Kaupungistumisen sietämätön keveys

Kaupungistuminen on asia, mikä taas kerran on pinnalla. Tai siis sen ainakin pitäisi olla pinnalla. Nimittäin kaupunkien kehittyminen mikä tarkoittaa esimerkiksi suuria ostos komplekseja merkitsee toisaalta sitä, että palvelut tulevat lähelle toisia ihmisiä. Mutta samalla tuo palvelujen keskittyminen merkitsee sitä, että asutus keskittyy palvelujen ympäristöön. Tuo kehitys on näkyvissä esimerkiksi Espoossa, jossa palvelut ovat alkaneet keskittyä noin viiteen kohteeseen, jotka ovat erityisesti juna- ja metrolinjojen ympäristössä. Se että palvelut keskittyvät tiettyihin kohtiin kaupungissa tekee noista kohteista kasvukeskuksia, mutta se saattaa aiheuttaa sitä, että kaupungin haja-asutusalueet alkavat autioitua. HS kirjoitti asiasta jutun nimeltään Espoon paras paikka, mutta se on maksumuurin takana. 

Tuo juttu käsitteli palveluiden keskittymistä. Ja jos Espoossa käy, niin varmasti jokainen huomaa noiden alueiden korkeat talot. Talojen korkeuden kasvaminen johtuu siitä, että maa-alueet ovat kallistuneet. Tuolloin kannattaa rakentaa korkeita taloja, koska se tekee maa-alasta asukasta tai kerrosneliötä kohden halvempia. Eli 2000 neliömetrin talo kannattaa rakentaa mahdollisimman moneen kerrokseen, koska sillä tavalla saadaan tuon talon viemä pinta-ala mahdollisimman pieneksi. Mikä tekee rakentamisesta sitä kautta halvempaa, mutta toki korkean talon rakentaminen maksaa toisella tavalla. 

Mutta sitten kun ajatellaan sitä, että ihmiset alkavat asua ja tehdä työtä mahdollisesti muutaman sadan metrin säteellä. Tai ehkä etätyö tulee yleistymään, ja ihmiset varmaan haluavat palvelut sinne, missä he oleskelevat suurimman osan ajasta. Tuo vähentää ihmisten liikkumista. Se että kaupungistuminen tuo eteen kahdenlaista asutuksen kasautumista eli kaupungit itse vetävät ihmisiä kokonaisuutena, mutta samalla myös kaupungeissa tapahtuu kaupungin sisäistä keskittymistä. Jos osa kaupungin alueesta autioituu, niin noista alueista voi muodostua poliisia työllistävää seutua. Koska jos esimerkiksi Espoon pohjoisosista ei ole kovin pitkä matka kaupungin keskukseen. Ja autiot seudut houkuttelevat erilaisia epäsosiaalisia ihmisiä. Eli autioituneista taloista voi tulla paikkoja, joissa jengit kokoontuvat. 

Mutta kaupunkien kasvaminen tietenkin vaikuttaa myös esimerkiksi maaseudun suhteeseen kaupunkeihin. Kun ihmiset asuvat koko elämänsä kaupungissa, niin he eivät ehkä edes ole oikeasti käyneet maaseudulla. Nämä ehkä toisen tai kolmannen sukupolven kaupunkilaiset saattava olla kaupungissa syntyneiden ja kasvaneiden ihmisten jälkeläisiä, jotka eivät ehkä ole edes käyneet maalla. Heillä saattaa olla sukulaisia jossain muussa kunnassa, mutta nuo sukulaiset ovat jääneet etäisiksi. 

Eli tämä aiheuttaa segregaatiota missä kaupungeissa elävät ihmiset ovat entistä enemmän erossa maaseudusta. Uskoisin että Suomessa on tällä hetkellä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet elävää lehmää. Joten näin valtava ero kaupungilla sekä maaseudulla on. Kaupunki asutuksen keskittyminen tietenkin vaikuttaa esimerkiksi julkiseen liikenteeseen. Tuolloin metro saattaa olla aivan tupaten täynnä, kun ihmiset lähtevät töihin. Mutta sitten juna kulkee tyhjänä, kunnes ihmiset pääsevät kotiin töistä. 

Kaupunkien keskustojen autioituminen on myös asia mihin pitää kiinnittää huomiota. Helsingin keskustassa oli ennen loistava kauppapaikka, koska ihmiset vaihtoivat siellä kulkuvälineitä. Paikallisliikenteestä vaihdettiin seutuliikenteeseen. Ja tuolloin ihmiset kävivät ostoksilla tuon vaihdon aikana. Mutta nykyään metro vie ihmiset tuon keskustan ohitse. Ihmiset eivät enää pysähdy “luonnollisesti” tuossa paikassa. Eli kaupunkien keskustan autioituminen tapahtuu usein kahdessa vaiheessa. Ensin asunnot muuttuvat toimistotiloiksi, ja sitten kun jostain tarjotaan parempaa sekä halvempaa tilaa, niin seuraukset ovat sitten siinä, että kaupunkien keskustat autioituvat.

 Kun toimisto- ja muut liiketilat autioituvat, niin silloin toimistojen vuokrat kohoavat pilviin. Syy liiketilojen autioitumiseen ovat esimerkiksi se, että noita taloja ei ehkä ole koskaan suunniteltu toimistoiksi. Sen takia niiden käytävät ovat kapeat. Samoin ilmanvaihto sekä nettiratkaisut vaativat joskus hyvinkin paljon investointeja. 

Ihmiset sekä työpaikat pakkautuvat hypermarkettien kaltaisten ostosparatiisien läheisyyteen. Ostosparatiisien yhteyteen tai niiden välittömään läheisyyteen kohoavat toimistohotellit houkuttelevat käyttäjiä palveluilla sekä huippu moderneilla toimitiloilla. Eli noista tiloista löytyy ainakin ravintoloita, joissa voi käydä ruoka ja jopa kahvitunneilla virkistäytymässä. Samoin yleistyvä etätyö varmasti vie ihmisiä toimistoilta. Ja tuloksena on kaupunkien keskustojen autioituminen. Vaikka etätyö on kohdannut vastustusta, niin se tulee yleistymään.