Siirry pääsisältöön

Työnantajalla on oikeus tietää, että onko myös toinen vanhempi ollut kotona lapsen sairastuessa

Työnantajalla on oikeus tietää, että onko myös toinen vanhempi ollut kotona lapsen sairastuessa

Tekstin alla on linkki uutiseen, missä mainitaan siitä, että työnantaja on kysynyt lapsen huoltajan käymästä koulusta onko hän ollut koulussa sen ajan, kun toinen vanhemmista on hoitanut lasta kotona, ja samalla tietenkin keskusteltiin yleisestä oikeudesta saada tietää, onko toinen vanhemmista saanut samalle päivälle vapaata, kuin toinen on ollut hoitovapaalla. Tuolloin esille nousi sellainen asia, että joidenkin mielestä olisi hyvä, jos työnantaja tarkastaisi nuo tiedot suoraan toisesta yhtiöstä, ilman että toisen pitää tuoda mitään paperia tai pyytää tuota todistusta itse.

https://yle.fi/uutiset/3-10695563

Tuolloin heräsi sellainen kysymys, että voiko toinen työnantaja soittaa toisen palveluksessa olleen työntekijän työssä oloista suoraan toiseen yhtiöön? Tämä on sellainen asia, että siitä kyllä pitää hiukan keskustella. Yhtiöillä ei ole mitään velvoitetta edistää kilpailijan liiketoimintaa, ja muutenkaan minkään yhtiön asiat eivät muille toimijoille mitenkään kuulu, joten sen kautta voidaan miettiä, että mitä jos vaikka joku viettää kotona päivän hoitovapaan nimikkeellä myös toisen ollessa kotona. Jos sanotaan että suoraan toiselle yhtiölle ilmoitetaan omien työntekijöiden paikalla oloista, niin silloin kyllä tuollaiseen ilmoitukseen vastaamiseen pitää olla kyseisen työntekijän suostumus.

Eli missään nimessä ei saisi tuota hoitovapaata käyttää siihen, että työntekijän olemisia sekä menemisiä kysellään sen varjolla, vaikka esimiehellä on oikeus tietää että onko myös toisella vanhemmalla ollut vapaapäivä noina päivinä kun lasta hoidetaan kotona. Se että toimittaako työntekijä sitten itse todistuksen on taas hänen oma asiansa, ja tuolloin jos todistus jää toimittamatta liian usein, niin silloin seurauksena voi olla sanktioita.

Kuten otsikossa sanotaan, niin tietenkin työnantajalla on oikeus tietää se, että onko lapsen sairastuessa myös toinen vanhemmista ollut kotona, koska TES vaatii niin. Mutta sitten se että tällaisessa tapauksessa menisi työnantaja suoraan pyytämään todistusta siitä että toinen vanhemmista on ollut työssä toisen vanhemmista ollessa kotona suoraan toiselta työnantajalta on hiukan liian pitkälle vietyä holhoamista.

Tuolloin mennään sille alueelle, mitä kutsutaan urkinnaksi, ja sen takia juuri tähän asiaan haluaisin sanoa sen, että parempi varmaan olisi, että tuon todistuksen työssäolosta toimittaa työntekijä itse, ja jos todistusta ei ole esittää, niin silloin voi tuo hoitopäivä olla palkaton sekä tietenkin jos asia toistuu, niin sitten voidaan puhua muista sanktioista. Mutta se että mennään suoraan soittamaan toiseen yhtiöön ja tiedustelemaan työntekijöiden työssäolosta on hiukan liian pitkälle vietyä holhoamista.

Tietenkin on olemassa mahdollisuus siihen, että joku käyttää hoitovapaata väärin, mutta kuitenkin se että toiseen työpaikkaan soitellaan noista poissaoloista vaikuttaa hiukan erikoiselta. Tai sitten tietenkin voidaan ajatella, että tällaisessa tapauksessa työpaikalla olon ilmoittaminen suoraan toiseen yhtiöön tehdään niin, että työntekijä antaa luvan siihen, saako kyselyyn vastata. Tässä sitten kommentoin vain alla olevaa uutista.

https://yle.fi/uutiset/3-10695563

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...