

Jos ajatellaan, että painovoima ei vaikuta fotonin kulkuun, niin gravitaatiolinssin löytyminen on paljastanut sen, että myös valon liike on sidoksissa painovoimaan, ja siitä voidaan sitten vetää jatko-oletus, että musta aukko vetää fotonia puoleensa suuremmalla voimalla tai nopeudella kuin se kulkee suorassa tai tyhjässä avaruudessa. Ja jos fotoniin vaikuttaa painovoima, niin silloin sillä on massa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muuttuva_valonnopeus