Siirry pääsisältöön

Kuinka vaalimainos kohdennetaan

Kuinka vaalimainos kohdennetaan

Seuraavassa tekstissä käsitellään poliittista mainontaa, mutta samaa asiaa voidaan käyttää hyväksi myös muussa mainonnassa. Ja aluksi tässä sanon, että mainoksen tarkoitus on miellyttää niitä, jotka sitä katsovat. Mainosten tarkoitus ei ole siis oikeasti olla sellainen, että katsojat muutetaan sen mukaiseksi, vaan mainosten tarkoitus on olla sellaisia, että niitä on mukava katsoa. Samoin vaikka vanhat äänestäjät saattavat ehkä olla varmoja ehdokkaasta, joita he äänestävät, niin aina muutamia lisä ääniä voi kalastella, ja se on tietenkin poliittisen mainonnan tarkoitus.

Noiden vaalimainosten tarkoitus on muokata ihmisten mielipidettä jostain asiasta, ja vaikuttaa siihen ketä nuo ihmiset äänestävät. Joten aina kun tehdään vaalimainosta, niin pitää muistaa se, että ne jotka ovat nyt 15 vuotiaita voivat neljän vuoden päästä äänestää, joten sen takia kannattaa myös miettiä sitä, mitä sanotaan nimenomaan nuorille. He nimittäin ovat 19-vuotiaina oikeutettuja antamaan äänensä jollekin ehdokkaalle, ja aina pitää muistaa että se, mitä yksi ehdokas sanoo vakuttaa myös muiden puolueen ehdokkaiden kampanjointiin, ja samalla tietenkin pitää muistaa se, että maassamme ei ole kovin montaa ihmistä, joilla on vastaavat tulot kuin eräillä pankinjohtajilla, joten pääasiassa ääniä uurnilla antavat siivoojat ja muut vastaavat ihmiset. Eli tämän takia kovin kapitalistisia mielipiteitä ei kannata ryhtä laukomaan, koska se saattaa vetää tavallisten ihmisten äänet pois uurnasta.

Vaalimainos ei ole siis oikeastaan muuta kuin tavallinen mainos, ja se kohdennetaan samalla tavoin kuin muutkin mainokset. Esimerkiksi se että minkä musiikki tai muun videon edessä mainos esitetään riippuu siitä, millainen käyttäjäryhmä kyseistä videota katsoo. Tuolloin tehdään noiden käyttäjien poliittisista näkemyksistä profiili, minkä luomiseen käytetään vaalimainosten sekä käyttäjien valitsemien videoiden summaa, ja tuolloin jos henkilö klikkaa poliitikon videoon, niin silloin klikkaus varastoidaan muistiin, ja sitä verrataan esimerkiksi musiikkivideoihin, joita tämä henkilö katsoo.

Tuo tieto tietenkin voidaan muuttaa hyvinkin monimutkaiseksi, ja siinä voidaan ottaa huomioon se, että miten pitkään joku henkilö katsoo vaalimainosta tai sitten tuohon kerättyyn tietoon voidaan yhdistää myös sellaisia elementtejä, kuin tuon henkilön kirjoittamien blogien sisältö, ja tietenkin esimerkiksi se että mitä me emme halua muiden tietävän itsestämme on hyvin tärkeää kun luodaan käyttäjäprofiili, jolle mainoksia kohdennetaan. Eli vaalityössä pitää muistaa se, että mainosten tarkoitus on miellyttää äänestäjiä eikä toisinpäin.

Eli oikeastaan kaikki mitä kirjoitetaan sosiaaliseen mediaan ovat blogeja, ja sen takia niiden sisältöön kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota. Eli kun mainosta esitetään Internetissä, niin sen sisältö suunnataan tietylle kohderyhmälle, ja tuolloin tietenkin sillä saadaan enemmän vaikutusta aikaan kuin lähettämällä sitä jollekin yleisradio-asemalle, ja tällöin pitää muistaa se, että mainokset luodaan nykyään kohderyhmäänsä varten, Kun esimerkiksi lähdetään profiloimaan sellaista kohderyhmää, joka sopii jollekin tietylle ehdokkaalle, niin silloin tietenkin katsotaan monia asioita, kuten sitä miten he suhtautuvat myös sellaisiin asioihin, joita emme haluaisi muiden tietävän. Samoin kun vaaliteemaa luodaan, niin silloin mietitään sitä, että millaisia iskulauseita vaaleissa voidaan käyttää.

Tuolloin kannattaa muistaa se, että liian tarkasti ei kannata perusteemoja ilmoittaa, koska jos käy niin, että puolue pääsee eduskuntaan, niin noita teemoja ei tarvitse lähteä perumaan. Kun ajatellaan uusia puolueita, niin silloin sen listoilla saattaa olla ikään kuin "läjäys" eli lista henkilöistä, joiden tausta on ikään kuin tyypillinen jonkun ammatin tai ihmisryhmän edustaja, kuten yrittäjä, opiskelija tai muuta tällaista. Tuolla tavoin pyritään profiloimaan sitä joukkoa, joka saattaa äänestää tuota puoluetta myös tulevissa vaaleissa, ja sen avulla sitten voidaan kampanjan sisältöä muokata. Eli kampanjassa on aina keskusteema, mutta samalla siihen kuuluu aina muutakia, ja tuo "muutakin" saattaa olla ratkaisevassa asemassa, kun äänestäjä valitsee sen ehdokkaan, jonka numeron hän laittaa lappuun.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara