Ilmastonmuutos sekä sen torjunta
Ilmastonmuutos on asia, mitä ei voida sivuuttaa siten, että sitä koskevia päätöksiä siirretään jatkuvasti yli seuraavan vaalikauden, ja ongelma sellaisessa kollektiivisessa ajattelussa, että ihmiset alkavat kollektiivisesti ilman lainsäädäntöä pienentämään hiilijalanjälkeä, jonka he maailmaan jättävät. Jos puhutaan esimerkiksi uusiutuvista luonnonvaroista, niin vaikkapa halkoja tai turvetta polttamalla ei päästä siitä hiilidioksidista eroon, mikä on nyt suurin ongelma, kun ajatellaan sitä, miten ilmasto muuttuu.
Lainsäädäntö on ainoa asia, mikä selvästi tehoaa siihen, mitä täällä nyt tapahtuu. Kun puhutaan siitä, mitä meidän pitäisi tehdä, ja mitä me oikeasti voimme tehdä on kaksi aivan eri asiaa, eli vaikka me kaikki ihmiset lopetamme fossiilisten polttoaineiden käytön sekä samalla alamme kierrättää kaiken mahdollisen, niin samalla tulemme siihen tulokseen, että me kaikki emme koskaan oikeastaan grillaa edes makkaroita.
Eli ihminen joka ei koskaan edes käytä mitään polttoainetta kuten halkoja eikä omista autoa ei varmasti voi kovin paljon yksin ilmastonmuutokselle mitään tehdä, ja ongelma on siinä, että suuret saastuttajat kuten teollisuus sekä voimalaitokset pitää saada muuttumaan sellaisiksi, että niistä ei tule päästöjä, ja samalla tavoin myös metaani sekä muut kasvihuonekaasut pitäisi kerätä talteen, ja polttaa niin että niistä syntyvä hiili saadaan ajettua sellaisten erottimien läpi, missä hiili eroaa muusta kaasusta. Ja tuolla tavoin ainakin osa hiilidioksidista saadaan poistettua palokaasuista.
Ja kuten eräät tutkijat ovat sanoneet, niin me suomalaiset voimme olla sellaisia edelläkävijöitä, jotka kehittävät näitä tekniikoita, joilla saadaan aikaan päästöistä vapaita voimaloita ja tehtaita. Samalla voimme osoittaa, että noilla välineillä voidaan saavuttaa korkeampi hyötysuhde, mikä tekee niiden käytöstä kannattavampia. Samoin jos ajatellaan sitä, että me käymme kaupassa ostamassa tuotteita, niin silloin voidaan rumasti sanoa, että esimerkiksi kuluttaja ei pääse vaikuttamaan siihen, millaiseen pakkaukseen hänen tuotteensa on kääritty. Jos puhutaan siitä, että lihan käyttöä voidaan vähentää tai se voidaan pudottaa nollaan myös kalan osalta, niin on kaksi tapaa tehdä tällainen asia.
Yksi tapa on kehittää soijapohjaista keinolihaa, jolla saadaan aikaan sellainen maku, mitä oikeassakin lihassa on, tai sitten voidaan ottaa käyttöön biotekniikka, millä lihassoluja voidaan kasvattaa koeputkessa tai muilla kasvatusalustoilla. Tuolloin voidaan muuten miettiä sellaista vaihtoehtoa, että petrimaljassa kasvatettu liha soluviljelmä voisi oikeastaan olla sellainen, että sen voisi paistaa suoraan pihviksi, joka katetaan lautaselle. Kolmas tapa on sitten vain ryhtyä käyttämään kasviksia, vaikka ajatus on varmaan vieras jollekin HK:n sinisen ystävälle.
Suomi voi näissä asioissa olla maa, joka kehittää näitä tuotteita ja tekee niistä uusia vientiartikkeleja. Samoin me voimme kohdentaa energian tuotantoa sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät saastuta, ja jotka ovat stabiileja. Maalämpö on yksi tapa tuottaa päästö vapaata sekä stabiilia energiaa, joka ei ole riippuvaista siitä, millainen säätila kulloinkin on. Mutta esimerkiksi Norjan vuonoissa voidaan hyödyntää vuorovesienergiaa joko patoamalla vuoksen aikana vuonoon ahtauttavaa vettä, ja sitten tuo vesi päästetään turbiinin läpi, ja tässä voidaan mainita se, että nuo turbiinit tuottavat sähköä myös vuoksen aikana.
Tuo pato voi olla kaadettava ratkaisu, joka päästää veden sen yli vapaasti, ja kun vesi lähtee laskemaan nostetaan tuo teräksestä tehty pato takaisin pystyyn. Pato voidaan rakentaa moduuleista, jotka toimivat jokainen erikseen, mikä tekee nostolaiteen rakentamisen helpommaksi. Tuolloin yksittäisen osan korjaaminen sekä vaihtaminen on myös helpompaa.
Tai voidaan käyttää vapaa turbiineja, jotka muistuttavat joko lentokoneen moottoria, joka pudotetaan veden alle, tai sitten perinteisempi malli on ikään kuin vesimyllyn pyörä. Se mikä näissä ratkaisuissa on ongelmallinen on se, että esimerkiksi lohen kutemista pitää huomioida noiden laitteiden käytön yhteydessä, ja tuolloin voidaan ajatella sitä, että lohen kudun aikaan nuo turbiinit nostetaan ylös huoltoa varten. Ja siksi niiden alusta voidaan varustaa nostomännillä, joilla se voidaan nostaa ylös vedestä tarkastusta varten.
Mutta kuitenkin poliitikoilla on vastuu siitä, millaisia välineitä ihmisillä on tässä taistelussa, ja ainahan voidaan rakentaa tulvapatoja Helsingin edustalle, niin silloin saadaan aikaan niitä työpaikkoja, joita maahamme niin paljon kaivataan. Yksittäinen ihminen voi tehdä hyvin vähän näiden asioiden kanssa, mutta miljoonien ihmisten toiminta varmasti vaikuttaa asioihin.
Ja samalla voimme myös ennaltaehkäistä esimerkiksi Intian elintason kasvun aiheuttamaa saastuttamista myymällä heille tai ohjaamalla heitä valitsemaan sähköautoja, joilla ajetaan suurkaupungeissa ja samoin saasteetonta sähköautoa voidaan markkinoida myös sellaisiin paikkoihin kuin Jakarta sekä Peking, ja sen etuja voidaan korostaa joka paikassa. Joten ehkä myös tulevaisuudessa Intiassa sekä Kiinassa kuluttaja valitsee tulevaisuudessa sähköauton välineeksi, jolla hän kulkee kaupungissa. Tuollainen väline voisi olla maamme tuleva vientiartikkeli maailmalle.
https://yle.fi/uutiset/3-10698759
Ilmastonmuutos on asia, mitä ei voida sivuuttaa siten, että sitä koskevia päätöksiä siirretään jatkuvasti yli seuraavan vaalikauden, ja ongelma sellaisessa kollektiivisessa ajattelussa, että ihmiset alkavat kollektiivisesti ilman lainsäädäntöä pienentämään hiilijalanjälkeä, jonka he maailmaan jättävät. Jos puhutaan esimerkiksi uusiutuvista luonnonvaroista, niin vaikkapa halkoja tai turvetta polttamalla ei päästä siitä hiilidioksidista eroon, mikä on nyt suurin ongelma, kun ajatellaan sitä, miten ilmasto muuttuu.
Lainsäädäntö on ainoa asia, mikä selvästi tehoaa siihen, mitä täällä nyt tapahtuu. Kun puhutaan siitä, mitä meidän pitäisi tehdä, ja mitä me oikeasti voimme tehdä on kaksi aivan eri asiaa, eli vaikka me kaikki ihmiset lopetamme fossiilisten polttoaineiden käytön sekä samalla alamme kierrättää kaiken mahdollisen, niin samalla tulemme siihen tulokseen, että me kaikki emme koskaan oikeastaan grillaa edes makkaroita.
Eli ihminen joka ei koskaan edes käytä mitään polttoainetta kuten halkoja eikä omista autoa ei varmasti voi kovin paljon yksin ilmastonmuutokselle mitään tehdä, ja ongelma on siinä, että suuret saastuttajat kuten teollisuus sekä voimalaitokset pitää saada muuttumaan sellaisiksi, että niistä ei tule päästöjä, ja samalla tavoin myös metaani sekä muut kasvihuonekaasut pitäisi kerätä talteen, ja polttaa niin että niistä syntyvä hiili saadaan ajettua sellaisten erottimien läpi, missä hiili eroaa muusta kaasusta. Ja tuolla tavoin ainakin osa hiilidioksidista saadaan poistettua palokaasuista.
Ja kuten eräät tutkijat ovat sanoneet, niin me suomalaiset voimme olla sellaisia edelläkävijöitä, jotka kehittävät näitä tekniikoita, joilla saadaan aikaan päästöistä vapaita voimaloita ja tehtaita. Samalla voimme osoittaa, että noilla välineillä voidaan saavuttaa korkeampi hyötysuhde, mikä tekee niiden käytöstä kannattavampia. Samoin jos ajatellaan sitä, että me käymme kaupassa ostamassa tuotteita, niin silloin voidaan rumasti sanoa, että esimerkiksi kuluttaja ei pääse vaikuttamaan siihen, millaiseen pakkaukseen hänen tuotteensa on kääritty. Jos puhutaan siitä, että lihan käyttöä voidaan vähentää tai se voidaan pudottaa nollaan myös kalan osalta, niin on kaksi tapaa tehdä tällainen asia.
Yksi tapa on kehittää soijapohjaista keinolihaa, jolla saadaan aikaan sellainen maku, mitä oikeassakin lihassa on, tai sitten voidaan ottaa käyttöön biotekniikka, millä lihassoluja voidaan kasvattaa koeputkessa tai muilla kasvatusalustoilla. Tuolloin voidaan muuten miettiä sellaista vaihtoehtoa, että petrimaljassa kasvatettu liha soluviljelmä voisi oikeastaan olla sellainen, että sen voisi paistaa suoraan pihviksi, joka katetaan lautaselle. Kolmas tapa on sitten vain ryhtyä käyttämään kasviksia, vaikka ajatus on varmaan vieras jollekin HK:n sinisen ystävälle.
Suomi voi näissä asioissa olla maa, joka kehittää näitä tuotteita ja tekee niistä uusia vientiartikkeleja. Samoin me voimme kohdentaa energian tuotantoa sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät saastuta, ja jotka ovat stabiileja. Maalämpö on yksi tapa tuottaa päästö vapaata sekä stabiilia energiaa, joka ei ole riippuvaista siitä, millainen säätila kulloinkin on. Mutta esimerkiksi Norjan vuonoissa voidaan hyödyntää vuorovesienergiaa joko patoamalla vuoksen aikana vuonoon ahtauttavaa vettä, ja sitten tuo vesi päästetään turbiinin läpi, ja tässä voidaan mainita se, että nuo turbiinit tuottavat sähköä myös vuoksen aikana.
Tuo pato voi olla kaadettava ratkaisu, joka päästää veden sen yli vapaasti, ja kun vesi lähtee laskemaan nostetaan tuo teräksestä tehty pato takaisin pystyyn. Pato voidaan rakentaa moduuleista, jotka toimivat jokainen erikseen, mikä tekee nostolaiteen rakentamisen helpommaksi. Tuolloin yksittäisen osan korjaaminen sekä vaihtaminen on myös helpompaa.
Tai voidaan käyttää vapaa turbiineja, jotka muistuttavat joko lentokoneen moottoria, joka pudotetaan veden alle, tai sitten perinteisempi malli on ikään kuin vesimyllyn pyörä. Se mikä näissä ratkaisuissa on ongelmallinen on se, että esimerkiksi lohen kutemista pitää huomioida noiden laitteiden käytön yhteydessä, ja tuolloin voidaan ajatella sitä, että lohen kudun aikaan nuo turbiinit nostetaan ylös huoltoa varten. Ja siksi niiden alusta voidaan varustaa nostomännillä, joilla se voidaan nostaa ylös vedestä tarkastusta varten.
Mutta kuitenkin poliitikoilla on vastuu siitä, millaisia välineitä ihmisillä on tässä taistelussa, ja ainahan voidaan rakentaa tulvapatoja Helsingin edustalle, niin silloin saadaan aikaan niitä työpaikkoja, joita maahamme niin paljon kaivataan. Yksittäinen ihminen voi tehdä hyvin vähän näiden asioiden kanssa, mutta miljoonien ihmisten toiminta varmasti vaikuttaa asioihin.
Ja samalla voimme myös ennaltaehkäistä esimerkiksi Intian elintason kasvun aiheuttamaa saastuttamista myymällä heille tai ohjaamalla heitä valitsemaan sähköautoja, joilla ajetaan suurkaupungeissa ja samoin saasteetonta sähköautoa voidaan markkinoida myös sellaisiin paikkoihin kuin Jakarta sekä Peking, ja sen etuja voidaan korostaa joka paikassa. Joten ehkä myös tulevaisuudessa Intiassa sekä Kiinassa kuluttaja valitsee tulevaisuudessa sähköauton välineeksi, jolla hän kulkee kaupungissa. Tuollainen väline voisi olla maamme tuleva vientiartikkeli maailmalle.
https://yle.fi/uutiset/3-10698759
Kommentit
Lähetä kommentti