Maamme oikeusjärjestelmästä sekä muutamista oudoista yhteensattumista
Seuraava kirjoitus käsittelee asioita, joista voi saada syytteen. Mutta mieleeni tuli ajatus, että miksi poliisiylijohdon syytteitä käsitellään niin suurella volyymilla. Mitään konkreettisia todisteita ei näiden seuraavassa tekstissä esitettävien väitteiden tueksi ole, mutta mieleeni tuli sellainen asia, että voisiko joku henkilö peittää oikeasti rikollisen menneisyytensä tiukkuuden sekä näennäisesti korostetun laillisen toiminnan taake?
Tiedän että tämä vaikuttaa melko erikoiselta ajatukselta, mutta onkohan poliisiylijohdon saamilla korkean profiilin syytteillä sekä Aarnion jutulla ylipäätään yhteyttä siihen, että esimerkiksi muutamat julkisen sanan edustajat ovat ikään kuin lähteneet tukemaan sellaisia tahoja, jotka ovat vaaraksi valtion turvallisuudelle. Tuolla tarkoitan sitä, että eräiden ihmisten mielestä esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen pitäisi sallia julkisessa mediassa.
Eli onko ollut tarkoitus vain murentaa sitä kuvaa, minkä suomi antaa itsestään ulkomailla? Tietenkin on asioita, joita pitää käsitellä julkisesti, mutta kuitenkin mieleeni tulee se, että onko esimerkiksi se, että poliisiylijohto joutuu syytteeseen, koska se ei ole vienyt jokaista ihmistä, minkä kanssa poliisi keskustelee kansalliseen rekisteriin, jota ei tuolloin ollut edes olemassa. Se mikä tapauksessa ihmetyttää on se, että syyte sitten ajettiin läpi suuren julkisuuden saattelemana, ja tällainen asia kyllä pistää silmään.
Eräissä uutisissa puhuttiin siitä, että esimerkiksi Aarnio olisi jättänyt jonkun ilotytön kanssa vietetyn yön maksamatta. Tuolloin syyttäjä uskoi tuota naista, ja sitten lähti liikkeelle vyyhti, missä joukko johtavia poliiseja joutui syytteeseen. Se miksi syyttäjä uskoi jotain ilotyttöä tai miten ylipäätään joku alamaailman toimija oli heistä niin luotettava, että häntä haluttiin uskoa on jotenkin outoa, nimittäin varmasti huumemaailman toimijat joskus koettavat väittää poliisin toimineen väärin, ja sitä kautta häiritä poliisin toimintaa.
Joskus ajattelen sitä, että miksi 1990-luvun lehdissä ei ollut esimerkiksi valuuttakursseja näkyvillä kun verrattiin hampurilaisten hintoja eri maissa toisiinsa? Eli tuolloin hinnat olisi voinut esittää niin, että ne olisivat olleet myös suomen markkoina, jolloin vertailu olisi ollut helpompi tehdä?
Kun ajatellaan syyttäjien toimintaa eräissä jutuissa, niin se kyllä ihmetyttää, että isoissa huumejutuissa sekä muissa vastaavissa rikoksissa on nähtävissä se, että syyttäjien linja on jotenkin ailahtelevaista. Se että joissakin tapauksissa syyttäjän linja on joidenkin syytettyjen kohdalla lepsu, ja joidenkin toisten syytettyjen kohdalla taas vaaditaan jopa pikku tekijälle pidempää tuomiota kuin päätekijöille on hiukan erikoista. Ja tuolloin mieleen tulee se, että vetääkö syyttäjä tarkoituksella tiukkaa linjaa joidenkin rikosten kohdalla, koska hän yrittää sillä peittää sen, että on itse ehkä tehnyt tuollaisen teon. Eli silloin tiukkuuden oletetaan peittävä omat teot.
Tässä sitten en pitkään aikaan ole kirjoittanut mitään esimerkiksi salaliittoteorioista suomeksi. Joten mieleeni tuli sellainen kirjan aihe, että, että olisiko mahdollista, että joku johtava poliitikko ehkä ottanut huumerahaa vastaan, tai että olisiko tällainen henkilö sitten ehkä mahdollisesti itse osallistunut huumekauppaan? Tämä asia kuulostaa kyllä itsestäni melko erikoiselta, eikä varmaan ole kovin paljoa todisteita kyseisestä asiasta, vaikka se olisi totta. Mutta itse muistan millaista täällä Suomessa oli tuolloin kauan sitten 1990-luvulla. Ja joskus ajattelen sitä, että miksi 1990-luvun lehdissä ei ollut esimerkiksi valuuttakursseja näkyvillä kun verrattiin hampurilaisten hintoja eri maissa toisiinsa? Eli tuolloin hinnat olisi voinut esittää niin, että ne olisivat olleet myös suomen markkoina, jolloin vertailu olisi ollut helpompi tehdä?
Seuraava kirjoitus käsittelee asioita, joista voi saada syytteen. Mutta mieleeni tuli ajatus, että miksi poliisiylijohdon syytteitä käsitellään niin suurella volyymilla. Mitään konkreettisia todisteita ei näiden seuraavassa tekstissä esitettävien väitteiden tueksi ole, mutta mieleeni tuli sellainen asia, että voisiko joku henkilö peittää oikeasti rikollisen menneisyytensä tiukkuuden sekä näennäisesti korostetun laillisen toiminnan taake?
Tiedän että tämä vaikuttaa melko erikoiselta ajatukselta, mutta onkohan poliisiylijohdon saamilla korkean profiilin syytteillä sekä Aarnion jutulla ylipäätään yhteyttä siihen, että esimerkiksi muutamat julkisen sanan edustajat ovat ikään kuin lähteneet tukemaan sellaisia tahoja, jotka ovat vaaraksi valtion turvallisuudelle. Tuolla tarkoitan sitä, että eräiden ihmisten mielestä esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen pitäisi sallia julkisessa mediassa.
Eli onko ollut tarkoitus vain murentaa sitä kuvaa, minkä suomi antaa itsestään ulkomailla? Tietenkin on asioita, joita pitää käsitellä julkisesti, mutta kuitenkin mieleeni tulee se, että onko esimerkiksi se, että poliisiylijohto joutuu syytteeseen, koska se ei ole vienyt jokaista ihmistä, minkä kanssa poliisi keskustelee kansalliseen rekisteriin, jota ei tuolloin ollut edes olemassa. Se mikä tapauksessa ihmetyttää on se, että syyte sitten ajettiin läpi suuren julkisuuden saattelemana, ja tällainen asia kyllä pistää silmään.
Eräissä uutisissa puhuttiin siitä, että esimerkiksi Aarnio olisi jättänyt jonkun ilotytön kanssa vietetyn yön maksamatta. Tuolloin syyttäjä uskoi tuota naista, ja sitten lähti liikkeelle vyyhti, missä joukko johtavia poliiseja joutui syytteeseen. Se miksi syyttäjä uskoi jotain ilotyttöä tai miten ylipäätään joku alamaailman toimija oli heistä niin luotettava, että häntä haluttiin uskoa on jotenkin outoa, nimittäin varmasti huumemaailman toimijat joskus koettavat väittää poliisin toimineen väärin, ja sitä kautta häiritä poliisin toimintaa.
Joskus ajattelen sitä, että miksi 1990-luvun lehdissä ei ollut esimerkiksi valuuttakursseja näkyvillä kun verrattiin hampurilaisten hintoja eri maissa toisiinsa? Eli tuolloin hinnat olisi voinut esittää niin, että ne olisivat olleet myös suomen markkoina, jolloin vertailu olisi ollut helpompi tehdä?
Kun ajatellaan syyttäjien toimintaa eräissä jutuissa, niin se kyllä ihmetyttää, että isoissa huumejutuissa sekä muissa vastaavissa rikoksissa on nähtävissä se, että syyttäjien linja on jotenkin ailahtelevaista. Se että joissakin tapauksissa syyttäjän linja on joidenkin syytettyjen kohdalla lepsu, ja joidenkin toisten syytettyjen kohdalla taas vaaditaan jopa pikku tekijälle pidempää tuomiota kuin päätekijöille on hiukan erikoista. Ja tuolloin mieleen tulee se, että vetääkö syyttäjä tarkoituksella tiukkaa linjaa joidenkin rikosten kohdalla, koska hän yrittää sillä peittää sen, että on itse ehkä tehnyt tuollaisen teon. Eli silloin tiukkuuden oletetaan peittävä omat teot.
Tässä sitten en pitkään aikaan ole kirjoittanut mitään esimerkiksi salaliittoteorioista suomeksi. Joten mieleeni tuli sellainen kirjan aihe, että, että olisiko mahdollista, että joku johtava poliitikko ehkä ottanut huumerahaa vastaan, tai että olisiko tällainen henkilö sitten ehkä mahdollisesti itse osallistunut huumekauppaan? Tämä asia kuulostaa kyllä itsestäni melko erikoiselta, eikä varmaan ole kovin paljoa todisteita kyseisestä asiasta, vaikka se olisi totta. Mutta itse muistan millaista täällä Suomessa oli tuolloin kauan sitten 1990-luvulla. Ja joskus ajattelen sitä, että miksi 1990-luvun lehdissä ei ollut esimerkiksi valuuttakursseja näkyvillä kun verrattiin hampurilaisten hintoja eri maissa toisiinsa? Eli tuolloin hinnat olisi voinut esittää niin, että ne olisivat olleet myös suomen markkoina, jolloin vertailu olisi ollut helpompi tehdä?
Kommentit
Lähetä kommentti