Siirry pääsisältöön

Mistä tunnistaa lobbaajan?

Uhkailu paljastaa usein lobbaajan

Tämä kirjoitus liittyy siihen, mistä tunnistaa valeprofiilin. Valeprofiileja käytetään usein valheellisen tiedon välittämiseen, ja siksi nämä asiat liittyvät yhteen. Valeprofiileista on YLE:n juttu tämän kirjoituksen liitteenä, joten niistä en sitten sen enempää kirjoita. Mutta kun puhutaan lobbaajista sekä muista ikävistä henkilöistä, joiden tunnistaminen on myös tärkeää, niin silloin tietenkin mieleen tulee se, että lobbaaja hankkii yleensä sellaista tietoa, mikä tukee hänen omia poliittisia tai muita päämääriään, ja sen kautta sitten voidaan lähteä purkamaan tätä asiaa, sillä tavoin kuin lobbaaja haluaa.

Eli yleensä lobbaamiseen liittyy se, että ihmisiä pelotellaan esimerkiksi sillä, että jos joku nyt sattuu loukkaantumaan jostain kirjoituksesta, mikä koskee esimerkiksi poliittista päätöstä, niin silloin ovelle tulee joko MC-jengi tai Spetsnaz sekä SEAL ryhmä, riippuen vähän ketä on arvosteltu, ja silloin tietenkin kannattaa aina olla samaa mieltä lobbaajan kanssa. Samoin lobbaamiseen kuuluu sellainen asia, kuin että ihmisten huomiota yritetään kääntää pois sellaisista aiheista, jotka eivät miellytä niitä, jotka ovat lobbaamisen takana. Samoin lobbaamiseen kuuluu sellainen henkilöön kohdistuva painostus, joka kattaa kaikki maailman asiat.

Se että esimerkiksi autojen pellit kuluvat sekä keväällä ihmisten keuhkot täyttyvät katupölystä, kun katuja lakaistaan. Sen varmasti jokainen meistä on kokenut, kun keväällä on naama sekä autojen ikkunat pölyssä, ja kun harjakone ajaa ohitse, niin pidätämme hengitystä. Mutta samalla kuitenkin voimme muistella sitä talvea, kun ei jossain ole ollut hiekkaa, jolloin meiltä on välillä lähtenyt jalat alta, ja olemme pepullamme, mikä ei varmaan ole mitenkään mukava kokemus, ja joskus joltain on noissa tilanteissa murtunut lonkkaluu.

Kuitenkin hengenahdistus keväällä on erittäin ikävä asia, jolle kyllä voisi jotain tehdä, eli ainakin vettä voisi tuossa koneessa käyttää, mutta silloin on joka paikka kuran peitossa, mikäli käytetään sellaista konetta, missä ei ole suojattua harjaa. Jos ajatellaan hiekoitusta, niin suuremman hiekanjyvän koon valitseminen varmaan olisi järkevää, koska jos käytetään pientä raekokoa, niin tuo pieni ruskea jauho saattaa lapsista vaikuttaa kanelilta, ja silloin he voivat sitä myös syödä vahingossa.

Lobbaaja valikoi lähteet niin, että ne tukevat vain hänen omaa kantaansa asioihin

Lobbaaja kuitenkin asettuu näissä asioissa aina sen puolelle, minkä kanssa hän haluaa olla kaveri. Tuolloin lähteinä käytetään vain niitä asioita, jotka puoltavat lobbaajan etua. Lobbaamisen yksi tuntomerkeistä on muuten se, että siinä otetaan aina esille se, että "suurin osa kuitenkin", mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että kukaan ei kuitenkaan voi tehdä jotain.

Tuolloin kosiskellaan massoja, mikä tarkoittaa sitä, että yksittäistapauksia sivuutetaan, ja tuolloin esimerkiksi vammaiset niputetaan samaan ryhmään, eli liikuntaesteiset, CP-vammaiset, autistit sekä kaikki muut ovat aivan samassa asemassa. Ja silloin tietenkin otetaan esiin ne kaikkein vaikeimmat tapaukset. Samalla selitetään, kuinka paljon yhteiskunnalle sellaisen ihmisen hoito maksaa, kun sille rahalle olisi muuta käyttöä. Tuolloin voidaan soveltaa Pecha Kucha metodia, missä jokaisesta asiasta saa puhua vain tietyn ajan, ja sen jälkeen vaihdetaan uuteen kuvaan, ja tuolloin ei ainakaan millekään kovin syvällisille analyyseille ole aikaa, kun pitää ryhtyä tekemään juttua seuraavasta aiheesta.

Lobbaaja näkee asiat mustavalkoisina sekä julkaisee asenteellisia kirjoituksia, missä joku asia nähdään vain positiivisena tai negatiivisena sekä jättää pois tärkeitä yksityiskohtia

Usein lääketieteestä kertovissa artikkeleissa puhutaan joko hoidon hyödyistä tai niiden haitoista, mutta joskus unohtuu mainita se, että onko kyseessä esimerkiksi kokeellinen terapia, jota on kokeiltu vasta vain parilla ihmisellä. Ja jos kyse on vaikka syövästä, niin silloin olisi hyvä tietää se, että kuinka kauan esimerkiksi näytteet ovat olleet puhtaita syöpäsoluista. Eli jos tuo ensimmäinen puhdas verinäyte on otettu viikko sitten, niin siitä ei vielä voida sanoa mitään ainakaan vähään aikaan, koska vasta aika näyttää sen, että onko kyseessä tehokas hoitomuoto. Joten yksi näyte ei vielä tee parantunutta potilasta, vaan vasta viiden vuoden päästä voidaan sanoa, että onko hoidolla ollut tehoa, ja sitten vasta ruumiinavaus toivottavasti joskus vuosikymmenien päästä kertoo sen, että onko syöpä todella parantunut, joten siksi tällaisiin asioihin pitäisi kirjoituksissa ottaa myös kantaa.

Toisaalta tilastoja luetaan joskus niin, että yhden ihmisen paraneminen jollain hoidolla saa aikaan sen, että kaikki muutkin paranevat, ja tuolloin unohtuu se, että ehkä kyseessä on ollut kokeellinen hoito, eikä sivuvaikutuksia tunneta. Tai sitten puhutaan vain hoidon sivuvaikutuksista, riippuen siitä mikä on lobbarin kanta tähän asiaan. Toisaalta voidaan taas ajatella, että laboratorioissa tehtävä työ ei ole kovin näyttävää, ja silloin varmasti on järkevää lähteä pohtimaan sitä, millaisen torjuntahävittäjän maamme voisi ostaa, ja tuollainen uutinen varmasti olisi todella upean näköinen, kun siinä sitten esitellään kaiken maailman taitolentoliikkeitä. Joten varmaan ainakin nuorempi väki mieluummin katsoo sitä hävittäjien rynnäköintiä sekä muita vastaavia asioita, kun molekyylien kiinnittymistä toisiinsa.

Eli näyttävällä kuvituksella saadaan aikaan monia mukavia asioita. Ja tietenkin huumori eli kulmien kohottelu ja muiden ihmisten vaatetuksen kommentoiminen herättää varmasti huomiota. Tuolloin voidaan kiinnittää huomiota myös ihmisen diagnooseihin, jolloin hänen tekemäänsä työtä voidaan ali-arvostaa sekä heittää kaikki hänen tekemänsä analyysit suoraan roskiin, ja ryhtyä puhumaan vaikka skitsofreniasta. Tuolloin henkilön työllä ei ole mitään väliä, vaan sillä että joku terveyskeskuksen työntekijä on kertonut toimittajalle henkilöllä olevan joku psykiatrinen sairaus on merkitystä. Tässä tapauksessa on kuitenkin usein unohdettu, että noiden potilastietojen luovuttaminen ulkopuolisille on kiellettyä.



https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/09/valheenpaljastaja-nain-tunnistat-feikkiprofiilin

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara