Siirry pääsisältöön

Olipa kerran sähköauto...

 

Tiedättekö miksi nämä kaksi kuvaa, jotka olen ottanut Tekniikan Museossa Helsingin kaupungissa ovat jotenkin surullisia? Ne kuvaavat vuotta 1989 sekä aikaa, jolloin Suomi oli sähköautojen ja niissä käytettävän teknologian edelläkävijä. Tuolloin maassamme uskottiin innovaatioon sekä siihen, että nimenomaan korkeatasoisia tuotteita tekemällä voisimme haastaa jopa USAn ja muut johtavat autonvalmistajat. Mutta sitten kävi niin kuin kävi. Eli tuote nimeltään sähköauto jäi jostain syystä pois yhtiöiden listoilta. Noita projekteja ei jostain syystä haluttu jatkaa, ja syy siihen oli tietenkin kehittymätön akkutekniikka. 

Tuolloin vuonna 1989 sähköauton huippunopeus oli vähän vajaat 70 km/h mikä tietenkin oli matka-ajoon lähes täysin riittämätön. Riittämätön akkuteknologia oli tietenkin toinen asia, mikä rajoitti noiden autojen toimintaa. Kyseiset koekäyttöön tarkoitetut kappaleet oli varustettu tavallisilla auton akuilla. Eli mitään erikoisakkuja ei noihin autoihin ollut tuolloin saatavilla. Toisaalta nuo autot voitiin ladata suoraan pistorasiasta, mikä teki niistä omalla tavallaan käteviä laitteita. Jos latausta haluttiin nopeuttaa, niin silloin tietenkin kannatti käyttää voimavirtaa. 



Mutta rajoitetulla kaupunki-alueella missä tuon auton toiminta voitiin suunnitella ennalta, ja latauspaikkojen sijainti oli tarkasti tunnettu, niin nuokin varhaiset sähköautot olisivat voineet selvitä melko hyvin. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi jakelu- tai huoltoautojen joiden toiminta-ympäristö sekä toimintamatka ovat hyvin tunnettuja, ja joissa lataus voidaan ajoittaa tiettyyn hetkeen päivässä ovat sopivia Helsingin kaltaiseen ympäristöön, jossa latauspisteitä voidaan asentaa tarpeeksi tiheään. 

Nuo ajoneuvot eivät täytä tietenkään esimerkiksi mitään Enontekiön kunnan asettamia vaatimuksia, eikä niillä voi esimerkiksi harrastaa viikkoja kestävää Camel Trophya tai ajella jossain Off-road tapahtumassa, mutta onko auto joka ei pärjää esimerkiksi off road tapahtumassa oikeasti epäonnistunut? Tätäkin asiaa voidaan kysyä ihan suoraan omalta peilikuvalta. Eli onko jokaisen maamme auton pärjättävä esimerkiksi juuri jossain Enontekiön erämaassa, jotta sen voidaan sanoa olevan onnistunut? 

Kun katsomme noita kaukaisessa menneisyydessä syntyneitä innovaatioita, niin silloin me kohtaamme sellaisen kysymyksen, että jos noita autoja kuten Elcat ja muita vastaavia projekteja olisi tuettu, niin olisiko silloin Tesla ehkä suomalainen merkki? Eli kuten tiedämme, niin maailma on täynnä innovaatioita, sekä keksintöjä joista ei aikoinaan tullut mitään, koska aikoinaan nuo keksinnöt olivat liian edistyneitä toimiakseen. Mutta sitten tekniikan kehitys on tuonut esimerkiksi sähköautot osaksi jokapäiväistä elämäämme. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...