Johtaminen ei kuulu vain johtajille
Yhtiön yhteinen etu on asia, mistä välillä keskustellaan hyvin paljon julkisuudessa. Se että yhtiön etu vaatii ihmisten irtisanomista varmasti ymmärretään, mutta sitä ei aina ymmärretä, miksi yhtiön johto samalla myöntää itselleen tuntuvia bonuksia siitä, että ovat tehneet hyvää työtä hankkiessaan uusia asiakkaita. Yhtiön johdolla on tietenkin lain mukaan oikeus noita bonuksia itselleen määrätä, eli se ei varmaan ole laitonta, että yhtiön johto määrittelee itselleen suuria bonuksia siitä, että heidän aikanaan joutuu muutama sata ihmistä lähtemään etsimään uutta työtä. Mutta se mikä sitten erottaa yhtiön valtiosta on se, että yhtiön johto voi heittää työläiset pois työpaikasta, kun taas valtion johto ei voi heittää ihmisiä ulos valtiosta.
Yhtiön etu on se, että se tuo tarpeeksi voittoa sekä pääomaa sen omistajille, joten viime kädessä yhtiö on olemassa vain sitä varten, että sen omistajat saavat rahoilleen vastinetta, eli kyse on siis siitä, että yhtiön johdon tehtävänä on varmistaa se, että osakkeenomistajat saavat mahdollisimman suurta tuottoa rahoilleen. Tästä asiasta on paljon kirjoitettu ja paljon tullaan kirjoittamaan. Yhtiö on siis kapitalistisen todellisuuden tai kapitalistisen sosiaalidarwinismin äärimmäinen ilmentymä maailmassa, missä ainoa mahdollisuus on saada voittoa sekä kasvattaa omaa toimintaa, tai sitten yhtiö vain kuolee pois.
Tämä on siis se asia, miten normaalissa liike-elämän ympäristössä toimiva yritys toimii ainakin teoreettisella tasolla. Eli jos ei toiminnasta tule voittoa, mikä täsmää tulostavoitteeseen, niin silloin saa työläinen potkut, jotta yhtiön menot saadaan kuriin. Ja tuolla tavalla saadaan aikaan se, että yhtiön tulos näyttää paremmalta. Mutta samalla unohdetaan se, että yhtiö antaa samalla signaalin, että sillä ei mene kovin hyvin. Tai sitten tuo irtisanominen voidaan tulkita siten, että yhtiö on siirtymässä robottien avulla tapahtuvaan tuotantoon.
Yhtiön johto ei siis oikeastaan voi toimia niin, että se tekee joukon päätöksiä, jotka tulkitaan sen omissa lausunnoissa sillä, että niillä tehdään oikeanlaista tulosta, mikä sitten ei koske ketään muuta. Mutta sitten voidaan ajatella sitä, että miltä tuo kaikki näyttää sellaisista ihmisistä, jotka katsovat uutisia tai muuten hankkivat tietoa tuosta yhtiöstä? Vai olisitteko itse valmiit sijoittamaan rahaa sellaiseen yhtiöön, jolla on menossa irtisanominen tai YT-neuvottelu, mikä on oikeastaan irtisanomisten synonyymi? Se millä tavoin YT-neuvottelut on määritelty laissa tai jossain kabineteissa on aivan sama asia ihmisille, jotka katsovat uutisia.
Heille YT neuvottelu on synonyymi sille, että yhtiö irtisanoo työntekijöitään, ja sitten tietenkin odotetaan jatkoa tällaiseen uutiseen. Jos yhtiö on siirtymässä robottien avulla tapahtuvaan tuotantoon, niin se ilmeisesti sen ilmoittaisi jossain mediassa. Eli jos tuota juttua uudesta huippu teknisestä tuotantolinjasta ei tule julkisuuteen, niin silloin edessä on päätelmä, että yhtiöllä menee huonosti, ja silloin se saattaa aiheuttaa sen, että sijoittajat vetävät rahansa pois yhtiöstä, mikä saa aikaan sen, että yhtiön arvo putoaa, ja lopulta edessä on konkurssi.
Se että yhtiö myy kiinteistöjään tai tuotantovälineitä ostamatta uutta välineistöä sen tilalle, niin silloin voidaan todeta se, että asiat ovat niin huonosti, että yhtiöllä on edessä hakeutuminen saneeraukseen tai konkurssiin. Ja tuollaiset signaalit ovat niitä, millä tavoin saadaan aikaan yhtiön arvo laskemaan, sekä tuolloin saattaa kilpailijoille aueta pääsy esimerkiksi patentteihin, joita yhtiöllä saattaa olla. Ja signaali minkä esimerkiksi tuotantovälineiden myynti antaa on se, että yhtiöllä on niin paljon velkaa tai niin vähän asiakkaita, että sen on pakko myydä sitä omaisuutta, mitä ei niin vain korvata uudella.
Tuolloin herää sellainen näkemys, että yhtiö ei enää kykene vastaamaan sitoumuksistaan, ja se saattaa viedä asiakkaat sen listoilta pois, koska jos yhtiö toimii vaikkapa alihankkijana tai tavarantoimittajana, niin silloin halutaan varmistaa se, että tuo palvelu myös jatkuu. Ja jos tavarantoimittaja menee konkurssiin, niin silloin pitää etsiä uusi toimittaja, ja se edellyttää uusien sopimusten neuvottelua. Silloin saattaa tuohon toimintaan tulla katko, joten on parempi vaihtaa toimittajaa ajoissa, kuin jättää tuota asiaa sellaiseen tilanteeseen, että kotisivuilla on ilmoitus siitä, että palvelun tai tuotteen toimittaja on lopettanut toimintansa.
Joten tämän takia ei ole sama, miten yhtiön johto toimii. Nimittäin jos markkinat käsittävät jonkun asian väärin, niin silloin edessä voi olla konkurssi, koska sijoittajat ja asiakkaat menettävät luottamuksen yhtiöön, joka ei kykene selviämään veloistaan. Ja silloin on edessä tilanne, missä asiakkaat hankkivat toisen toimittajan omille tuotteilleen, tai sitten alkavat osakkaat vetää rahaa pois yhtiöstä, joka saattaa mennä nurin, jolloin taloudellisten tappioiden pelko saa osakkaat pelastamaan ainakin osan sijoituksistaan myymällä osakkeita paniikinomaisesti.
Silloin signaali on se, että yhtiö menee konkurssiin hyvin nopeasti, ja rahan katoaminen kassasta sekä osakkaiden häviäminen aiheuttaa sen, että yhtiö lopettaa toimintansa joko johtokunnan päätöksellä, mitä perustellaan vahinkojen minimoimisella tai velkojien vaatimuksesta, koska he huomaavat yhtiön arvon alittavan sen velkojen arvon. Ja tuolloin perusteena voi olla myös se, että yhtiön tulos on huonontunut huomattavasti, joten velkojat voivat tuolloin vaatia yhtiötä konkurssiin sekä sen omaisuuden realisointia velkojen vastineeksi. Tuon jälkeen velkojat päättävät siitä, mitä he tuolla yhtiöllä tekevät, ja joka tapauksessa edessä on aina hevoskuuri, mikä voi viedä useilta ihmisiltä työpaikan. Ja tämä tapahtuu vain, jos nuo velkojat sallivat saneerauksen.
Toinen tapa on se, että toiminta keskeytetään sekä velallisen omaisuus myydään velkojen katteeksi joko kiinteään hintaan tai huutokaupassa. Jälkimmäinen tapa toimitetaan joskus sen jälkeen, jos kaikki omaisuus ei mene kaupaksi kiinteään hintaan, ja tietenkin toimitilojen kohdalla täytyy suorittaa tarpeellinen lainhuudatus, mutta siitä en tässä kirjoita sen enempää.
Yhtiön yhteinen etu on asia, mistä välillä keskustellaan hyvin paljon julkisuudessa. Se että yhtiön etu vaatii ihmisten irtisanomista varmasti ymmärretään, mutta sitä ei aina ymmärretä, miksi yhtiön johto samalla myöntää itselleen tuntuvia bonuksia siitä, että ovat tehneet hyvää työtä hankkiessaan uusia asiakkaita. Yhtiön johdolla on tietenkin lain mukaan oikeus noita bonuksia itselleen määrätä, eli se ei varmaan ole laitonta, että yhtiön johto määrittelee itselleen suuria bonuksia siitä, että heidän aikanaan joutuu muutama sata ihmistä lähtemään etsimään uutta työtä. Mutta se mikä sitten erottaa yhtiön valtiosta on se, että yhtiön johto voi heittää työläiset pois työpaikasta, kun taas valtion johto ei voi heittää ihmisiä ulos valtiosta.
Yhtiön etu on se, että se tuo tarpeeksi voittoa sekä pääomaa sen omistajille, joten viime kädessä yhtiö on olemassa vain sitä varten, että sen omistajat saavat rahoilleen vastinetta, eli kyse on siis siitä, että yhtiön johdon tehtävänä on varmistaa se, että osakkeenomistajat saavat mahdollisimman suurta tuottoa rahoilleen. Tästä asiasta on paljon kirjoitettu ja paljon tullaan kirjoittamaan. Yhtiö on siis kapitalistisen todellisuuden tai kapitalistisen sosiaalidarwinismin äärimmäinen ilmentymä maailmassa, missä ainoa mahdollisuus on saada voittoa sekä kasvattaa omaa toimintaa, tai sitten yhtiö vain kuolee pois.
Tämä on siis se asia, miten normaalissa liike-elämän ympäristössä toimiva yritys toimii ainakin teoreettisella tasolla. Eli jos ei toiminnasta tule voittoa, mikä täsmää tulostavoitteeseen, niin silloin saa työläinen potkut, jotta yhtiön menot saadaan kuriin. Ja tuolla tavalla saadaan aikaan se, että yhtiön tulos näyttää paremmalta. Mutta samalla unohdetaan se, että yhtiö antaa samalla signaalin, että sillä ei mene kovin hyvin. Tai sitten tuo irtisanominen voidaan tulkita siten, että yhtiö on siirtymässä robottien avulla tapahtuvaan tuotantoon.
Yhtiön johto ei siis oikeastaan voi toimia niin, että se tekee joukon päätöksiä, jotka tulkitaan sen omissa lausunnoissa sillä, että niillä tehdään oikeanlaista tulosta, mikä sitten ei koske ketään muuta. Mutta sitten voidaan ajatella sitä, että miltä tuo kaikki näyttää sellaisista ihmisistä, jotka katsovat uutisia tai muuten hankkivat tietoa tuosta yhtiöstä? Vai olisitteko itse valmiit sijoittamaan rahaa sellaiseen yhtiöön, jolla on menossa irtisanominen tai YT-neuvottelu, mikä on oikeastaan irtisanomisten synonyymi? Se millä tavoin YT-neuvottelut on määritelty laissa tai jossain kabineteissa on aivan sama asia ihmisille, jotka katsovat uutisia.
Heille YT neuvottelu on synonyymi sille, että yhtiö irtisanoo työntekijöitään, ja sitten tietenkin odotetaan jatkoa tällaiseen uutiseen. Jos yhtiö on siirtymässä robottien avulla tapahtuvaan tuotantoon, niin se ilmeisesti sen ilmoittaisi jossain mediassa. Eli jos tuota juttua uudesta huippu teknisestä tuotantolinjasta ei tule julkisuuteen, niin silloin edessä on päätelmä, että yhtiöllä menee huonosti, ja silloin se saattaa aiheuttaa sen, että sijoittajat vetävät rahansa pois yhtiöstä, mikä saa aikaan sen, että yhtiön arvo putoaa, ja lopulta edessä on konkurssi.
Se että yhtiö myy kiinteistöjään tai tuotantovälineitä ostamatta uutta välineistöä sen tilalle, niin silloin voidaan todeta se, että asiat ovat niin huonosti, että yhtiöllä on edessä hakeutuminen saneeraukseen tai konkurssiin. Ja tuollaiset signaalit ovat niitä, millä tavoin saadaan aikaan yhtiön arvo laskemaan, sekä tuolloin saattaa kilpailijoille aueta pääsy esimerkiksi patentteihin, joita yhtiöllä saattaa olla. Ja signaali minkä esimerkiksi tuotantovälineiden myynti antaa on se, että yhtiöllä on niin paljon velkaa tai niin vähän asiakkaita, että sen on pakko myydä sitä omaisuutta, mitä ei niin vain korvata uudella.
Tuolloin herää sellainen näkemys, että yhtiö ei enää kykene vastaamaan sitoumuksistaan, ja se saattaa viedä asiakkaat sen listoilta pois, koska jos yhtiö toimii vaikkapa alihankkijana tai tavarantoimittajana, niin silloin halutaan varmistaa se, että tuo palvelu myös jatkuu. Ja jos tavarantoimittaja menee konkurssiin, niin silloin pitää etsiä uusi toimittaja, ja se edellyttää uusien sopimusten neuvottelua. Silloin saattaa tuohon toimintaan tulla katko, joten on parempi vaihtaa toimittajaa ajoissa, kuin jättää tuota asiaa sellaiseen tilanteeseen, että kotisivuilla on ilmoitus siitä, että palvelun tai tuotteen toimittaja on lopettanut toimintansa.
Joten tämän takia ei ole sama, miten yhtiön johto toimii. Nimittäin jos markkinat käsittävät jonkun asian väärin, niin silloin edessä voi olla konkurssi, koska sijoittajat ja asiakkaat menettävät luottamuksen yhtiöön, joka ei kykene selviämään veloistaan. Ja silloin on edessä tilanne, missä asiakkaat hankkivat toisen toimittajan omille tuotteilleen, tai sitten alkavat osakkaat vetää rahaa pois yhtiöstä, joka saattaa mennä nurin, jolloin taloudellisten tappioiden pelko saa osakkaat pelastamaan ainakin osan sijoituksistaan myymällä osakkeita paniikinomaisesti.
Silloin signaali on se, että yhtiö menee konkurssiin hyvin nopeasti, ja rahan katoaminen kassasta sekä osakkaiden häviäminen aiheuttaa sen, että yhtiö lopettaa toimintansa joko johtokunnan päätöksellä, mitä perustellaan vahinkojen minimoimisella tai velkojien vaatimuksesta, koska he huomaavat yhtiön arvon alittavan sen velkojen arvon. Ja tuolloin perusteena voi olla myös se, että yhtiön tulos on huonontunut huomattavasti, joten velkojat voivat tuolloin vaatia yhtiötä konkurssiin sekä sen omaisuuden realisointia velkojen vastineeksi. Tuon jälkeen velkojat päättävät siitä, mitä he tuolla yhtiöllä tekevät, ja joka tapauksessa edessä on aina hevoskuuri, mikä voi viedä useilta ihmisiltä työpaikan. Ja tämä tapahtuu vain, jos nuo velkojat sallivat saneerauksen.
Toinen tapa on se, että toiminta keskeytetään sekä velallisen omaisuus myydään velkojen katteeksi joko kiinteään hintaan tai huutokaupassa. Jälkimmäinen tapa toimitetaan joskus sen jälkeen, jos kaikki omaisuus ei mene kaupaksi kiinteään hintaan, ja tietenkin toimitilojen kohdalla täytyy suorittaa tarpeellinen lainhuudatus, mutta siitä en tässä kirjoita sen enempää.
Kommentit
Lähetä kommentti