Tiedättekö miksi nämä kaksi kuvaa, jotka olen ottanut Tekniikan Museossa Helsingin kaupungissa ovat jotenkin surullisia? Ne kuvaavat vuotta 1989 sekä aikaa, jolloin Suomi oli sähköautojen ja niissä käytettävän teknologian edelläkävijä. Tuolloin maassamme uskottiin innovaatioon sekä siihen, että nimenomaan korkeatasoisia tuotteita tekemällä voisimme haastaa jopa USAn ja muut johtavat autonvalmistajat. Mutta sitten kävi niin kuin kävi. Eli tuote nimeltään sähköauto jäi jostain syystä pois yhtiöiden listoilta. Noita projekteja ei jostain syystä haluttu jatkaa, ja syy siihen oli tietenkin kehittymätön akkutekniikka.
Tuolloin vuonna 1989 sähköauton huippunopeus oli vähän vajaat 70 km/h mikä tietenkin oli matka-ajoon lähes täysin riittämätön. Riittämätön akkuteknologia oli tietenkin toinen asia, mikä rajoitti noiden autojen toimintaa. Kyseiset koekäyttöön tarkoitetut kappaleet oli varustettu tavallisilla auton akuilla. Eli mitään erikoisakkuja ei noihin autoihin ollut tuolloin saatavilla. Toisaalta nuo autot voitiin ladata suoraan pistorasiasta, mikä teki niistä omalla tavallaan käteviä laitteita. Jos latausta haluttiin nopeuttaa, niin silloin tietenkin kannatti käyttää voimavirtaa.
Mutta rajoitetulla kaupunki-alueella missä tuon auton toiminta voitiin suunnitella ennalta, ja latauspaikkojen sijainti oli tarkasti tunnettu, niin nuokin varhaiset sähköautot olisivat voineet selvitä melko hyvin. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi jakelu- tai huoltoautojen joiden toiminta-ympäristö sekä toimintamatka ovat hyvin tunnettuja, ja joissa lataus voidaan ajoittaa tiettyyn hetkeen päivässä ovat sopivia Helsingin kaltaiseen ympäristöön, jossa latauspisteitä voidaan asentaa tarpeeksi tiheään.
Nuo ajoneuvot eivät täytä tietenkään esimerkiksi mitään Enontekiön kunnan asettamia vaatimuksia, eikä niillä voi esimerkiksi harrastaa viikkoja kestävää Camel Trophya tai ajella jossain Off-road tapahtumassa, mutta onko auto joka ei pärjää esimerkiksi off road tapahtumassa oikeasti epäonnistunut? Tätäkin asiaa voidaan kysyä ihan suoraan omalta peilikuvalta. Eli onko jokaisen maamme auton pärjättävä esimerkiksi juuri jossain Enontekiön erämaassa, jotta sen voidaan sanoa olevan onnistunut?
Kun katsomme noita kaukaisessa menneisyydessä syntyneitä innovaatioita, niin silloin me kohtaamme sellaisen kysymyksen, että jos noita autoja kuten Elcat ja muita vastaavia projekteja olisi tuettu, niin olisiko silloin Tesla ehkä suomalainen merkki? Eli kuten tiedämme, niin maailma on täynnä innovaatioita, sekä keksintöjä joista ei aikoinaan tullut mitään, koska aikoinaan nuo keksinnöt olivat liian edistyneitä toimiakseen. Mutta sitten tekniikan kehitys on tuonut esimerkiksi sähköautot osaksi jokapäiväistä elämäämme.
Kommentit
Lähetä kommentti