Siirry pääsisältöön

Poliisiylijohdon saamat syytteet on sitten hylätty

Poliisiylijohdon saamat syytteet on sitten hylätty

Tämän jutun otsikko kertoo siitä, mitä tässä on sitten tapahtunut aikoinaan suurta huomiota saaneen poliisia koskevan syytteen johdosta. Eli poliisiylijohto, josta ainakin osa on ollut eläkkeellä on sitten vapautettu syytteestä, mikä koskee virkarikosta eli sitä onko sen edustaja jättänyt alaisensa työn valvomatta, mikä liittyy tietolähteisiin. Tämä osoittaa sen, että maassamme arvotetaan vapautta, eikä kukaan pääse kuin koira veräjästä asemaansa vedoten, mutta joskus mietin, että olisiko tuomio ollut erilainen, jos nuo miehet eivät olisi olleet eläkkeellä?

Se että poliisiylijohto joutui syytteeseen kertoo siitä, että maassamme halutaan avoimuutta myös poliisin tekemään työhön, ja ainakin se että poliisiylijohto joutui syytteeseen tarkoittaa sitä, että kaikki haluavat varmaan tuulettaa tuota ummehtunutta laitosta. Samoin se että syytteet on luettu varmasti palauttaa myös luottamuksen poliisia kohtaan, sekä tietenkin auttaa paljastamaan tapauksia, missä poliisi on toiminut puolueellisesti tai rikollisesti.

Salailun kulttuuri aiheuttaa sen, että poliisia ikään kuin pelätään, ja mahdollisesta uhkailusta sekä rikollisesta toiminnasta missä poliisi on väitteiden mukaan ollut mukana ei ehkä uskalleta puhua suoraan, ja sellainen asia olisi hyvä tietää oikeudessa, jos joku rikollinen on väittänyt, että hänellä on “poliisi tallissaan”. Tuollaiset väitteet on aina syytä tutkia, mutta koskaan ei tuomiota saa jakaa ennen kuin todisteet on tutkittu sekä arvioitu oikeudessa.

Siinä on taas oikeastaan tultu siihen kysymykseen, että pitääkö esimerkiksi siviiliasussa sekä peitetehtävissä toimivan poliisin tehdä raportti jokaisesta tapaamisestaan alamaailman henkilöiden kanssa? Kun poliisia ajatellaan organisaationa, jonka tehtäviin kuuluu rikosten torjunta, niin tietenkin sen jäsenet joutuvat turvautumaan tietolähteisiin eli hiukan “boheemiin elämäntyyliin tottuneisiin henkilöihin”, jotta alamaailman toimijoiden toimintaa voidaan ennakoida paremmin. Ja tuossa työssä ei poliisi tietenkään voi aina tehdä raporttia työstään, eikä joka kerta voi työtä myöskään tehdä työaikalain puitteissa.

Eli tiedottajan tapaaminen saattaa tapahtua jossain kapakassa keskellä yötä, ja sitten kukaan ei ehkä sano edes nimeään tai sitten vastassa on joku “Väpi vaan”, joka ei takuulla henkilöllisyystodistustaan esittele kenellekään.Tuon tapaamisen valmistelu on saattanut viedä jopa vuosia, ja kun ajatellaan poliisia, joka toimii peite roolissa, niin hän elää todella rikollisten elämää. Se tarkoittaa sitä, että hänet tunnetaan yhtenä “tekijöistä”, ja tuon peite-tehtäviä varten tehdyn roolin varmistaa tietenkin sellainen joukko ihmisiä, joihin rikolliset luottavat. Ja tuollainen rooli tietenkin vaikuttaa myös poliisin yksityiselämään.

Tällaiset suhteet kuuluvat oikeasti kaikkien poliisin tiedustelua koskevaa työtä tekevien henkilöiden elämään, ja jos sitten puhutaan esimerkiksi ilotytöistä sekä vastaavista henkilöistä, niin poliisi on aikuinen ihminen, jonka vain pitää tehdä työtään. Ja se tarkoittaa sitä, että joissakin tapauksissa tilanne on se, että noita tyttöjä on tilattu johonkin juhliin, ja tuolloin vaihtoehdot ovat ehkä hyvinkin vähissä, eli juhlista poistuminen saattaa merkitä jonkun kuolemaa.Poliisin pitää aina tiedostaa, että  tietolähteen paljastuminen saattaa aiheuttaa hänelle vaikeuksia, joista pahin on teloitus jossain puskassa.

Nimittäin rikolliset saattavat haluta vaientaa tällaisen henkilön, joka ehkä tietämättään ilmoittaa tietojaan poliisille, mikä on ehkä hänet joskus peitetehtävissä tavannut. Tai sitten tuo tietolähde on henkilö, joka vain esittelee tuota tiedustelua koskevaa tehtävää hoitavaa poliisia tuttavilleen, joilla saattaa olla suhteita, joita pitkin voidaan päästä rikollisten lähipiiriin. Ja rikolliset eivät aina ole niitä kaikkein mukavimpia  ihmisiä maailmassa, jos heitä odottaa vuosien vankeusrangaistus jostain huumekaupasta sekä ehkä useista murhista. Mutta onko asia niin, että meidän tavallisten ihmisten ei tarvitse tietää poliisin toimintatavoista? Eli jos joku asia on jäänyt kaivamaan mieltäni on se, että yleisesti voisi ihmisille kertoa, että jokainen ihminen, joka istuu kapakassa saattaa olla poliisi, joka ehkä sitten kertoo asioista suoraan syyttäjille, ehkä tällainen asia saattaa aiheuttaa sen, että joku rikos jää oikeasti tekemättä. Ja rikollisten toiminnan rajoittaminen on asia, mikä on tietenkin hyvin tärkeä osa poliisin työtä sekä tiedotusta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara