Siirry pääsisältöön

Arktisten alueiden komissio sekä sen ongelmat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä


Arktisten alueiden komissio sekä sen ongelmat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Arktisten alueiden neuvosto ei ole odotetusti päässyt sopuun siitä, mitä ilmastonmuutoksen kanssa oikeastaan pitäisi tehdä, koska muut asiat ovat syrjäyttäneet ilmastokeskustelun. Se että arktisten alueiden ihmisten elinolosuhteita sekä infrastruktuuria parannetaan tietenkin saisi aikaan sen, että päästöjä voitaisiin pienentää. Eli jos noiden alueiden ihmisille olisi tarjolla esimerkiksi rautateitä sekä julkista liikennettä, niin silloin ei tarvitsisi turvautua lentokuljetuksiin, mitkä sitten saastuttavat suhteessa enemmän kuin joukkoliikenne. Tässä sitten tulee sellainen viisaus, että jos mitään ei ole tarjolla, niin silloin tulokset ovat aina vain heikompia.

Jos kenelläkään ei ole edes esittää sopimusta, niin silloin kokous muuttuu erittäin helposti kahvi kutsuiksi tuon asian kohdalla, mitä sopimuksen pitäisi koskea. Samoin jos sopimusta ei noudateta, on tulos aina aivan sama, ja tuolloin kannattaa myös sopimus jättää allekirjoittamatta. Eli sopimuksilla on merkitystä vain jos niitä noudatetaan. Joten siltä kannalta katsottuna on parempi olla ilman sopimusta, kuin vain jättää allekirjoitettu paperi jonnekin pöytälaatikkoon, ja sitten vain katsoa että sopimus tulee kohtuuttoman kalliiksi, joten sen voi muuttaa sitten ohjeelliseksi. Tai ehkä olisi parempi, jos joku sitten voisi ostaa sellaisia lupia, että hän voisi jatkaa toimintaa välittämättä muista.

Kun ajatellaan esimerkiksi polaaripyörrettä, niin tietenkin sinne tulee hiilidioksidia sekä muita kasvihuonekaasuja myös etelämmästä kuin arktisten alueiden ympärys valtioiden alueelta. Tässä muuten unohtui sellainen asia, että tietenkin etelässä on toinen arktinen alue, jossa on samanlaisia ongelmia kuin pohjoisella arktisella alueella. Jos jotain aiotaan tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että poliitikkojen on vaikea tätä päätöstä tehdä, koska arktisen alueen ihmisten elinkeino pitää voida turvata.

Kuitenkin jos halutaan luoda uutta infrastruktuuria, jossa hiilidioksidipäästöjä alennettaisiin, niin silloin ihmiset pitää saada käsittämään, että esimerkiksi uudet rautatiet tai muu massa-liikenne saisi aikaan myös uusia mukavuuksia, ja jos oikein hienoja asioita halutaan ajatella, niin silloin kannattaa muistaa se, että esimerkiksi vedyn käyttöön lentokoneissa tai autoissa kannattaisi panostaa. Koska jos esimerkiksi autojen hiilidioksidipäästöt saadaan nollaan sillä, että autojen polttoaine vaihdetaan vetyyn, tai sitten voidaan nuo autot varustaa sellaisilla suodattimilla, jotka poistavat hiilidioksidin tai monoksidin pakokaasuista, niin silloin ei kenenkään tarvitse sen takia tinkiä omasta elintasostaan.

Arktisten alueiden tilanne on sellainen, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on kaikkien maiden asia, eli pelkkä arktisten alueiden ympärillä olevien valtioiden hiilidioksidipäästöjen pienentäminen ei ole riittävä toimenpide, vaan myös etelämmässä olevien valtioiden olisi hyvä leikata näitä päästöjä, mutta kuten tiedämme, niin kaikkein suurin ongelma arktisella alueella on puutteellinen infrastruktuuri, joka tuottaa suhteettoman paljon hiilidioksidia asukasta kohden. Kaikkein ongelmallisin asia tietenkin on se, että jos halua ja tahtoa ilmastoa koskeviin sopimuksiin ei ole, niin silloin noita sopimuksia ei ole myöskään luvassa.

https://yle.fi/uutiset/3-10769955

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara