Kimmo Huosionmaa
Joskus puhutaan siitä, että voisiko joku sähköauton kaltainen laite olla sellainen, mikä vapauttaa meidät syyllisyydestä ilmastonmuutokseen? Toisinaan sanotaan, että sähköauto ei tuota jätettä ollenkaan, niin tuolloin olemme väärässä. Nimittäin sähköauton valmistamiseen tarvitaan akkutekniikkaa, sekä myös sen sähkö pitää tuottaa jollain laitteella. Samoin sähköauto vaatii raaka-aineita, joten sitä kautta se kuluttaa luontoa. Tietenkin tropiikissa voisimme hyödyntää esimerkiksi aurinkovoimaa, ja jos ajamme vaikka vuoristosta laaksoon ja takaisin kerran päivässä, voitaisiin energiaa ottaa talteen esimerkiksi siten, että alamäkeen kulkiessamme lataisi auto akkunsa dynamosta.
Sitten kun auto lähtee ylös, niin silloin aurinkopaneelit, jotka asennetaan sen runkoon tuottavat kompensaatio-voimaa kitkan aiheuttaman energia-kadon korjaamiseksi. Mutta Suomessa sekä muualla sub arktisella vyöhykkeellä ongelmia tuottaa se, että täällä on pitkät ja kylmät talvet. Tuolloin aurinkopaneelien käyttö olisi mahdotonta. Ja tuolloin pitää rakentaa auto, joka käyttää vetyä polttokennoissaan, mutta ongelma on sitten siinä, että vetyä pitää tuottaa jossain. Tai sitten pitää rakentaa tarpeeksi latauspisteitä noita autoja varten.
Eli vaikka me kehittäisimme miten saasteettoman auton, niin ongelmia tulee aina esimerkiksi sen kanssa, missä sähköautojen vaatimaa sähköä tuotetaan. Ja vaikka sähköauton sähkö tuotetaan jossain vetyä käyttävässä voimalassa, niin silloinkaan ei voida välttyä siltä, että auto tuhoaa aina jonkin verran luonnonvaroja. Ja sen takia voidaan sanoa että autojen rakenteiden muuttuminen hiilikuitu-osiksi aiheuttaa ehkä vielä enemmän sellaista kuormitusta, missä käytetään hyväksi osia, joita ei voida suoraan kierrättää. Metalliosien kierrätys on oikeastaan melko helppo prosessi, koska ne voidaan sulattaa ja valaa uudelleen, mutta hiilikuitujen kanssa on ongelmia, koska nämä materiaalit eivät suoraan ole kierrätettävissä, nimittäin nämä materiaalit vaativat jopa tuhansien asteiden lämpötilan sulaakseen.
Samoin vedyn tuotanto perustuu elektrolyysi prosessiin, missä sähkö hajottaa vesimolekyylin hapeksi ja vedyksi, ja tuo sähkö pitäisi sitten tuottaa puhtaasti. Mutta onko esimerkiksi vesivoima oikeasti sellainen ekoteko, jonka haluamme tehdä? Vaikka lykättävä auto on ehkä joidenkin mielestä ekologinen versio vanhasta kunnon peltilehmästä, niin kuitenkin tämä väline vaatii aina jonkin verran luonnonvaroja, koska metalleja tarvitaan śen valmistamiseen. Samoin kaikissa fyysisissä rakenteissa vaaditaan jotain raaka-aineita, joita pitää jalostaa sellaiseen muotoon, että ne sopivat rakenteeseen. Ja tuo muokkaaminen vaatii lähes aina energiaa, joka pitää tuottaa jossain. Ilmastonmuutoksen kannalta ei ole olemassa viatonta autoa, eli avioliittoa jonka virheet eivät paistaisi naapuriin.
Onni, lykittävää mallia: Janette Hannukainen
Kansainvälisestä ilmastokokouksesta toivotaan todella paljon. Todellisuudessa elin, joka on perustettu estämään sekä jarruttamaan “vaarallista ilmastonmuutosta on 20 vuoden ajan ottanut vain lisäaikaa. Tuo elin on perustettu koordinoimaan valtioiden välistä yhteistyötä, mutta siellä valtiot käyttäytyvät kuin opiskelijat, jotka pyytävät jatkuvasti lisäaikaa opinnäytetöihin, jotka heidän olisi pitänyt palauttaa jo ajat sitten.
(Tämä muuttaa kaiken: Naomi Klein)
Jos ilmastonmuutosta ajatellaan siltä kannalta, että valtiot ovat kuin jotkut opiskelijat, niin silloin kannattaa miettiä sitä, että tämän ilmastonmuutoksen kannalta olisi parempi palauttaa nuo tehtävät eli gradut ajoissa, koska niiden kanssa pitää muistaa se, että viimeinen palautuspäivä ei ole enää kiinni siitä, miten opettaja tai YK:n pääsihteeri sattuu päättämään. Se viimeinen palautuspäivä on sellainen, että jos sen sattuu joku ylittämään, niin silloin tietenkin käy niin, että emme enää voi kääntyä takaisin. Tuolloin edessä on sellainen ikävä juttu, että maailmasta häviää jotain hyvin arvokasta, jonka edessä voimme sitten itkeä ja muistella sitä, mitä kaikkea olisimme voineet tehdä asian hyväksi.
Tai ehkä itse emme enää silloin ole itkemässä lumien tai mukavien kesäisten päivien perään, ja muistelemassa hellää tuulta, mutta ehkä lapsemme käyvät kysymässä, että miksi me emme antaneet heille oikeutta tehdä lumiukkoja? Tai ehkä tuolloin olisi hyvä muistaa se, että olemme täällä historian tuomittavina. Ongelma tässä on se, että tulevat sukupolvet eivät äänestä vaaleissa, joten sen takia meidän tai meidän johtajamme ei tarvitse heistä välittää.
Kun meidän sukupolven jälkeläiset istuvat täällä maan pinnalla jatkuvassa sateessa, niin se ei ehkä vaikuta meidän elämäämme mitenkään. Me itse saatamme istua jossain viidennessä ulottuvuudessa tai pilven reunalla katsomassa aikaansaannosta ylpeinä siitä, että saamme lopulta sanoa olevamme ylpeitä siitä, että katuja tai maanteitä ei enää tarvitse aurata eikä meidän ansiosta tarvitse enää hankkia nastarenkaita.
Mutta sanomattakin on selvää, että meidän lapsemme kohtaavat sen, mitä kutsutaan super myrskyksi. Kyseessä saattaisi olla ilmiö, joka on oikeastaan vain tavallinen syysmyrsky, joka kestää loputtoman kauan, eli jos vaikka joku syysmyrsky sattuu kestämään kolmesta neljään kuukautta, niin se saattaa aiheuttaa hyvin harmittavan tilanteen siltä kannalta, että ehkä vedenpinta saattaa nousta koko itämeren alueella pari metriä, kun vettä painuu kohti Tanskan salmia sekä myös Itämereen laskevien jokien vesimäärä kasvaa jatkuvien sateiden myötä.
Ja ehkä jatkuvat sateet sitten saavat aikaan yhdessä lämpötilan kohoamisen myötä sen, että vaikkapa vanhat ikiroutaan sekä jäätiköihin muumioituneet eläinten sekä ihmisten ruumiit alkavat syöksyä valtameriin tai johonkin alppijärveen, missä sitten saattaa kokonainen vesistö sekä suuri osa valtameristä saastua joidenkin bakteerien takia. Eikä myöskään se että kokonainen talvi jää pois entisiltä ikiroudan alueilta ainakaan hyvää tee, koska tuolloin kaiken maailman tuholaiset jäävät eloon. Tuolloin saattaa käydä niin, että myös Euroopasta loppuu ruoka kesken, koska viljapellot tuhoutuvat tuholaisten sekä tulvien tieltä, eikä esimerkiksi syysviljan kylväminen onnistu, jos lunta ei tule. Jos pakkasta ei ole, niin viljan taimet jäävät veden alle, ja niiden juuret mätänevät, jolloin sato epäonnistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.