Yllä: Vaucansonin "Mekaaninen ankka", joka ei toiminut. Syynä tähän oli voimanlaitteen puuttuminen. Mutta myöhemmin tästä on rakennettu sähköllä toimivia versioita, joita ohjataan esimerkiksi reikänauhan ja valokennojenavulla.
Robottien käyttö sodassa ei ole oikeastaan uusi asia. Taistelurobotteja on kehitelty jo 1700-luvulla. Silloin kehiteltiin ruudilla täytettyjä robottihevosia ja mekaanisia miehiä, jotka oli tarkoitus lähettää vihollisen asemiin, ja sitten räjäyttää kohteessa. Tai oikeastaan voidaan sanoa, että ensimmäiset robottikokeet tehnyt Leonardo da Vinci kehitteli jo 1400-ja 1500 lukujen vaiheessa mekaanista robottia, jonka voimanlähteenä olisi ollut punnus. Mutta kuten tiedämme, niin ensimmäinen toimiva mekaaninen robotti, josta on olemassa todisteita on Jaques de Vaucansonin valmistama mekaanisten robottien joukko, joista tunnetuin on "Mekaaninen hanhi"., väline joka ei koskaan oikeastaan toiminut, koska se oli liian monimutkainen.
Vaucansonin alkuperäinen hanhi ei toiminut. Mutta myöhemmin siitä on kehitelty akulla tai paristoilla sähköisiä versioita, joista osaa on ilmeisesti ohjattu reikänauhojen välityksellä.
Tuosta mekaanisesta hanhesta on myöhemmin kehitelty "kakkiva hanhi", joka vetää perässään ruutivanaa tai sytytyslankaa. Tuo robottihanhi oli väline, joka piti soluttaa vihollisen linnaan, ja sitten sen tehtävä oli vetää tuo sytytyslanka ruutivarastoon.
Toisen Maailmansodan aikaan sekä saksalaiset että liittoutuneet käyttivät radiolla tai langan avulla toimivia robotteja esimerkiksi kamikaze-tehtäviin. Kyseisen operaation peitenimi oli "Aphrodite". Tuolloin räjähteillä kuormatut pommikoneet ohjattiin esimerkiksi tehtaisiin tai bunkkereihin. Käytetyt konetyypit olivat samoja kuin mitä muutenkin pommituksissa käytettiin.
Myöhemmin Saksa otti käyttöön Goliath pienoispanssarin. Tuo väline oli erittäin tehokas, ja samoin käyttäjälleen käytännöllinen. Kyseessä oli periaatteessa talaketjuilla kulkeva miina, joka ajettiin vihollisen asemiin ja räjäytettiin. Goliathien ongelma oli siinä, että ne käyttivät esimerkiksi ruohonleikkurien moottoreita, ja noiden moottorien valmistaminen oli 1944 melko vaikeaa. Mutta nuo räjähtävät pienoispanssarit osoittivat tehokkuutensa esimerkiksi Varsovan kapinan kukistamisessa. Ja onneksi niitä oli liian vähän ja liian myöhään. Goliathia valmistettiin vuosien 1942-1945 välillä.
Kun ajatellaan sotaa länsimaisesta näkökulmasta, niin me kaikki tiedämme, että komentaja ilmoittaa mieluummin vastapuolen kuin omia tappioitaan. Tappaja robottien käyttö on sikäli kannattavaa, että sellaisen välineen käyttöön voidaan kouluttaa muutamassa päivässä. Ja sotilas ei oikeastaan tarvitse mitään muuta koulutusta. Tappajarobottien käyttö on sikäli järkevä vaihtoehto, että sen avulla voidaan minimoida omia tappioita. Samoin robottien avulla voidaan myös korvata armeijoiden rekrytoitiongelmia, jotka voidaan kiteyttää siten, että "kaikki haluavat olla kenraaleita". Eikä kukaan mene töihin armeijaan siksi, että saa kuolla siellä sankarina maansa puolesta.
Toisaalta jos sitten ajatellaan sotaa välineenä, jolla saadaan aikaan yhteiskunnallisia puhdistuksia, eli saadaan oikeutus tapattaa omia poliittisia vastustajia, niin silloin varmaan ihmisiin perustuva taktiikka on kaikkein parasta, mitä voidaan ajatella. Tuolloin teloitukset sekä muut vastaavat asiat voidaan suoraan siirtää vihollisen tekemiksi. Eikä silloin tarvitse miehistä välittää. Siis armeijan tarkoitus määrittää sen, kuinka paljon sotilaita se voi uhrata. Jos armeijan tarkoitus on olla valtion sisäinen kurinpito-osasto jonne määrätään kaikki valtion johtajaa arvostelleet miehet ja naiset opettelemaan "esivallan kunnioitusta", niin silloin ei varmaan robotteja tarvita.
Ukrainan tapaus osoittaa sen että dronet ovat tehokkaita ja vaarallisia aseita. Tietenkin me kaikki voimme lukea lehdistä kuinka hakkerit murtautuvat esimerkiksi pölynimureihin. Samoin voi olla, että seuraava hakkerien kohde ovat nuo taistelurobotit. Ja ongelmia lisää tietenkin se, että kaikki robotteja varten kehitelty teknologia on täynnä niin sanottuja kaksikäyttötuotteita. Eli samaa tekniikkaa mitä käytetään esimerkiksi S-marketin ruokakuljetuksissa voidaan käyttää tappajarobottien ohjaamiseen. Ja periaatteessa esimerkiksi robottipölyimurista voidaan modifioida esimerkiksi liikkuva telamiina, joka liikkuu joko nelkopterin tai ilmatyynyn päällä.
Dronet ovat tulossa myös esimerkiksi merivoimiin. 1942 Brittiläiset kommandomiehet suorittivat operaatio Franktonin, jossa he käyttivät laivojen kylkiin kiinnitettäviä miinoja, jotka kanooteilla liikkuvat miehet toivat laivojen viereen. Tuosta operaatiosta on paljon aineistoa kirjoissa sekä internetissä. Voidaan hyvin olettaa, että merivoimilla on käytössään tuollaisia veden alla liikkuvia nelikoptereita, joiden avulla vastaavat miinat voivat liikkua itsenäisesti. Ne voivat vaania sataman pohjassa kiinnittyä kohteena olevien laivojen pohjaan ja räjähtää siellä.
Kun puhutaan esimerkiksi droneista ja niiden käytöstä ydinsodassa, niin esimerkiksi palautettavia risteilyohjuksia on varmasti kehitteillä. Nuo risteilyohjukset voidaan irrottaa lentokoneesta tai laukaista sukellusveneestä ja palauttaa sitten takaisin tukikohtiin, jos niitä ei tarvita. Periaatteessa tuollainen drone voi laskeutua esimerkiksi veteen, josta kääpiösukellusvene palauttaa sen takaisin putkeen. Siellä ohjuksen kunto tarkastetaan ja se tankataan. Esimerkiksi X-37B sekä sen kiinalaiset"serkut" ovat melko helposti muutettavissa tuollaisiksi avaruudessa vaaniviksi droneiksi, jotka kuljettavat ydinasetta niiden rahtitilassa. Ja kun tuo kääpiösukula saa käskyn hyökätä, niin se syöksyy kohdettaan kohti.
https://yle.fi/a/74-20116816
https://en.wikipedia.org/wiki/Digesting_Duck
https://en.wikipedia.org/wiki/Goliath_tracked_mine
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Aphrodite
https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Frankton
Kommentit
Lähetä kommentti