Vahvan hallituksen muodostaminen on ehkä mahdotonta
Syy miksi valtiossa ollaan menty kohti demokraattista vallan käyttöä johtuu siitä, että myös tavalliset ihmiset halutaan motivoida kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Eli valtio ei ole vain johtajia varten, vaan jokaisen kansalaisen olisi kannettava vastuu siitä, miten valtiossa toimitaan, sekä siitä, kuinka valtiovaltaa kohtaan käyttäydytään. Se miksi ihmiset joskus vastustavat vahvaa johtajuutta on se, että vahvan johtajan selän takana on helppoa piileskellä, ja sitten kun asiat menevät vähän pieleen, niin sitten voidaan vastuu siirtää vahvan johtajan päälle.
Mutta kuitenkin pitää muistaa se, että ihmiset ehkä kuitenkaan eivät aina kaikkia maailman ihmiset eivät aina ole kokeneet vahvaa johtajuutta muuna kuin kyynelkaasun sekä pampun iskujen ja kumiluotien vauhdittamana komentona, missä ihmisiä kehotetaan poistumaan jostain alueelta. Vahva johtajuus on aina asia, mistä voidaan kiistellä, ja jonka ympärillä voidaan pitää kokonaisia symposiumeja, Mutta joka tapauksessa voidaan kysyä aina, että olisivatko itseni tai jonkun muun ihmisen mielipiteet eriäviä, jos vaikka tarjolla olisi eri puolueita? Jos taas aletaan vannoa vahvan johtajuuden nimiin, niin silloin pitää taas jonkun tarjoutua oikeasti "suomen Vladimir Putiniksi", ja se saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi ehdokkaita asetettaessa. Vahvaa johtajuutta puolustetaan sillä, että vahva johtaja on vastuunkantaja, joka tekee päätöksiä ihmisten puolesta sekä tietenkin kantaa niistä vastuun, ja tätä johtajaa kutsutaan nimellä valistunut monarkki tai valistunut yksinvaltias.
Valistunut yksinvaltias kuitenkin on asia, mitä sietää varoa, koska lopulta jokainen valtio, missä on tuollainen valistunut despootti vallassa on muuttunut ennemmin tai myöhemmin poliisivaltioksi, missä mielivaltaiset pidätykset sekä korruptio rehottavat, ja historiasta voidaan mainita esimerkiksi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian viimeisen Habsburg-sukuisen keisarin nimeltään Frans-Joosef, joka aloitti Euroopan moderneimpana hallitsijana, mutta myöhemmin muutti Itävallan ahdistavaksi poliisivaltioksi.Valistunut yksinvaltias saattaa vaikuttaa mukavalta mieheltä, mutta jos hän saa päähänsä jotain sellaista, että joku on häntä loukannut, niin seuraukset voivat olla kamalat.
Mutta myös lähes kaikki muutkin kuningasperheet, jotka ovat saaneet käyttää rajatonta yksinvaltiutta ovat jossain vaiheessa käyttäneet mielivaltaa sekä toimineet ainakin kansan etua vastaan. Tietenkin ne jotka vastustavat tätä mallia, missä yksittäinen henkilö voi sanella lakeja vetoavat siihen, että jossain tapauksessa valtion etu menee ristiin kuninkaan tai yksinvaltiaan johtajan edun kanssa, ja tuolloin on usein ollut edessä tilanne, missä yksinvaltiaan oma etu menee valtion edun edelle.
Ne jotka kannattavat yksinvaltiutta taas perustelevat kantaansa sillä, että tuolloin monarkki ikään kuin asettuu tavallisen poliittisen elämän ulkopuolelle, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan kaikkia muita. Periytyvää monarkiaa perustellaan sillä, että tuolloin monarkki voidaan valmentaa tehtäviinsä erittäin hyvin, mutta usein syynä on se, että tuolloin jotkut ihmiset voivat pienestä pitäen mielistellä tulevaa kuningasta, joka kuulee tuolloin vain niitä asioita, mitä hänen halutaan kuulevan. Joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi vallan käyttäjän pitäisi olla kuin suoraan jostain stoalaista filosofiaa käsittelevästä kirjasta, eli omata täysin tunteista vapaan tavan hallita ihmisiä, mutta tuolloin valtiota hallitsisi psykopaatti.
Se että valtiossa valtaa käyttäisi psykopaatti, joka ei välitä mistään mitään on muutaman kerran kerran toteutunut, tulloin mieleen tulevat esimerkiksi Mao, Hitler sekä tietenkin "isä aurinkoinen" eli Josif Stalin. Nimittäin Josif Stalinin Neuvostoliitossa ei kenenkään henki merkinnyt mitään, ja Stalin saattoi esimerkiksi teloittaa ihmisen sen takia, että hän ei pystynyt tuottamaan tuotteita kuten lenkkitossuja niin paljon kuin oli ajateltu. Stalinille merkitsivät vain numerot jotain, ja hän ei muusta kuin tavoitteista välittänyt. Tuo asenne näkyy nykyään esimerkiksi siinä, että 20 miljoonaa ihmistä kuoli tuon miehen järjestämissä vainoissa. Mutta Hitler sitä vastoin oli hullu, ja hän määräsi samalla tavoin miljoonia kuolemaan, koska hän näki heidän hajoittavan kansan homogeenisuutta.
Valistunutta monakkia usein ihaillaan siksi, että hän teki maalleen monia hyviä asioita. Mutta tuolloin unohdetaan se, että valistunut monarkia vaihtuu usein mielivaltaisesti tapahtuvaksi vallan käytöksi. Kun valtion johtaja vanhenee, niin hänestä saattaa tulla hyvin erilainen, jos hän vaikka saa Alzheimerin taudin tai sairastuu muuten psyykkisesti. Tuolloin hän saattaa jaella mielettömiä käskyjä, ja silloin voi edessä olla hyvin ikävät oltavat. Mikään vallankäytön muoto ei ole täydellinen, mutta se mikä tekee demokratiasta parhaan mahdollisen tavan tehdä päätöksiä on se, että siinä kuunnellaan ihmisiä, ja jos ajatellaan sitä että käytännössä valtaa käytetään, niin silloin pitää ihmisten tulla mukaan niitä tekemään.
Vahva johtajuus sekä hallinto nähdään monesti autoritäärisenä sekä poliisivaltioon johtavana asiana, ja siksi sen kannatus on ainakin teoriassa alamaissa. Vahvan johtajuuden symboleina nähdään usein asevoimat sekä kovan linjan poliisivaltion kaltainen toiminta, missä mellakkapoliisi hakkaa jokaisen, joka uskaltaa sanoa jotain hallitusta vastaan. Kuitenkin ihmiset samaan aikaan kaipaavat vahvaa johtajaa sekä johtajuutta, jonka tehtävänä on kantaa sellainen vastuu, mikä kuuluu poliittiseen sekä valtiolliseen päätöksentekoon.
Tästä jälkimmäisestä asiasta ollaan aina samaa mieltä, kuten myös ensiksi mainitsemastani vahvan johtajuuden kritiikistä, jota käytetään esimerkiksi syynä vaihtaa hallituksia miten nyt tällä kertaa sattuu huvittamaan. Ja kun lähdetään sitten pohtimaan sitä, miten esimerkiksi parlamentaarisessa demokratiassa pitäisi valtaa lain mukaan käyttää, niin silloin eteen tulee sellainen asia, että parlamentaarisessa demokratiassa ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, tai ainakin Suomen perustuslain mukaan asia on näin. Tuolloin täytyy vielä hieman täsmentää, että perustuslain mukaan parlamentin enemmistö tekee päätökset, ja sen takia hallituksen täytyy nauttia kansanedustuslaitoksen enemmistön luottamusta.
Se miten tähän tilanteeseen on tultu johtuu siitä, että esimerkiksi presidentti Kekkosen tapaa hajottaa parlamentti kritisoitiin silloin aikoinaan hyvin kiivaasti, tai en tiedä miten tuota tapausta missä hallituksen sisäisten riitojen takia tuo vaali määrättiin, ja se miten asiasta nykyään puhutaan on hieman toista, kuin mitä tuolloin aikoinaan sanottiin noista vuoden 1972 vaaleista, joissa pahojen puheiden mukaan syynä oli presidentti Kekkosen henkilökohtainen mielipide, mutta asiat unohtuvat yleensä melko nopeasti. Kekkonen hajotti eduskunnan siis vuonna 1971, mutta vaalit pidettiin tuolloin 1972)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Parlamentin_hajottaminen
Vahvalla hallituksella olisi Suomessa varmasti työtä sekä siihen olisi todellista tarvetta, mutta kun ajatellaan presidentin valtuuksia hajottaa eduskunta, niin silloin eteen tulee sellainen tilanne, että kun tuo oikeus otettiin häneltä pois, niin silloin itse asiassa syy tähän oli se, että ajateltiin, että ehkä joku presidentti alkaisi käyttää valtaa siten, että aina kun päätös ei miellytä, niin silloin hän vain ilmoittaa eduskunnan olevan "kyvytön hoitamaan tehtäviään". Se että eduskunnan hajottamista ei presidentin tarvinnut mitenkään täsmällisesti perustella aiheutti varmasti jonkinlaista kuohuntaa tuon ajan poliittisessa eliitissä, ja siksi oikeus hajottaa eduskunta haluttiin ottaa presidentiltä pois.
Se mikä sai sitten lopulta eduskunnan muuttamaan perustuslakia oli oikeastaan Kekkosen suorittama eduskunnan hajottaminen vuosina 1971 ja 1975, jolloin ensimmäisen kerran syynä oli se, että punamultayhteistyö hallituksen muodostamisessa tai hallitus yhteistyössä vaarantuu, ja toinen oli sitten vuonna 1975 tapahtunut eduskunnan hajottaminen, koska se ei päässyt sopuun maataloustuista. Kun perustuslakia muutettiin vuonna 2000, niin että eduskunnan hajottamiseen voidaan ryhtyä vain pääministerin aloitteesta, kunhan hän on kuullut kaikkia eduskuntaryhmiä, niin silloin ajatuksena on se, että vastataan yhteen hallituksen sekä valtion hallintoa koskevaan retoriseen kysymykseen.
Nimittäin onko eduskunnan nautittava presidentin luottamusta vain onko presidentin sittenkin vastattava toimistaan parlamentille? Ja sitten tuolloin vuonna 2000 oli tilanne se, että vasemmistosta oli hiukan puhti poissa, ja SDP alkoi olla ikään kuin laskeva tähti, eikä tuolloin ollut myöskään Venäjästä vasemmiston tuki mieheksi, niin silloin ikään kuin varmistettiin se, että presidentti ei pääse liian vahvaksi, koska valta oli ikään kuin ainakin toistaiseksi siirtymässä oikealle. Ja tuolloin vasemmisto päätti ajaa kyseisen lakimuutoksen läpi, koska se takasi ainakin osan vallasta pysyvän poissa yksinäisen tai yhteen ihmiseen perustuvan toimijan käsissä, vaikka Halonen tuolloin voittikin Ahon, joka oli Keskustan ehdokas, ja ehkä Lipposen II hallitus päätti vielä silloin ikään kuin vetää kilpailijoilta maton pois, kun sillä oli silloin presidentin tuki takanaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_2000
Syy miksi valtiossa ollaan menty kohti demokraattista vallan käyttöä johtuu siitä, että myös tavalliset ihmiset halutaan motivoida kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Eli valtio ei ole vain johtajia varten, vaan jokaisen kansalaisen olisi kannettava vastuu siitä, miten valtiossa toimitaan, sekä siitä, kuinka valtiovaltaa kohtaan käyttäydytään. Se miksi ihmiset joskus vastustavat vahvaa johtajuutta on se, että vahvan johtajan selän takana on helppoa piileskellä, ja sitten kun asiat menevät vähän pieleen, niin sitten voidaan vastuu siirtää vahvan johtajan päälle.
Mutta kuitenkin pitää muistaa se, että ihmiset ehkä kuitenkaan eivät aina kaikkia maailman ihmiset eivät aina ole kokeneet vahvaa johtajuutta muuna kuin kyynelkaasun sekä pampun iskujen ja kumiluotien vauhdittamana komentona, missä ihmisiä kehotetaan poistumaan jostain alueelta. Vahva johtajuus on aina asia, mistä voidaan kiistellä, ja jonka ympärillä voidaan pitää kokonaisia symposiumeja, Mutta joka tapauksessa voidaan kysyä aina, että olisivatko itseni tai jonkun muun ihmisen mielipiteet eriäviä, jos vaikka tarjolla olisi eri puolueita? Jos taas aletaan vannoa vahvan johtajuuden nimiin, niin silloin pitää taas jonkun tarjoutua oikeasti "suomen Vladimir Putiniksi", ja se saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi ehdokkaita asetettaessa. Vahvaa johtajuutta puolustetaan sillä, että vahva johtaja on vastuunkantaja, joka tekee päätöksiä ihmisten puolesta sekä tietenkin kantaa niistä vastuun, ja tätä johtajaa kutsutaan nimellä valistunut monarkki tai valistunut yksinvaltias.
Valistunut yksinvaltias kuitenkin on asia, mitä sietää varoa, koska lopulta jokainen valtio, missä on tuollainen valistunut despootti vallassa on muuttunut ennemmin tai myöhemmin poliisivaltioksi, missä mielivaltaiset pidätykset sekä korruptio rehottavat, ja historiasta voidaan mainita esimerkiksi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian viimeisen Habsburg-sukuisen keisarin nimeltään Frans-Joosef, joka aloitti Euroopan moderneimpana hallitsijana, mutta myöhemmin muutti Itävallan ahdistavaksi poliisivaltioksi.Valistunut yksinvaltias saattaa vaikuttaa mukavalta mieheltä, mutta jos hän saa päähänsä jotain sellaista, että joku on häntä loukannut, niin seuraukset voivat olla kamalat.
Mutta myös lähes kaikki muutkin kuningasperheet, jotka ovat saaneet käyttää rajatonta yksinvaltiutta ovat jossain vaiheessa käyttäneet mielivaltaa sekä toimineet ainakin kansan etua vastaan. Tietenkin ne jotka vastustavat tätä mallia, missä yksittäinen henkilö voi sanella lakeja vetoavat siihen, että jossain tapauksessa valtion etu menee ristiin kuninkaan tai yksinvaltiaan johtajan edun kanssa, ja tuolloin on usein ollut edessä tilanne, missä yksinvaltiaan oma etu menee valtion edun edelle.
Ne jotka kannattavat yksinvaltiutta taas perustelevat kantaansa sillä, että tuolloin monarkki ikään kuin asettuu tavallisen poliittisen elämän ulkopuolelle, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan kaikkia muita. Periytyvää monarkiaa perustellaan sillä, että tuolloin monarkki voidaan valmentaa tehtäviinsä erittäin hyvin, mutta usein syynä on se, että tuolloin jotkut ihmiset voivat pienestä pitäen mielistellä tulevaa kuningasta, joka kuulee tuolloin vain niitä asioita, mitä hänen halutaan kuulevan. Joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi vallan käyttäjän pitäisi olla kuin suoraan jostain stoalaista filosofiaa käsittelevästä kirjasta, eli omata täysin tunteista vapaan tavan hallita ihmisiä, mutta tuolloin valtiota hallitsisi psykopaatti.
Se että valtiossa valtaa käyttäisi psykopaatti, joka ei välitä mistään mitään on muutaman kerran kerran toteutunut, tulloin mieleen tulevat esimerkiksi Mao, Hitler sekä tietenkin "isä aurinkoinen" eli Josif Stalin. Nimittäin Josif Stalinin Neuvostoliitossa ei kenenkään henki merkinnyt mitään, ja Stalin saattoi esimerkiksi teloittaa ihmisen sen takia, että hän ei pystynyt tuottamaan tuotteita kuten lenkkitossuja niin paljon kuin oli ajateltu. Stalinille merkitsivät vain numerot jotain, ja hän ei muusta kuin tavoitteista välittänyt. Tuo asenne näkyy nykyään esimerkiksi siinä, että 20 miljoonaa ihmistä kuoli tuon miehen järjestämissä vainoissa. Mutta Hitler sitä vastoin oli hullu, ja hän määräsi samalla tavoin miljoonia kuolemaan, koska hän näki heidän hajoittavan kansan homogeenisuutta.
Valistunutta monakkia usein ihaillaan siksi, että hän teki maalleen monia hyviä asioita. Mutta tuolloin unohdetaan se, että valistunut monarkia vaihtuu usein mielivaltaisesti tapahtuvaksi vallan käytöksi. Kun valtion johtaja vanhenee, niin hänestä saattaa tulla hyvin erilainen, jos hän vaikka saa Alzheimerin taudin tai sairastuu muuten psyykkisesti. Tuolloin hän saattaa jaella mielettömiä käskyjä, ja silloin voi edessä olla hyvin ikävät oltavat. Mikään vallankäytön muoto ei ole täydellinen, mutta se mikä tekee demokratiasta parhaan mahdollisen tavan tehdä päätöksiä on se, että siinä kuunnellaan ihmisiä, ja jos ajatellaan sitä että käytännössä valtaa käytetään, niin silloin pitää ihmisten tulla mukaan niitä tekemään.
Vahva johtajuus sekä hallinto nähdään monesti autoritäärisenä sekä poliisivaltioon johtavana asiana, ja siksi sen kannatus on ainakin teoriassa alamaissa. Vahvan johtajuuden symboleina nähdään usein asevoimat sekä kovan linjan poliisivaltion kaltainen toiminta, missä mellakkapoliisi hakkaa jokaisen, joka uskaltaa sanoa jotain hallitusta vastaan. Kuitenkin ihmiset samaan aikaan kaipaavat vahvaa johtajaa sekä johtajuutta, jonka tehtävänä on kantaa sellainen vastuu, mikä kuuluu poliittiseen sekä valtiolliseen päätöksentekoon.
Tästä jälkimmäisestä asiasta ollaan aina samaa mieltä, kuten myös ensiksi mainitsemastani vahvan johtajuuden kritiikistä, jota käytetään esimerkiksi syynä vaihtaa hallituksia miten nyt tällä kertaa sattuu huvittamaan. Ja kun lähdetään sitten pohtimaan sitä, miten esimerkiksi parlamentaarisessa demokratiassa pitäisi valtaa lain mukaan käyttää, niin silloin eteen tulee sellainen asia, että parlamentaarisessa demokratiassa ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, tai ainakin Suomen perustuslain mukaan asia on näin. Tuolloin täytyy vielä hieman täsmentää, että perustuslain mukaan parlamentin enemmistö tekee päätökset, ja sen takia hallituksen täytyy nauttia kansanedustuslaitoksen enemmistön luottamusta.
Se miten tähän tilanteeseen on tultu johtuu siitä, että esimerkiksi presidentti Kekkosen tapaa hajottaa parlamentti kritisoitiin silloin aikoinaan hyvin kiivaasti, tai en tiedä miten tuota tapausta missä hallituksen sisäisten riitojen takia tuo vaali määrättiin, ja se miten asiasta nykyään puhutaan on hieman toista, kuin mitä tuolloin aikoinaan sanottiin noista vuoden 1972 vaaleista, joissa pahojen puheiden mukaan syynä oli presidentti Kekkosen henkilökohtainen mielipide, mutta asiat unohtuvat yleensä melko nopeasti. Kekkonen hajotti eduskunnan siis vuonna 1971, mutta vaalit pidettiin tuolloin 1972)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Parlamentin_hajottaminen
Vahvalla hallituksella olisi Suomessa varmasti työtä sekä siihen olisi todellista tarvetta, mutta kun ajatellaan presidentin valtuuksia hajottaa eduskunta, niin silloin eteen tulee sellainen tilanne, että kun tuo oikeus otettiin häneltä pois, niin silloin itse asiassa syy tähän oli se, että ajateltiin, että ehkä joku presidentti alkaisi käyttää valtaa siten, että aina kun päätös ei miellytä, niin silloin hän vain ilmoittaa eduskunnan olevan "kyvytön hoitamaan tehtäviään". Se että eduskunnan hajottamista ei presidentin tarvinnut mitenkään täsmällisesti perustella aiheutti varmasti jonkinlaista kuohuntaa tuon ajan poliittisessa eliitissä, ja siksi oikeus hajottaa eduskunta haluttiin ottaa presidentiltä pois.
Se mikä sai sitten lopulta eduskunnan muuttamaan perustuslakia oli oikeastaan Kekkosen suorittama eduskunnan hajottaminen vuosina 1971 ja 1975, jolloin ensimmäisen kerran syynä oli se, että punamultayhteistyö hallituksen muodostamisessa tai hallitus yhteistyössä vaarantuu, ja toinen oli sitten vuonna 1975 tapahtunut eduskunnan hajottaminen, koska se ei päässyt sopuun maataloustuista. Kun perustuslakia muutettiin vuonna 2000, niin että eduskunnan hajottamiseen voidaan ryhtyä vain pääministerin aloitteesta, kunhan hän on kuullut kaikkia eduskuntaryhmiä, niin silloin ajatuksena on se, että vastataan yhteen hallituksen sekä valtion hallintoa koskevaan retoriseen kysymykseen.
Nimittäin onko eduskunnan nautittava presidentin luottamusta vain onko presidentin sittenkin vastattava toimistaan parlamentille? Ja sitten tuolloin vuonna 2000 oli tilanne se, että vasemmistosta oli hiukan puhti poissa, ja SDP alkoi olla ikään kuin laskeva tähti, eikä tuolloin ollut myöskään Venäjästä vasemmiston tuki mieheksi, niin silloin ikään kuin varmistettiin se, että presidentti ei pääse liian vahvaksi, koska valta oli ikään kuin ainakin toistaiseksi siirtymässä oikealle. Ja tuolloin vasemmisto päätti ajaa kyseisen lakimuutoksen läpi, koska se takasi ainakin osan vallasta pysyvän poissa yksinäisen tai yhteen ihmiseen perustuvan toimijan käsissä, vaikka Halonen tuolloin voittikin Ahon, joka oli Keskustan ehdokas, ja ehkä Lipposen II hallitus päätti vielä silloin ikään kuin vetää kilpailijoilta maton pois, kun sillä oli silloin presidentin tuki takanaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_2000
Kommentit
Lähetä kommentti