Historia on niin kuin se kirjoitetaan
Mitä teloittajille kerrottiin kansalaissodassa siitä, mitä heidän edessään seisovat ihmiset olivat tehneet?
Seuraavan kirjoituksen tarkoitus ei ole loukata ketään. Se on tarkoitettu muistuttamaan siitä, että sisällissotiin liittyy aina asioita, joita ei kukaan varmasti halua muistella. 1920 ja -30 luvuilla ei Suomen sisällissodasta saanut puhuta, koska puolin ja toisin pelättiin kostoa. Eikä silloin kukaan kysynyt sitä, että mitä esimerkiksi teloittajille kerrottiin siitä, mitä varten nuo ammuttavat oli laitettu seisomaan heidän eteensä? Samoin ei olla koskaan kyselty, että miksi joissakin tapauksissa ampujat ovat toimineen niin kovalla kiireellä?
Eli oliko ampujien joukossa ehkä tsaarin poliittisen poliisin ilmiantajia, jotka olivat myyneet ihmisiä ehkä rahasta tai etuja vastaan “Ohranalle”, joka vainosi kaikkia, jotka olivat vastustaneet tsaaria. Noitakin ihmisiä varmasti löytyi myös Suomesta, joten olisiko joku ampujista tai ilmiantajina toimineista henkilöistä ollut ehkä tuollainen ihminen, joka olisi tällä tavoin tienannut rahaa, ja kun maamme itsenäistyi, niin noiden henkilöiden oli parempi peittää jälkensä, koska ohranan rikkihapon avulla tapahtuva kuulustelu oli erittäin raaka sekä kivulias kokemus.
Ja se että koskaan ennen ei tätä surullista tapahtumaa maamme itsenäistyessä vuosina 1917-1918 olla käsitelty julkisuudessa ainakaan kovin objektiivisesti, on aiheuttanut sen, että ihmiset ovat olleet joko punaisen tai valkoisen propagandan uhreja, riippuen vähän siitä kummalta puolen asiaa katsotaan. Eli en usko että kaikki teloitetut olivat oikeasti mitään enkeleitä, eli kyllä niitä oikeita murhaajia varmaan ammuttiin, mutta se mikä sisällissodassa on aiheuttanut ongelmia on se, että tuota sotaa on käsitelty aina yksipuolisesti.
Koskaan ei olla otettu huomioon sitä, että punaiset ovat saattaneet myös valehdella, ja osoittaa joukosta viattomia, joita sitten on ammuttu huonosti toteutetun tutkinnan jälkeen. Toisin sanoen valtiorikos- sekä pika-oikeudet olivat ilmeisesti usein uskoneet ilmiantoja, ja niiden perusteella olivat antaneet tuomiot, jotka eivät olleet oikeudenmukaisia. Toisaalta ilmeisesti myös rintamalla oli ammuttu puolin ja toisin, mutta kuitenkin on saattanut käydä niin, että vangitsijat puolin ja toisin ovat ampuneet vankeja mielivaltaisesti, ja ehkä joku pika-oikeuden teloittama henkilö on merkitty taistelussa kuolleeksi.
Myöhemmin esimerkiksi juuri naisiin kohdistunut väkivalta sekä järjestelmällinen murhaaminen ovat olleet propaganda-ase kommunistien käsissä, jotka eivät ehkä ole täysin mitä ovat väittäneet olevansa. On saattanut käydä niin, että punapäällikkö on oman asemansa unohtaen ilmiantanut alaisiaan. Toisaalta on saattanut käydä niin, että pika-oikeuden tuomari on unohtanut oman toimintansa ja merkinnyt itsensä rintama-osaston päälliköksi, jotta se vaikuttaisi paremmalta jälkikasvun silmissä.
Eikä objektiivista tutkimusta siitä, kuka oikeastaan teki ja mitä koskaan olla tehty. Eli kummallakin puolen on ollut ihmisiä, joiden mielestä koko sisällissota on asia, mistä ei koskaan saa puhua tai kirjoittaa mitään, mikä ei yksinkertaisesti tuomitse toista osapuolta, joka on oikeassa. Ja tuo osapuoli määräytyy sen mukaan, mitä kirjoittaja sattuu sillä kertaa ajattelemaan siitä, mitä sisällissodassa, kansalaissodassa tai vapaussodassa on tapahtunut. Ja 1930-luvulla noista vuosien 1917- 1918 tapahtumista oli vain kaksi totuutta, joissa toinen osapuoli kuvataan yksinkertaisesti hyvänä tai pahana toimijana. Eikä koskaan olla selvitetty mitä esimerkiksi teloittajille oli kerrottu siitä, mitä taloitettavat olivat tehneet. Joten oliko heille kerrottu noiden ammuttujen ampuneen siviilejä tai ehkä jopa naisia ja lapsia.
Propaganda värittää tietoa
Tänään vilkaisin netistä artikkelin, missä eräs henkilö kertoi siitä, kun hänen sukulaisensa oli teloitettu valkoisten toimesta sisällissodan aikana. Tarina oli lähtenyt liikkeelle siitä, kun aluksi oli puhuttu siitä, että tuo onneton oli toiminut hevosmiehenä, mutta myöhemmin oli tullut ilmi, että hän olikin oikeasti konekivääriampuja. Tuossa tapauksessa voidaan sanoa, että koskaan ei ehkä selviä mikä oikeasti oli tuon teloitetun rooli sisällissodassa, mikä ehkä edelleen jossain määrin varjostaa kansaamme vielä tänäkin päivänä.
Se mitä tästä tarinasta voidaan päätellä on se, että edelleen on ihmisiä, jotka haluavat jatkaa “puna-valkoisten valheiden” kertomista. Tällä tarkoitan sitä, että maassamme on ollut ikään kuin tapana kertoa asioita, niin että ne ovat omalta kannalta parhaasta mahdollisesta näkökulmasta kuvailtuja, ja sen takia on ehkä “unohtunut” muutamia yksityiskohtia, jotka ovat ehkä miettimisen arvoisia.
Jos ajatellaan että valkoiset olivat ottaneet tuon henkilön kiinni, ja ampuneet ehkä pika oikeuden päätöksellä, eli murhanneet tuon onnettoman, niin voidaan hyvin kysyä sellainen kysymys, että olisiko kukaan valkoinen uskaltanut kertoa ampuneensa hevosmiehen ilman mitään lupaa, ja siksi ehkä tuon henkilön rooli on valehdeltu raporttiin, jotta se näyttäisi vähän paremmalta. Tai ehkä punaiset olivat osoittaneet joukostaan joitakin henkilöitä, kun konekivääri miehiä oli kyselty, ja ehkä tuo tarina konekivääri ampujasta on joidenkin punaisten keksimä tarina, jotta he voisivat itse selviytyä vangiksi ottajien käsissä, ja ehkä he keksivät jutun konekivääri ampujasta.
Tai sitten osoittivat kiltisti nämä miehet keskuudestaan. Kukapa sen totuuden nyt tietää. Mutta yhden asian tässä vielä haluan sanoa kaikille. Se että sisällissota on ollut maassamme vaiettu asia on varmasti edesauttanut sitä, että ehkä hyvinkin moni tapaus olisi voitu selvittää, mutta koska ihmiset pelkäsivät tuolloin aikoinaan kostoa puolin ja toisin, niin kaikki halusivat aikoinaan vaieta tapahtumista, jotka olivat häpeäksi sekä punaisille että valkoisille. Yksi niistä on se, että moni pika-oikeuden tuomion perusteella teloitetuista tai murhatuista on saatettu merkitä taistelussa surmatuiksi, ja kyllä kai siellä niitä konekivääreitä käytettiin rintaman molemmilla puolilla, joten ehkä siellä oli joku sitten ampumassa näillä aseilla.
Koska näistä asioista ei olla koskaan puhuttu tarpeeksi, niin kukaan ei ole koskaan huomauttanut, että niihin lappuihin, mihin on raportoitu pika-oikeuden tuomiot, joita myös murhiksi kutsutaan ovat kirjoittaneet valkoiset, eli ehkä joku ampuminen on näyttänyt paremmalta, jos siinä uhrin paikalla lukee että “konekivääriampuja”. Ja onhan tuollainen lappu voitu tekaista jälkeenpäin, jos vaikka on käynyt niin, että esimerkiksi oma on ampunut, tai henkilö on vain löytynyt kuolleena.
Mitä teloittajille kerrottiin kansalaissodassa siitä, mitä heidän edessään seisovat ihmiset olivat tehneet?
Seuraavan kirjoituksen tarkoitus ei ole loukata ketään. Se on tarkoitettu muistuttamaan siitä, että sisällissotiin liittyy aina asioita, joita ei kukaan varmasti halua muistella. 1920 ja -30 luvuilla ei Suomen sisällissodasta saanut puhuta, koska puolin ja toisin pelättiin kostoa. Eikä silloin kukaan kysynyt sitä, että mitä esimerkiksi teloittajille kerrottiin siitä, mitä varten nuo ammuttavat oli laitettu seisomaan heidän eteensä? Samoin ei olla koskaan kyselty, että miksi joissakin tapauksissa ampujat ovat toimineen niin kovalla kiireellä?
Eli oliko ampujien joukossa ehkä tsaarin poliittisen poliisin ilmiantajia, jotka olivat myyneet ihmisiä ehkä rahasta tai etuja vastaan “Ohranalle”, joka vainosi kaikkia, jotka olivat vastustaneet tsaaria. Noitakin ihmisiä varmasti löytyi myös Suomesta, joten olisiko joku ampujista tai ilmiantajina toimineista henkilöistä ollut ehkä tuollainen ihminen, joka olisi tällä tavoin tienannut rahaa, ja kun maamme itsenäistyi, niin noiden henkilöiden oli parempi peittää jälkensä, koska ohranan rikkihapon avulla tapahtuva kuulustelu oli erittäin raaka sekä kivulias kokemus.
Ja se että koskaan ennen ei tätä surullista tapahtumaa maamme itsenäistyessä vuosina 1917-1918 olla käsitelty julkisuudessa ainakaan kovin objektiivisesti, on aiheuttanut sen, että ihmiset ovat olleet joko punaisen tai valkoisen propagandan uhreja, riippuen vähän siitä kummalta puolen asiaa katsotaan. Eli en usko että kaikki teloitetut olivat oikeasti mitään enkeleitä, eli kyllä niitä oikeita murhaajia varmaan ammuttiin, mutta se mikä sisällissodassa on aiheuttanut ongelmia on se, että tuota sotaa on käsitelty aina yksipuolisesti.
Koskaan ei olla otettu huomioon sitä, että punaiset ovat saattaneet myös valehdella, ja osoittaa joukosta viattomia, joita sitten on ammuttu huonosti toteutetun tutkinnan jälkeen. Toisin sanoen valtiorikos- sekä pika-oikeudet olivat ilmeisesti usein uskoneet ilmiantoja, ja niiden perusteella olivat antaneet tuomiot, jotka eivät olleet oikeudenmukaisia. Toisaalta ilmeisesti myös rintamalla oli ammuttu puolin ja toisin, mutta kuitenkin on saattanut käydä niin, että vangitsijat puolin ja toisin ovat ampuneet vankeja mielivaltaisesti, ja ehkä joku pika-oikeuden teloittama henkilö on merkitty taistelussa kuolleeksi.
Myöhemmin esimerkiksi juuri naisiin kohdistunut väkivalta sekä järjestelmällinen murhaaminen ovat olleet propaganda-ase kommunistien käsissä, jotka eivät ehkä ole täysin mitä ovat väittäneet olevansa. On saattanut käydä niin, että punapäällikkö on oman asemansa unohtaen ilmiantanut alaisiaan. Toisaalta on saattanut käydä niin, että pika-oikeuden tuomari on unohtanut oman toimintansa ja merkinnyt itsensä rintama-osaston päälliköksi, jotta se vaikuttaisi paremmalta jälkikasvun silmissä.
Eikä objektiivista tutkimusta siitä, kuka oikeastaan teki ja mitä koskaan olla tehty. Eli kummallakin puolen on ollut ihmisiä, joiden mielestä koko sisällissota on asia, mistä ei koskaan saa puhua tai kirjoittaa mitään, mikä ei yksinkertaisesti tuomitse toista osapuolta, joka on oikeassa. Ja tuo osapuoli määräytyy sen mukaan, mitä kirjoittaja sattuu sillä kertaa ajattelemaan siitä, mitä sisällissodassa, kansalaissodassa tai vapaussodassa on tapahtunut. Ja 1930-luvulla noista vuosien 1917- 1918 tapahtumista oli vain kaksi totuutta, joissa toinen osapuoli kuvataan yksinkertaisesti hyvänä tai pahana toimijana. Eikä koskaan olla selvitetty mitä esimerkiksi teloittajille oli kerrottu siitä, mitä taloitettavat olivat tehneet. Joten oliko heille kerrottu noiden ammuttujen ampuneen siviilejä tai ehkä jopa naisia ja lapsia.
Propaganda värittää tietoa
Tänään vilkaisin netistä artikkelin, missä eräs henkilö kertoi siitä, kun hänen sukulaisensa oli teloitettu valkoisten toimesta sisällissodan aikana. Tarina oli lähtenyt liikkeelle siitä, kun aluksi oli puhuttu siitä, että tuo onneton oli toiminut hevosmiehenä, mutta myöhemmin oli tullut ilmi, että hän olikin oikeasti konekivääriampuja. Tuossa tapauksessa voidaan sanoa, että koskaan ei ehkä selviä mikä oikeasti oli tuon teloitetun rooli sisällissodassa, mikä ehkä edelleen jossain määrin varjostaa kansaamme vielä tänäkin päivänä.
Se mitä tästä tarinasta voidaan päätellä on se, että edelleen on ihmisiä, jotka haluavat jatkaa “puna-valkoisten valheiden” kertomista. Tällä tarkoitan sitä, että maassamme on ollut ikään kuin tapana kertoa asioita, niin että ne ovat omalta kannalta parhaasta mahdollisesta näkökulmasta kuvailtuja, ja sen takia on ehkä “unohtunut” muutamia yksityiskohtia, jotka ovat ehkä miettimisen arvoisia.
Jos ajatellaan että valkoiset olivat ottaneet tuon henkilön kiinni, ja ampuneet ehkä pika oikeuden päätöksellä, eli murhanneet tuon onnettoman, niin voidaan hyvin kysyä sellainen kysymys, että olisiko kukaan valkoinen uskaltanut kertoa ampuneensa hevosmiehen ilman mitään lupaa, ja siksi ehkä tuon henkilön rooli on valehdeltu raporttiin, jotta se näyttäisi vähän paremmalta. Tai ehkä punaiset olivat osoittaneet joukostaan joitakin henkilöitä, kun konekivääri miehiä oli kyselty, ja ehkä tuo tarina konekivääri ampujasta on joidenkin punaisten keksimä tarina, jotta he voisivat itse selviytyä vangiksi ottajien käsissä, ja ehkä he keksivät jutun konekivääri ampujasta.
Tai sitten osoittivat kiltisti nämä miehet keskuudestaan. Kukapa sen totuuden nyt tietää. Mutta yhden asian tässä vielä haluan sanoa kaikille. Se että sisällissota on ollut maassamme vaiettu asia on varmasti edesauttanut sitä, että ehkä hyvinkin moni tapaus olisi voitu selvittää, mutta koska ihmiset pelkäsivät tuolloin aikoinaan kostoa puolin ja toisin, niin kaikki halusivat aikoinaan vaieta tapahtumista, jotka olivat häpeäksi sekä punaisille että valkoisille. Yksi niistä on se, että moni pika-oikeuden tuomion perusteella teloitetuista tai murhatuista on saatettu merkitä taistelussa surmatuiksi, ja kyllä kai siellä niitä konekivääreitä käytettiin rintaman molemmilla puolilla, joten ehkä siellä oli joku sitten ampumassa näillä aseilla.
Koska näistä asioista ei olla koskaan puhuttu tarpeeksi, niin kukaan ei ole koskaan huomauttanut, että niihin lappuihin, mihin on raportoitu pika-oikeuden tuomiot, joita myös murhiksi kutsutaan ovat kirjoittaneet valkoiset, eli ehkä joku ampuminen on näyttänyt paremmalta, jos siinä uhrin paikalla lukee että “konekivääriampuja”. Ja onhan tuollainen lappu voitu tekaista jälkeenpäin, jos vaikka on käynyt niin, että esimerkiksi oma on ampunut, tai henkilö on vain löytynyt kuolleena.
Kommentit
Lähetä kommentti