Suomalaisesta vaalitavasta, eli siitä miksi meillä on suhteellinen vaalitapa käytössä
1. Mitä tarkoittaa suhteellinen vaalitapa?
Suhteellisen vaalitavan mukaan listalta eniten ääniä saanut ehdokas saa koko listan äänet itselleen, mikä tarkoittaa sitä, että meillä suomessa äänet menevät listoille, ja sen takia voi maassamme vähemmän ääniä saanut ehdokas päästä Eduskuntaan, koska sillä vaalilistalla, millä hän sattuu olemaan on enemmän ääniä, kuin jollain muulla listalla. Oikeastaan tuo laskutapa on hieman vaativampi, eli listalla eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki listan äänet, ja sen jälkeen jokainen ehdokas saa vertailuluvun, jonka määräytymisestä saa tietoja Wikipediasta hakemalla hakusanoilla “suhteellinen vaalitapa”.
Tässä selitän kuitenkin sen, miten vertailuluku, mikä määrää sen, kuka sitten lopulta pääsee parlamenttiin määräytyy. Tuo vertailuluku määräytyy siis siten, että ensin saanut ehdokas saa kaikki listan äänet itselleen, ja loput sitten saavat vertailuluvun, joka on listan äänimäärä , mikä jaetaan sijoituksella kyseisellä listalla, ja sen takia joku ihminen on päässyt eduskuntaan alhaisemmalla henkilökohtaisella äänimäärällä kuin joku toinen, joka on pudonnut Eduskunnasta.
Eli lopullinen valinta tapahtuu siten, että henkilöiden suhteellisia äänimääriä eli vertailulukuja verrataan keskenään. Ja lopullisella kierroksella kaikki ehdokkaat laitetaan listaan, missä on merkittynä se määrä ehdokkaita, jotka pääsevät mistäkin vaalipiiristä parlamenttiin. Eli tuolloin esimerkiksi 12 ensimmäistä pääsee käyttämään valtaa parlamenttiin, mutta tässä kohtaan pitää sanoa, että en viitsinyt katsoa sitä, että onko missään vaalipiirissä oikeastaan jaossa 12 paikkaa, joten tämän luvun vedin ihan omasta hatusta.
2 Tuoko D’Hondtin menetelmä tai äänten laskentatapa vakautta politiikkaan? Tuota ääntenlaskentaa koskevaa tapaa moititaan siitä ,että se suosii suuria puolueita. Eli takaako D’Hondtin kaava vakaamman parlamentin kuin Sainte-Laguën menetelmä äänten laskennasta, joka on oikeudenmukaisempi pieniä puolueita kohtaan?
Kun sitten mietitään sitä, miksi meillä Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, mikä suosii suuria puolueita, niin sen avulla pyritään estämään avoin populismi tai kansankiihotus. Tarinoiden mukaan tuo vaalitapa estää henkilöitä hankkimasta henkilökohtaista suosiota, ja sen takia tätä vaalitapaa käytetään Suomessa. Toisaalta sen avulla on saatettu varmistaa se, että aikoinaan suuret puolueet SDP sekä Maalaisliitto olisivat voineet taata vallan pysymisen itsellään, mutta siitä, miksi meillä on tämä vaalitapa käytössä ei oikeastaan ole tietoa.
Saattaa olla niin, että tuon vaalitavan kehittämiseen olisi johtanut se, että jos joku ei olisi löytänyt oikeaa ehdokasta, niin hän olisi voinut äänestää listaa. Eli annettu ääni olisi mennyt joka tapauksessa jonkun puolueen listalle. Tuo äänten laskeminen D’Hondtin menetelmällä takaa sen, että “pakka ikään kuin sekoitetaan uudelleen”, eli paikkoja ei suoraan jaeta sen mukaan, miten paljon ääniä mikäkin puolue on saanut. D’Hondtin menetelmää äänten laskussa syytetään siitä, että se suosii suuria puolueita, ja toinen menetelmä eli Sainte-Laguën menetelmä taas on oikeudenmukaisempi pieniä puolueita kohtaan.
Se tarkoittaa sitä, että pienten puolueiden on tuossa jälkimmäisessä laskentatavassa helpompi saada ehdokkaita läpi, joten se saattaa selittää D’Hondtin menetelmän käytön Suomessa. Nimittäin ilmeisesti tun laskentatavan valinneet henkilöt ovat ajatelleet, että sillä estetään poliittisten ääriryhmien sekä muiden ääriainesten pääsy parlamenttiin, koska nuo ääriainekset mielletään usein pieniksi puolueiksi. Mutta kukapa tietää oikeaa syytä siihen, miksi meillä käytetään laskennassa D’Hondtin menetelmää Sainte-Laguën menetelmän sijasta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa
https://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sainte-Lagu%C3%ABn_menetelm%C3%A4
1. Mitä tarkoittaa suhteellinen vaalitapa?
Suhteellisen vaalitavan mukaan listalta eniten ääniä saanut ehdokas saa koko listan äänet itselleen, mikä tarkoittaa sitä, että meillä suomessa äänet menevät listoille, ja sen takia voi maassamme vähemmän ääniä saanut ehdokas päästä Eduskuntaan, koska sillä vaalilistalla, millä hän sattuu olemaan on enemmän ääniä, kuin jollain muulla listalla. Oikeastaan tuo laskutapa on hieman vaativampi, eli listalla eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki listan äänet, ja sen jälkeen jokainen ehdokas saa vertailuluvun, jonka määräytymisestä saa tietoja Wikipediasta hakemalla hakusanoilla “suhteellinen vaalitapa”.
Tässä selitän kuitenkin sen, miten vertailuluku, mikä määrää sen, kuka sitten lopulta pääsee parlamenttiin määräytyy. Tuo vertailuluku määräytyy siis siten, että ensin saanut ehdokas saa kaikki listan äänet itselleen, ja loput sitten saavat vertailuluvun, joka on listan äänimäärä , mikä jaetaan sijoituksella kyseisellä listalla, ja sen takia joku ihminen on päässyt eduskuntaan alhaisemmalla henkilökohtaisella äänimäärällä kuin joku toinen, joka on pudonnut Eduskunnasta.
Eli lopullinen valinta tapahtuu siten, että henkilöiden suhteellisia äänimääriä eli vertailulukuja verrataan keskenään. Ja lopullisella kierroksella kaikki ehdokkaat laitetaan listaan, missä on merkittynä se määrä ehdokkaita, jotka pääsevät mistäkin vaalipiiristä parlamenttiin. Eli tuolloin esimerkiksi 12 ensimmäistä pääsee käyttämään valtaa parlamenttiin, mutta tässä kohtaan pitää sanoa, että en viitsinyt katsoa sitä, että onko missään vaalipiirissä oikeastaan jaossa 12 paikkaa, joten tämän luvun vedin ihan omasta hatusta.
2 Tuoko D’Hondtin menetelmä tai äänten laskentatapa vakautta politiikkaan? Tuota ääntenlaskentaa koskevaa tapaa moititaan siitä ,että se suosii suuria puolueita. Eli takaako D’Hondtin kaava vakaamman parlamentin kuin Sainte-Laguën menetelmä äänten laskennasta, joka on oikeudenmukaisempi pieniä puolueita kohtaan?
Kun sitten mietitään sitä, miksi meillä Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, mikä suosii suuria puolueita, niin sen avulla pyritään estämään avoin populismi tai kansankiihotus. Tarinoiden mukaan tuo vaalitapa estää henkilöitä hankkimasta henkilökohtaista suosiota, ja sen takia tätä vaalitapaa käytetään Suomessa. Toisaalta sen avulla on saatettu varmistaa se, että aikoinaan suuret puolueet SDP sekä Maalaisliitto olisivat voineet taata vallan pysymisen itsellään, mutta siitä, miksi meillä on tämä vaalitapa käytössä ei oikeastaan ole tietoa.
Saattaa olla niin, että tuon vaalitavan kehittämiseen olisi johtanut se, että jos joku ei olisi löytänyt oikeaa ehdokasta, niin hän olisi voinut äänestää listaa. Eli annettu ääni olisi mennyt joka tapauksessa jonkun puolueen listalle. Tuo äänten laskeminen D’Hondtin menetelmällä takaa sen, että “pakka ikään kuin sekoitetaan uudelleen”, eli paikkoja ei suoraan jaeta sen mukaan, miten paljon ääniä mikäkin puolue on saanut. D’Hondtin menetelmää äänten laskussa syytetään siitä, että se suosii suuria puolueita, ja toinen menetelmä eli Sainte-Laguën menetelmä taas on oikeudenmukaisempi pieniä puolueita kohtaan.
Se tarkoittaa sitä, että pienten puolueiden on tuossa jälkimmäisessä laskentatavassa helpompi saada ehdokkaita läpi, joten se saattaa selittää D’Hondtin menetelmän käytön Suomessa. Nimittäin ilmeisesti tun laskentatavan valinneet henkilöt ovat ajatelleet, että sillä estetään poliittisten ääriryhmien sekä muiden ääriainesten pääsy parlamenttiin, koska nuo ääriainekset mielletään usein pieniksi puolueiksi. Mutta kukapa tietää oikeaa syytä siihen, miksi meillä käytetään laskennassa D’Hondtin menetelmää Sainte-Laguën menetelmän sijasta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa
https://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sainte-Lagu%C3%ABn_menetelm%C3%A4
Kommentit
Lähetä kommentti