Mistä tunnistaa lobbaajan?

Uhkailu paljastaa usein lobbaajan

Tämä kirjoitus liittyy siihen, mistä tunnistaa valeprofiilin. Valeprofiileja käytetään usein valheellisen tiedon välittämiseen, ja siksi nämä asiat liittyvät yhteen. Valeprofiileista on YLE:n juttu tämän kirjoituksen liitteenä, joten niistä en sitten sen enempää kirjoita. Mutta kun puhutaan lobbaajista sekä muista ikävistä henkilöistä, joiden tunnistaminen on myös tärkeää, niin silloin tietenkin mieleen tulee se, että lobbaaja hankkii yleensä sellaista tietoa, mikä tukee hänen omia poliittisia tai muita päämääriään, ja sen kautta sitten voidaan lähteä purkamaan tätä asiaa, sillä tavoin kuin lobbaaja haluaa.

Eli yleensä lobbaamiseen liittyy se, että ihmisiä pelotellaan esimerkiksi sillä, että jos joku nyt sattuu loukkaantumaan jostain kirjoituksesta, mikä koskee esimerkiksi poliittista päätöstä, niin silloin ovelle tulee joko MC-jengi tai Spetsnaz sekä SEAL ryhmä, riippuen vähän ketä on arvosteltu, ja silloin tietenkin kannattaa aina olla samaa mieltä lobbaajan kanssa. Samoin lobbaamiseen kuuluu sellainen asia, kuin että ihmisten huomiota yritetään kääntää pois sellaisista aiheista, jotka eivät miellytä niitä, jotka ovat lobbaamisen takana. Samoin lobbaamiseen kuuluu sellainen henkilöön kohdistuva painostus, joka kattaa kaikki maailman asiat.

Se että esimerkiksi autojen pellit kuluvat sekä keväällä ihmisten keuhkot täyttyvät katupölystä, kun katuja lakaistaan. Sen varmasti jokainen meistä on kokenut, kun keväällä on naama sekä autojen ikkunat pölyssä, ja kun harjakone ajaa ohitse, niin pidätämme hengitystä. Mutta samalla kuitenkin voimme muistella sitä talvea, kun ei jossain ole ollut hiekkaa, jolloin meiltä on välillä lähtenyt jalat alta, ja olemme pepullamme, mikä ei varmaan ole mitenkään mukava kokemus, ja joskus joltain on noissa tilanteissa murtunut lonkkaluu.

Kuitenkin hengenahdistus keväällä on erittäin ikävä asia, jolle kyllä voisi jotain tehdä, eli ainakin vettä voisi tuossa koneessa käyttää, mutta silloin on joka paikka kuran peitossa, mikäli käytetään sellaista konetta, missä ei ole suojattua harjaa. Jos ajatellaan hiekoitusta, niin suuremman hiekanjyvän koon valitseminen varmaan olisi järkevää, koska jos käytetään pientä raekokoa, niin tuo pieni ruskea jauho saattaa lapsista vaikuttaa kanelilta, ja silloin he voivat sitä myös syödä vahingossa.

Lobbaaja valikoi lähteet niin, että ne tukevat vain hänen omaa kantaansa asioihin

Lobbaaja kuitenkin asettuu näissä asioissa aina sen puolelle, minkä kanssa hän haluaa olla kaveri. Tuolloin lähteinä käytetään vain niitä asioita, jotka puoltavat lobbaajan etua. Lobbaamisen yksi tuntomerkeistä on muuten se, että siinä otetaan aina esille se, että "suurin osa kuitenkin", mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että kukaan ei kuitenkaan voi tehdä jotain.

Tuolloin kosiskellaan massoja, mikä tarkoittaa sitä, että yksittäistapauksia sivuutetaan, ja tuolloin esimerkiksi vammaiset niputetaan samaan ryhmään, eli liikuntaesteiset, CP-vammaiset, autistit sekä kaikki muut ovat aivan samassa asemassa. Ja silloin tietenkin otetaan esiin ne kaikkein vaikeimmat tapaukset. Samalla selitetään, kuinka paljon yhteiskunnalle sellaisen ihmisen hoito maksaa, kun sille rahalle olisi muuta käyttöä. Tuolloin voidaan soveltaa Pecha Kucha metodia, missä jokaisesta asiasta saa puhua vain tietyn ajan, ja sen jälkeen vaihdetaan uuteen kuvaan, ja tuolloin ei ainakaan millekään kovin syvällisille analyyseille ole aikaa, kun pitää ryhtyä tekemään juttua seuraavasta aiheesta.

Lobbaaja näkee asiat mustavalkoisina sekä julkaisee asenteellisia kirjoituksia, missä joku asia nähdään vain positiivisena tai negatiivisena sekä jättää pois tärkeitä yksityiskohtia

Usein lääketieteestä kertovissa artikkeleissa puhutaan joko hoidon hyödyistä tai niiden haitoista, mutta joskus unohtuu mainita se, että onko kyseessä esimerkiksi kokeellinen terapia, jota on kokeiltu vasta vain parilla ihmisellä. Ja jos kyse on vaikka syövästä, niin silloin olisi hyvä tietää se, että kuinka kauan esimerkiksi näytteet ovat olleet puhtaita syöpäsoluista. Eli jos tuo ensimmäinen puhdas verinäyte on otettu viikko sitten, niin siitä ei vielä voida sanoa mitään ainakaan vähään aikaan, koska vasta aika näyttää sen, että onko kyseessä tehokas hoitomuoto. Joten yksi näyte ei vielä tee parantunutta potilasta, vaan vasta viiden vuoden päästä voidaan sanoa, että onko hoidolla ollut tehoa, ja sitten vasta ruumiinavaus toivottavasti joskus vuosikymmenien päästä kertoo sen, että onko syöpä todella parantunut, joten siksi tällaisiin asioihin pitäisi kirjoituksissa ottaa myös kantaa.

Toisaalta tilastoja luetaan joskus niin, että yhden ihmisen paraneminen jollain hoidolla saa aikaan sen, että kaikki muutkin paranevat, ja tuolloin unohtuu se, että ehkä kyseessä on ollut kokeellinen hoito, eikä sivuvaikutuksia tunneta. Tai sitten puhutaan vain hoidon sivuvaikutuksista, riippuen siitä mikä on lobbarin kanta tähän asiaan. Toisaalta voidaan taas ajatella, että laboratorioissa tehtävä työ ei ole kovin näyttävää, ja silloin varmasti on järkevää lähteä pohtimaan sitä, millaisen torjuntahävittäjän maamme voisi ostaa, ja tuollainen uutinen varmasti olisi todella upean näköinen, kun siinä sitten esitellään kaiken maailman taitolentoliikkeitä. Joten varmaan ainakin nuorempi väki mieluummin katsoo sitä hävittäjien rynnäköintiä sekä muita vastaavia asioita, kun molekyylien kiinnittymistä toisiinsa.

Eli näyttävällä kuvituksella saadaan aikaan monia mukavia asioita. Ja tietenkin huumori eli kulmien kohottelu ja muiden ihmisten vaatetuksen kommentoiminen herättää varmasti huomiota. Tuolloin voidaan kiinnittää huomiota myös ihmisen diagnooseihin, jolloin hänen tekemäänsä työtä voidaan ali-arvostaa sekä heittää kaikki hänen tekemänsä analyysit suoraan roskiin, ja ryhtyä puhumaan vaikka skitsofreniasta. Tuolloin henkilön työllä ei ole mitään väliä, vaan sillä että joku terveyskeskuksen työntekijä on kertonut toimittajalle henkilöllä olevan joku psykiatrinen sairaus on merkitystä. Tässä tapauksessa on kuitenkin usein unohdettu, että noiden potilastietojen luovuttaminen ulkopuolisille on kiellettyä.



https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/09/valheenpaljastaja-nain-tunnistat-feikkiprofiilin