On ihmisiä joiden mielestä esimerkiksi ulkomaisia opiskelijoita ei tarvita maassamme, koska me joudumme silloin maksamaan heidän koulutustaan. Mutta samalla nämä henkilöt unohtavat sen, että esimerkiksi suuri osa meidän maamme vaatetus- sekä korkean teknologian yrityksistä valmistaa tuotteitaan Kauko-Idässä, ja silloin tietenkin olemme tilanteessa, missä esimerkiksi kulttuurin tuntemus on tärkeässä asemassa. Tietenkin joka kerran kun menemme teettämään tuotteitamme jonnekin kauas pois omasta maastamme, niin silloin pitää muistaa vanha viisaus, "jos haluaa jotain saada, niin silloin pitää myös itse jotain antaa".
Ulkomaisten opiskelijoiden asema esimerkiksi tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa on toimia "apostoleina", eli he näkevät maassamme tuotteita, jotka saattavat heitä kiinnostaa. Ja tuolloin pitää muuten muistaa sellainen asia, että nämä ulkomaille lähetettävät henkilöt ovat noiden maiden tulevia huippu-virkamiehiä, eli he edustavat sitä osaa maataan, joka tekee päätöksiä siitä, millaista politiikkaa nuo maat tulevaisuudessa harjoittavat. Joten he kuuluvat siihen liidien eli potentiaalisten asiakkaiden ryhmään, jolla on tulevaisuudessa suuri vaikutus siihen, miten asioista noissa maissa ajatellaan. Ja noihin ihmisiin me varmaan haluamme tehdä vaikutuksen, jos haluamme lähteä myymään tuotteitamme johonkin maahan. Nimittäin se että me teemme vaikutuksen johonkin suuren yhtiön johtajaan tai tulevaan virastopäällikköön saa aikaan sen, että hän saattaa ostaa esimerkiksi kasan mattoja tuohon toimistotaloon tai sitten tilata marimekon paitoja omille alaisilleen.
Mutta tietenkin hän miettii sitä, että millaisiin puhelimiin tuolla työpaikalla puhutaan, ja silloin hänellä on paljon suurempi vaikutus tuotteiden kysyntään kuin jollain yksittäisellä asiakkaalla. Ja Aasian kohdalla korostuu se, että tuotteita markkinoidaan eli kaupataan massoille. Tuon takia esimerkiksi Samsung on niin menestynyt yhtiö. Se on oppinut sen, että tuotteita kannattaa myydä massoille, ja aina on oltava niin sanottu halpa malli. Tuon mallin voi joku sitten ostaa vaikka tilanteessa, missä oma luuri on pudonnut maahan, ja sen kautta hän voi tutustua tuon valmistajan puhelimiin. Samoin halpoja puhelimia myydään esimerkiksi työläisille, ja jos sitten luuri tuntuu hyvältä, niin siitä sitten voi joku ryhtyä ostamaan myös kalliimpia malleja. Eli tuolloin halpa puhelin toimii ikään kuin porttina noihin kalliimpiin tuotteisiin. Ja yhtenäisen käyttöliittymän etu on se, että jos käyttöliittymä on sama kaikissa puhelimissa, on siirtyminen puhelin mallista toiseen helpompaa, eikä henkilön tarvitse joka kerran opetella uusia toimintoja.
Aasia on nykyään maailman suurin liiketoiminta kenttä, jossa on paljon ihmisiä, jotka ovat potentiaalisesti valmiita ostamaan länsimaisia tuotteita, ja tässä sitten tullaan siihen, että esimerkiksi ICT-ala, on maailman innovatiivisin liiketoiminnan sektori. Tuolla alalla tarvitaan jatkuvaa innovointia, koska vaikka esimerkiksi tietokonepelit ovat sellainen tuote, että niitä pitää jatkuvasti kehittää, jos yhtiö haluaa pysyä pinnalla. Tai tietenkin on mahdollista, että yhtiö muuttuu perässähiihtäjäksi, joka hyvin nopeasti hankkiutuu konkurssiin.
Ja esimerkiksi nettipelien kanssa on sellainen asia, että asiakas päättää millä laitteella hän haluaa peliään pelata, joten siihen niin sanottuun "mobiili trendiin" vain pitää mukautua, jos haluaa saada ihmisiä pelaamaan niitä itse tehtyjä pelejä. Jos ajatellaan sitä, että nettipelejä lähdetään kauppaamaan Aasiaan, niin siellä sitten on paljon enemmän potentiaalisia pelaajia kuin Suomessa, mutta tuolloin olisi hyvä kääntää peli myös kohdemaan kielelle. Toki koodin toimittaminen Kiinaan tai missä tätä peliä nyt kaupataan on melko helppoa, eli koodi lähetetään kohdemaassa toimivalle palvelimelle, mutta tuolloin pitää muistaa se, että tuolla maassa pitää olla palvelin, joka sitten pyörittää noita ohjelmia.
Eli jos lähdemme siitä, että menemme valmistamaan tuotteitamme vaikka Kiinaan, niin silloin olemme tilanteessa, jolloin joudumme katsomaan tilannetta Kiinan kannalta, ja silloin pitää muistaa se, että olemme heille vain yksi toimija muiden joukossa. Ja silloin kun teemme sopimuksia, niin olisi mukavaa osata myös hiukan kieliä, jotta sopimuksesta sitten saisi myös jotain selvää, ja että siinä oleva teksti tulisi ymmärretyksi. Tuon takia esimerkiksi olisi erittäin hyvä tuntea noiden maiden kulttuuria myös siltä kannalta, mitä he eivät muista aina virallisissa tilaisuuksissa kertoa.
Suomi on pieni maa, joka haluaa tietenkin varjella omaa kulttuuriaan. Mutta kuitenkin meidän pitää lähteä rakentamaan omaa yhteiskuntaamme sen kannalta, että me emme voi ikävä kyllä elää kuin joku öljysheikkien valtakunta. Meillä ei ole luonnonvaroja, joita voimme myydä miten meitä huvittaa, joten sen takia meidän pitää keskittyä jalostusprosessiin, jossa vaikkapa metsästä haetuista tukeista tehdään hirsimökkejä. Mutta sitten vastaan tulee sellainen asia, että hirsimökkejä ei mene enää kaupaksi omassa maassamme, ja silloin pitää lähteä tuota tuotetta myymään muihin maihin. Ja silloin tietenkin asiakkaalta pitää kysyä sitä, että millaista tuotetta hän haluaa.
Ulkomaisten opiskelijoiden asema esimerkiksi tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa on toimia "apostoleina", eli he näkevät maassamme tuotteita, jotka saattavat heitä kiinnostaa. Ja tuolloin pitää muuten muistaa sellainen asia, että nämä ulkomaille lähetettävät henkilöt ovat noiden maiden tulevia huippu-virkamiehiä, eli he edustavat sitä osaa maataan, joka tekee päätöksiä siitä, millaista politiikkaa nuo maat tulevaisuudessa harjoittavat. Joten he kuuluvat siihen liidien eli potentiaalisten asiakkaiden ryhmään, jolla on tulevaisuudessa suuri vaikutus siihen, miten asioista noissa maissa ajatellaan. Ja noihin ihmisiin me varmaan haluamme tehdä vaikutuksen, jos haluamme lähteä myymään tuotteitamme johonkin maahan. Nimittäin se että me teemme vaikutuksen johonkin suuren yhtiön johtajaan tai tulevaan virastopäällikköön saa aikaan sen, että hän saattaa ostaa esimerkiksi kasan mattoja tuohon toimistotaloon tai sitten tilata marimekon paitoja omille alaisilleen.
Mutta tietenkin hän miettii sitä, että millaisiin puhelimiin tuolla työpaikalla puhutaan, ja silloin hänellä on paljon suurempi vaikutus tuotteiden kysyntään kuin jollain yksittäisellä asiakkaalla. Ja Aasian kohdalla korostuu se, että tuotteita markkinoidaan eli kaupataan massoille. Tuon takia esimerkiksi Samsung on niin menestynyt yhtiö. Se on oppinut sen, että tuotteita kannattaa myydä massoille, ja aina on oltava niin sanottu halpa malli. Tuon mallin voi joku sitten ostaa vaikka tilanteessa, missä oma luuri on pudonnut maahan, ja sen kautta hän voi tutustua tuon valmistajan puhelimiin. Samoin halpoja puhelimia myydään esimerkiksi työläisille, ja jos sitten luuri tuntuu hyvältä, niin siitä sitten voi joku ryhtyä ostamaan myös kalliimpia malleja. Eli tuolloin halpa puhelin toimii ikään kuin porttina noihin kalliimpiin tuotteisiin. Ja yhtenäisen käyttöliittymän etu on se, että jos käyttöliittymä on sama kaikissa puhelimissa, on siirtyminen puhelin mallista toiseen helpompaa, eikä henkilön tarvitse joka kerran opetella uusia toimintoja.
Aasia on nykyään maailman suurin liiketoiminta kenttä, jossa on paljon ihmisiä, jotka ovat potentiaalisesti valmiita ostamaan länsimaisia tuotteita, ja tässä sitten tullaan siihen, että esimerkiksi ICT-ala, on maailman innovatiivisin liiketoiminnan sektori. Tuolla alalla tarvitaan jatkuvaa innovointia, koska vaikka esimerkiksi tietokonepelit ovat sellainen tuote, että niitä pitää jatkuvasti kehittää, jos yhtiö haluaa pysyä pinnalla. Tai tietenkin on mahdollista, että yhtiö muuttuu perässähiihtäjäksi, joka hyvin nopeasti hankkiutuu konkurssiin.
Ja esimerkiksi nettipelien kanssa on sellainen asia, että asiakas päättää millä laitteella hän haluaa peliään pelata, joten siihen niin sanottuun "mobiili trendiin" vain pitää mukautua, jos haluaa saada ihmisiä pelaamaan niitä itse tehtyjä pelejä. Jos ajatellaan sitä, että nettipelejä lähdetään kauppaamaan Aasiaan, niin siellä sitten on paljon enemmän potentiaalisia pelaajia kuin Suomessa, mutta tuolloin olisi hyvä kääntää peli myös kohdemaan kielelle. Toki koodin toimittaminen Kiinaan tai missä tätä peliä nyt kaupataan on melko helppoa, eli koodi lähetetään kohdemaassa toimivalle palvelimelle, mutta tuolloin pitää muistaa se, että tuolla maassa pitää olla palvelin, joka sitten pyörittää noita ohjelmia.
Eli jos lähdemme siitä, että menemme valmistamaan tuotteitamme vaikka Kiinaan, niin silloin olemme tilanteessa, jolloin joudumme katsomaan tilannetta Kiinan kannalta, ja silloin pitää muistaa se, että olemme heille vain yksi toimija muiden joukossa. Ja silloin kun teemme sopimuksia, niin olisi mukavaa osata myös hiukan kieliä, jotta sopimuksesta sitten saisi myös jotain selvää, ja että siinä oleva teksti tulisi ymmärretyksi. Tuon takia esimerkiksi olisi erittäin hyvä tuntea noiden maiden kulttuuria myös siltä kannalta, mitä he eivät muista aina virallisissa tilaisuuksissa kertoa.
Suomi on pieni maa, joka haluaa tietenkin varjella omaa kulttuuriaan. Mutta kuitenkin meidän pitää lähteä rakentamaan omaa yhteiskuntaamme sen kannalta, että me emme voi ikävä kyllä elää kuin joku öljysheikkien valtakunta. Meillä ei ole luonnonvaroja, joita voimme myydä miten meitä huvittaa, joten sen takia meidän pitää keskittyä jalostusprosessiin, jossa vaikkapa metsästä haetuista tukeista tehdään hirsimökkejä. Mutta sitten vastaan tulee sellainen asia, että hirsimökkejä ei mene enää kaupaksi omassa maassamme, ja silloin pitää lähteä tuota tuotetta myymään muihin maihin. Ja silloin tietenkin asiakkaalta pitää kysyä sitä, että millaista tuotetta hän haluaa.
Kommentit
Lähetä kommentti