Siirry pääsisältöön

Maamme oikeusjärjestelmästä sekä muutamista oudoista yhteensattumista

Maamme oikeusjärjestelmästä sekä muutamista oudoista yhteensattumista

Seuraava kirjoitus käsittelee asioita, joista voi saada syytteen. Mutta mieleeni tuli ajatus, että miksi poliisiylijohdon syytteitä käsitellään niin suurella volyymilla. Mitään konkreettisia todisteita ei näiden seuraavassa tekstissä esitettävien väitteiden tueksi ole, mutta mieleeni tuli sellainen asia, että voisiko joku henkilö peittää oikeasti rikollisen menneisyytensä tiukkuuden sekä näennäisesti korostetun laillisen toiminnan taake? 

Tiedän että tämä vaikuttaa melko erikoiselta ajatukselta, mutta onkohan poliisiylijohdon saamilla korkean profiilin syytteillä sekä Aarnion jutulla ylipäätään yhteyttä siihen, että esimerkiksi muutamat julkisen sanan edustajat ovat ikään kuin lähteneet tukemaan sellaisia tahoja, jotka ovat vaaraksi valtion turvallisuudelle. Tuolla tarkoitan sitä, että eräiden ihmisten mielestä esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen pitäisi sallia julkisessa mediassa.

Eli onko ollut tarkoitus vain murentaa sitä kuvaa, minkä suomi antaa itsestään ulkomailla? Tietenkin on asioita, joita pitää käsitellä julkisesti, mutta kuitenkin mieleeni tulee se, että onko esimerkiksi se, että poliisiylijohto joutuu syytteeseen, koska se ei ole vienyt jokaista ihmistä, minkä kanssa poliisi keskustelee kansalliseen rekisteriin, jota ei tuolloin ollut edes olemassa. Se mikä tapauksessa ihmetyttää on se, että syyte sitten ajettiin läpi suuren julkisuuden saattelemana, ja tällainen asia kyllä pistää silmään.

Eräissä uutisissa puhuttiin siitä, että esimerkiksi Aarnio olisi jättänyt jonkun ilotytön kanssa vietetyn yön maksamatta. Tuolloin syyttäjä uskoi tuota naista, ja sitten lähti liikkeelle vyyhti, missä joukko johtavia poliiseja joutui syytteeseen. Se miksi syyttäjä uskoi jotain ilotyttöä tai miten ylipäätään joku alamaailman toimija oli heistä niin luotettava, että häntä haluttiin uskoa on jotenkin outoa, nimittäin varmasti huumemaailman toimijat joskus koettavat väittää poliisin toimineen väärin, ja sitä kautta häiritä poliisin toimintaa.

Joskus ajattelen sitä, että miksi 1990-luvun lehdissä ei ollut esimerkiksi valuuttakursseja näkyvillä kun verrattiin hampurilaisten hintoja eri maissa toisiinsa? Eli tuolloin hinnat olisi voinut esittää niin, että ne olisivat olleet myös suomen markkoina, jolloin vertailu olisi ollut helpompi tehdä?

Kun ajatellaan syyttäjien toimintaa eräissä jutuissa, niin se kyllä ihmetyttää, että isoissa huumejutuissa sekä muissa vastaavissa rikoksissa on nähtävissä se, että syyttäjien linja on jotenkin ailahtelevaista. Se että joissakin tapauksissa syyttäjän linja on joidenkin syytettyjen kohdalla lepsu, ja joidenkin toisten syytettyjen kohdalla taas vaaditaan jopa pikku tekijälle pidempää tuomiota kuin päätekijöille on hiukan erikoista. Ja tuolloin mieleen tulee se, että vetääkö syyttäjä tarkoituksella tiukkaa linjaa joidenkin rikosten kohdalla, koska hän yrittää sillä peittää sen, että on itse ehkä tehnyt tuollaisen teon. Eli silloin tiukkuuden oletetaan peittävä omat teot.

Tässä sitten en pitkään aikaan ole kirjoittanut mitään esimerkiksi salaliittoteorioista suomeksi. Joten mieleeni tuli sellainen kirjan aihe, että, että olisiko mahdollista, että joku johtava poliitikko ehkä ottanut huumerahaa vastaan, tai että olisiko tällainen henkilö sitten ehkä mahdollisesti itse osallistunut huumekauppaan? Tämä asia kuulostaa kyllä itsestäni melko erikoiselta, eikä varmaan ole kovin paljoa todisteita kyseisestä asiasta, vaikka se olisi totta. Mutta itse muistan millaista täällä Suomessa oli tuolloin kauan sitten 1990-luvulla. Ja joskus ajattelen sitä, että miksi 1990-luvun lehdissä ei ollut esimerkiksi valuuttakursseja näkyvillä kun verrattiin hampurilaisten hintoja eri maissa toisiinsa? Eli tuolloin hinnat olisi voinut esittää niin, että ne olisivat olleet myös suomen markkoina, jolloin vertailu olisi ollut helpompi tehdä?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara