Siirry pääsisältöön

Donald Trump aikoo armahtaa muutaman sotarikoksesta epäillyn

Donald Trump aikoo armahtaa muutaman sotarikoksesta epäillyn

Nykyinen kansainvälinen tilanne juontaa juurensa orjakauppaan

Kansainvälisen lain mukaan esimerkiksi siviiliasuinen taistelija ei nauti mitään suojaa, ja hänet saa ampua myös vangitsemisen jälkeen. Samoin voidaan kysyä osoittamatta yhtään ketään sormella, että miten esimerkiksi jossain Eritreassa tai muussa Afrikan maassa ylipäätään kohdellaan vankeja, mutta toisaalta ei ketään varmaan nuo asiat kiinnosta. Eli noissa maissa ei varsinaista kidutusta koskaan käytetä, mutta vankeja saatetaan jättää aurinkoon ilman juomaa ja ruokaa kitumaan.

Ja kun näitä afrikan maita muutenkin ajatellaan, niin niissä saattaa olla käynnissä sisällissotia, jotka ovat kestäneet jopa vuosisatoja, jos muistellaan sitä aikaa, kun orjakauppiaat hakivat ihmisiä naapuri heimojen alueelta, ja toimittivat heidät valkoisten käsiin, Tai oikeastaan valkoiset eivät itse näissä asioissa käsiään lianneet, vaan oikeasti arabit hoitivat orjakaupan Afrikan puolessa, ja monesti orjat olivat oman heimon myymiä ihmisiä.

Mutta tuo asia hoidettiin niin, että yleensä nuorta henkilöä käskettiin kävellä tietty polku, ja polun varrella odottivat orjan pyydystäjät, jotka vastasivat jollekin paikalliselle päällikölle toimistaan, sekä saivat korvaukseksi aseita sekä ammuksia. Se miksi tästä alussa kirjoitin johtuu siitä, että nykyisen kansainvälisen tilanteen juuret ovat oikeastaan tuossa ajassa.

Donald Trump on mielenkiintoinen hahmo, joka osoittaa kaikille olevansa amerikkalaisen poliittisen järjestelmän luomus. Se että hän aikoo nyt armahtaa muutamia sotarikoksista syytettyjä tai tuomiolla olevia henkilöitä varmasti aiheuttaa hyvin ikäviä tuntemuksia muualla maailmassa, eikä varmaan ole myöskään kovin mukavaa ajatella, että tiettyjä asioita tehneet henkilöt asuvat naapurissa. Mutta toisaalta kun Afganistanin tilannetta ajatellaan, niin tietenkin vastapuoli on tuolloin luokiteltu terroristeiksi, ja jos kansainvälisiä sodankäyntiä sääteleviä tarkasti luetaan, niin Geneven sopimus ei suojele siviiliasussa kiinni jäänyttä taistelijaa, vaikka tämä olisi kuinka laskenut aseensa.

Eli kuten tiedämme, niin kaikilla asioilla on kääntöpuolensa, ja Geneven sopimus suojelee siis teoriassa taistelijoita, jotka ovat laskeneet aseensa. Toisaalta tilanne saattaa mukavasta toimistosta näyttää hiukan toiselta, kuin siitä henkilöstä joka polttavassa helteessä etenee pölypilven keskellä, ja siinä kun vihollinen sitten avaa tulen, niin tuollainen asia saattaa hiukan ottaa aivoon. Se että ihminen suuttuu siitä, että häntä ammutaan, ja haluaa kostaa esimerkiksi kaverinsa ristiinnaulitsemisen on aivan normaalia ihmisyyteen kuuluvaa käytöstä.

Viha on ihmisen normaali tunnetila

Silloin saattaa käydä niin, että joltain sotilaalta palaa pinna, ja kuten varmaan kaikki tietävät, niin ei se vastapuoli itsekään vankejaan kovin mukavalla tavalla kohtele, eli silmien puhkominen sekä muu väkivalta ovat myös tuolla vastakkaisella puolella melko yleistä. Sitten kun näitä sotarikoksia tässä muistellaan, niin esimerkiksi Toisen Maailmansodan aikaan Neuvostoliiton sotilailla oli joskus tapana heittäytyä ruumiiden keskelle, ja sitten avata tuli Saksalaisia kohti,

Samoin SS-miehillä oli sellainen tyyli, että he ampuivat konekivääri kuumana liittoutuneiden sotilaita, ja kun patruunat loppuivat, niin silloin tultiin kädet ylhäällä liittoutuneita kohti. Samoin molemmilla puolilla oli käytössä siviiliasuisia taistelu-osastoja, joiden otteet eivät olleet aivan sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana. Eli vankeja poltettiin savukkeilla sekä hampaita hakattiin kurkkuun, koska pelättiin, että Gestapo tai NKVD olisi muuten kostanut tuolle henkilölle, riippuen siitä millä puolen vangitsijat sattuivat sillä kerralla olemaan.

Samoin varsinkin sodan lopulla "Totenkopf kommando" toimintaryhmät ampuivat säälittä aseettomia siviilejä, ja nuo ruumiit jätettiin kyliin valtaajien nähtäväksi. Tuon toiminnan tarkoitus oli herättää vihaa saksalaisia sotilaita kohtaan, sekä vähentää halua antautua. Joten joissakin tapauksissa sotarikosten tarkoitus on siis vain eristää omia joukkoja vihollisesta. Mutta kerta kaikkiaan on olemassa mahdollisuus siihen, että jos joku ampuu kohti, niin silloin kyllä jossain vaiheessa rauhallinen mies alkaa hiukan kuumeta. Mutta onneksi Venäjä sekä Kiina noudattavat kansainvälisiä sopimuksia tarkoin, ja toki valtion sisäisessä poliisitoiminnassa saa käyttää mitä keinoja poliisia sattuu sillä kerralla huvittamaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara