Kaikki mahdollinen toiminta internetissä on vuorovaikutusta. Internetissä olevat kielelliset ja muut ilmaisut ovat tietenkin ihmisten keksimiä, mutta ne vuorovaikuttavat käyttäjänsä kanssa. Ja sitten kun puhutaan siitä, miten internet vaikuttaa esimerkiksi kieleen, niin juuri vähän aikaa sitten ohjelma, jonka päämääränä oli kielen kehityksen kartoittaminen lakkautettiin, koska Internet on saastunut tekoälyn luomasta materiaalista. Tekoäly saattaa tulevaisuudessa muokata kieltämme enemmän kuin arvaammekaan. Tekoälyn ymmärtämä kieli on periaatteessa kirjakieltä.
Tekoälyn kielimallille annetut komennot on annettava kirjakielisenä. Kirjakieli on kaukana siitä kielestä mitä puhumme. Joten jos kielimalleja käytetään puheen avulla, niin silloin meidän kielemme alkaa yhä enemmän muistuttaa esimerkiksi kirjoissa käytettyä kieltä. Ja se tietenkin vaikeuttaa esimerkiksi murteiden käyttöä. Se taas voi johtaa kielen homogenisointiin sekä murteiden vähenemiseen. Eli muokkaammeko me internettiä vai internet meitä? Vastaus on että sekä että. Me muokkaamme internetiä, joka vastavuoroisesti muokkaa meitä sekä erityisesti tapaamme ajatella.
Eli koska tekoäly luo yhä enemmän ja enemmän sisältöä erilaisille internet sivustoille, niin se tarkoittaa sitä, että tekoälyt ovat alkaneet lainata toisten tekoälyjen luomaa sisältöä, mikä johtaa yhä enemmän siihen, että tekoälyt alkavat kierrättää omaa, itse tuottamaansa materiaalia. Kun sitten ajatellaan tilannetta, että tieto kumuloituu yhä suurammassa määrin tekoälyjen luoman materiaalien ympärille, niin silloin on vaarana se, että kielimalli romahtaa.
Tuolloin kielimalli luo silmukan, joka siirtää tietoa sen itsensä läpi, ja sitten tekoäly joka menettää hiukan tietoa jokaisen ajon aikana alkaa kadottaa otetaan tietoon. Tekoälyn kohdalla meidän pitää muistaa se, että tekoäly ei ajattele kuten ihminen. Tekoäly vain yhdistelee eri lähteistä hankittua tietoa uudeksi kokonaisuudeksi. Ja juuri sen takia tekoäly, joka ei oikeastaan ymmärrä tuottamansa tekstin sisältöä voi käyttää vahingossa vääriä lähteitä.
Tekoäly ymmärtää erittäin hyvin matemaattiset kaavat, sekä matematiikan tehtävät, koska matematiikka on eksakti, erittäin kaavamainen sekä rajattu tiede. Eli se osaa yhdistellä kaavoja ja etsiä niitä netistä erittäin helposti. Äidinkielen tehtävistä tekoäly ei ehkä sitten kykene tekemään yhtä hyvää mallia. Ja tekoäly ei siis ajattele. Sen pitää etsiä aineisto netistä, ja sitten uudelleen järjestää se siten, että siitä tulee uusi kokonaisuus. Silloin saattaa käydä niin, että tekoäly käyttää vääriä lähteitä. Mutta toisaalta, kuten monesti ennenkin, voimme suoraan kysyä, että tuleeko opiskelija kouluun saamaan hyviä numeroita, vai myös oppimaan jotain?
Jos opiskelija siirtää tehtävät tekoälyn tehtäviksi, niin tilanne on sama, kuin hän palkkaisi jonkun muun kirjoittamaan esseitä ja tekemään matematiikan tehtäviä puolestaan. Hän ei tuossa mallissa varmaan kovin paljon töitä tekisi, mutta toisaalta ei hän sitten mitään oppisikaan. Essee on tarkoitettu prosessiksi, jonka aikana opiskelija oppii jäsentämään sekä analysoimaan tietoa, jota hän itse etsii. Jos joku muu tekee tuon työn, niin silloin jää myös oppiminen väliin.
Se että tekoäly hyödyntää esimerkiksi hakukoneiden pageranking listaa aiheuttaa sen, että tietoa etsitään vain sellaisista lähteistä, jotka saavat paljon klikkauksia. Ja sen takia voidaan pelätä sitä, että tieto yksipuolistuu, kun niitä klikkauksia saavat ne, jotka osaavat tehdä näyttäviä kotisivuja. Tekoäly on kuin ChatBot, eli siltä voi kysyä mitä vain. Mutta kuitenkin meidän pitää muistaa se, että tekoäly on algoritmi, ohjelmisto joka tekee sitä, mitä ihminen käskee. Eli ilman käskyä tekoäly ei tee mitään.
Mutta jos sitten muutamme käskyn sanamuotoon triggeri tai liipaisin, niin emme ehkä voikaan pitää tekoälyä aivan vaarattomana. Tässä mallissa ihmisen ei tarvitse antaa kaikkia käskyjä tekoälylle, vaan tietyt asiat mitkä päätyvät tekoälyn käsiteltäväksi esimerkiksi sensorien kautta voivat aiheuttaa reaktion. Eli jos esimerkiksi tekoäly on kiinnitetty NATOn ennakkovaroitusjärjestelmään, ja se havaitsee kohti tulevia ohjuksia, niin se voi tietenkin silloin käyttää vaikkapa IT-ohjuksia. Tuolloin tekoälyn havaitsema uhka muuttuu käskyksi aloittaa vastatoimet. Tekoäly ei ole muuten vaarallinen, mutta jos siihen lisätään jotain turvamoodeja, ja se kytketään esimerkiksi ohjukseen, niin silloin tekoäly muuttuu ehkä hyvinkin vaaralliseksi.
Tuossa äskeisessä tapauksessa kuitenkin me luomme ehdoin tahdoin vaarallisen tekoälyn. Mutta muuten tekoäly ei ehkä ole niin kauhean vaarallinen. Samalla kuitenkin meidän pitää muistaa se, että tekoäly ei välttämättä osaa kaikkea. On olemassa kysymyksiä, joihin kukaan maailman ihminen ei ole löytänyt vastausta. Tai sitten käy niin, että tekoälylle esitetty kysymys on siinä muodossa, ettei tekoäly oikeastaan osaa tai kykene reagoimaan siihen.
Tekoäly on interaktiossa käyttäjänsä kanssa. Tuo interaktio tarkoittaa sitä, että käyttäjä ohjaa tekoälyä tekemään asioita jollain tietyllä tavalla. Ja hän ikään kuin työstää tekoälyn "kanssa" sen toimittamaa materiaalia. Tekoäly siis esittää oman näkemyksensä esimerkiksi henkilön kuvailemasta piirroksesta, ja sitten käyttäjä alkaa antaa tekoälylle ohjeita siitä, miten sen pitäisi muutella kuvaa tai tekstiä.
Ei ole ihme, että matematiikan opettajat ovat niitä, joiden mielestä tekoäly vie heidän työpaikkansa. Ja kielten sekä äidinkielenopettajien käsitys asiasta on hiukan erilainen. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin tekoäly on parhaimmillaan silloin, kun se analysoi tarkkaa numeerista tietoa. Äidinkielen käsitteet eivät niin eksakteja tai tarkkoja ole, joten vielä nykyäänkin tekoälyllä on vaikeuksia luoda esimerkiksi äidinkielen aineita. Ja jos opiskelijat antavat kaikki aineensa tekoälyn tehtäviksi, niin he eivät opi yhtään mitään, kuten aikaisemmin kirjoitin.
https://dawn.fi/uutiset/2024/09/20/tekoaly-on-jo-ehtinyt-pilata-internetin-kielen
Kommentit
Lähetä kommentti