Arktisten alueiden komissio sekä sen ongelmat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Arktisten alueiden neuvosto ei ole odotetusti päässyt sopuun siitä, mitä ilmastonmuutoksen kanssa oikeastaan pitäisi tehdä, koska muut asiat ovat syrjäyttäneet ilmastokeskustelun. Se että arktisten alueiden ihmisten elinolosuhteita sekä infrastruktuuria parannetaan tietenkin saisi aikaan sen, että päästöjä voitaisiin pienentää. Eli jos noiden alueiden ihmisille olisi tarjolla esimerkiksi rautateitä sekä julkista liikennettä, niin silloin ei tarvitsisi turvautua lentokuljetuksiin, mitkä sitten saastuttavat suhteessa enemmän kuin joukkoliikenne. Tässä sitten tulee sellainen viisaus, että jos mitään ei ole tarjolla, niin silloin tulokset ovat aina vain heikompia.
Jos kenelläkään ei ole edes esittää sopimusta, niin silloin kokous muuttuu erittäin helposti kahvi kutsuiksi tuon asian kohdalla, mitä sopimuksen pitäisi koskea. Samoin jos sopimusta ei noudateta, on tulos aina aivan sama, ja tuolloin kannattaa myös sopimus jättää allekirjoittamatta. Eli sopimuksilla on merkitystä vain jos niitä noudatetaan. Joten siltä kannalta katsottuna on parempi olla ilman sopimusta, kuin vain jättää allekirjoitettu paperi jonnekin pöytälaatikkoon, ja sitten vain katsoa että sopimus tulee kohtuuttoman kalliiksi, joten sen voi muuttaa sitten ohjeelliseksi. Tai ehkä olisi parempi, jos joku sitten voisi ostaa sellaisia lupia, että hän voisi jatkaa toimintaa välittämättä muista.
Kun ajatellaan esimerkiksi polaaripyörrettä, niin tietenkin sinne tulee hiilidioksidia sekä muita kasvihuonekaasuja myös etelämmästä kuin arktisten alueiden ympärys valtioiden alueelta. Tässä muuten unohtui sellainen asia, että tietenkin etelässä on toinen arktinen alue, jossa on samanlaisia ongelmia kuin pohjoisella arktisella alueella. Jos jotain aiotaan tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että poliitikkojen on vaikea tätä päätöstä tehdä, koska arktisen alueen ihmisten elinkeino pitää voida turvata.
Kuitenkin jos halutaan luoda uutta infrastruktuuria, jossa hiilidioksidipäästöjä alennettaisiin, niin silloin ihmiset pitää saada käsittämään, että esimerkiksi uudet rautatiet tai muu massa-liikenne saisi aikaan myös uusia mukavuuksia, ja jos oikein hienoja asioita halutaan ajatella, niin silloin kannattaa muistaa se, että esimerkiksi vedyn käyttöön lentokoneissa tai autoissa kannattaisi panostaa. Koska jos esimerkiksi autojen hiilidioksidipäästöt saadaan nollaan sillä, että autojen polttoaine vaihdetaan vetyyn, tai sitten voidaan nuo autot varustaa sellaisilla suodattimilla, jotka poistavat hiilidioksidin tai monoksidin pakokaasuista, niin silloin ei kenenkään tarvitse sen takia tinkiä omasta elintasostaan.
Arktisten alueiden tilanne on sellainen, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on kaikkien maiden asia, eli pelkkä arktisten alueiden ympärillä olevien valtioiden hiilidioksidipäästöjen pienentäminen ei ole riittävä toimenpide, vaan myös etelämmässä olevien valtioiden olisi hyvä leikata näitä päästöjä, mutta kuten tiedämme, niin kaikkein suurin ongelma arktisella alueella on puutteellinen infrastruktuuri, joka tuottaa suhteettoman paljon hiilidioksidia asukasta kohden. Kaikkein ongelmallisin asia tietenkin on se, että jos halua ja tahtoa ilmastoa koskeviin sopimuksiin ei ole, niin silloin noita sopimuksia ei ole myöskään luvassa.
https://yle.fi/uutiset/3-10769955
Kommentit
Lähetä kommentti