Siirry pääsisältöön

Väärin tehty elvytys maksaa paljon



Maamme viennin pitäisi vetää, jotta voimme saada verotuloja. Verotulojen ongelma valtion kannalta on se, että esimerkiksi julkisin varoin tuettu työllistäminen on oikeastaan osoittautunut melko tehottomaksi malliksi. Vaikka pitkä-aikaistyöttömän kohdalla voi työnantaja saada työllistämistukea, niin nuo työllistämistuen kautta luodut työpaikat ovat usein määrä-aikaisia. Kun sitten työllistämistuki on päättynyt, niin työnantaja ilmoittaa että enää ei sitten tuolle työlle olekaan tarvetta, ja sitten tuo työllistämistuettu saa lähteä takaisin kortistoon. Tuolla tavoin tietenkin taataan se, että ihmisiä saadaan pois kortistosta, ja yritykset saavat puoli-ilmaista työvoimaa, jonka palkasta puolet maksaa valtio. Ja sitten joku ekonomi saa tutustua ihan oikeaan fyysiseen työhön. 

Valtion talouden ongelma on siinä, että kukaan ihminen ei halua maksaa veroja. Verotus tai tulojen leikkaaminen ovat välineitä, joilla valtio toivoo saavansa rahaa kassaan. Mutta sitten seuraava ongelma on siinä, että korkeat verot ja palkkojen alentaminen ovat asioita, joilla saadaan ostovoimaa laskettua. Ja ostovoiman aleneminen pysäyttää helposti rahan liikkumisen. Jos raha makaa tileillä, niin se tarkoittaa sitä, että sillä ei osteta mitään. Jos raha taas sijoitetaan kryptovaluuttoihin, niin se on silloin kokonaan poissa markkinoilta. Eli jos raha on kiinnitetty markkinoiden ulkopuolisiin kohteisiin, niin se ei sitten siirry esimerkiksi paikallisen supermarketin kassaan. 

Työllistäminen ei yksin tuo verotuloja. Eikä se että valtio kierrättää rahaa työntekijän pankkitilin kautta ole asia, mikä jättää saldon valtion kannalta positiiviseksi. Jos työllistämiseltä halutaan oikeasti tuloja, niin tietenkin työllistetyn sekä työnantajan pitää tuolloin maksaa veroja Suomeen. Jos verot menevät ulkomaille, niin silloin ei valtio saa noista asioista senttiäkään, vaan pahimmillaan se dumppaa rahaa liiketoimintaan, mikä ei ole kannattavaa. Mikäli yhtiö ei saa tilauksia, niin se voidaan joko päästää konkurssiin, tai sitten sitä voidaan tukea valtion varoin. Molemmissa tapauksissa kyseessä on menoerä, jonka maksajiksi päätyvät turhan usein veronmaksajat. 

Mikäli yhtiö saa pitkään valtion tukea, niin se saattaa kasvattaa valtion kustannuksia todella paljon. Ja jos yhtiö päästetään konkurssiin, niin sen työläiset joutuvat hakemaan työttömyyskorvausta, mikä on myös menoerä valtiolle. Se mikä tässä asiassa on vaikeaa, on se että silloin pitää määritellä piste, jonka jälkeen laitetaan konkurssihakemus, eli tuon pisteen jälkeen yrityksen on esitettävä oikeita tilauksia tai sitten sen tukeminen pitää lopettaa. Ja aina on toivo siitä, että "huomenna tulee uusi tilaus". Mutta tuota asiaa ei kukaan voi loputtomiin kuunnella. Eli lopulta pitää uskaltaa sanoa, että epätervettä liiketoimintaa ei enää voida tukea. 

Maamme talouden elvytykseen on usein liittynyt julkisten investointien lisääminen. Julkisten investointien kautta me sitten olemme ilmeisesti kuvitelleet parantavamme valtion taloudellista tilannetta syytämällä rahaa valtion kassasta suoraan yrityksille. Tuo malli saattaa parantaa yritysten taloudellista asemaa, mutta samalla se on pahimmillaan katastrofi maan taloudelle. Rahan siirto yrityksille ei tuo yhtään sellaista työpaikkaa, että valtio saisi niiden kautta enemmän tuloja, kuin mitä siltä menee rahaa tuollaisten valtion rahoittamien työpaikkojen luomiseen. 

Se miten elvytämme on aivan yhtä tärkeää kuin että ylipäätään elvytämme. Elvyttäminen valtion varoilla on tietenkin mielenkiintoinen mahdollisuus, eli julkisin varoin voimme varmasti luoda loistavan kuvan siitä, että meillä menee hyvin. Mutta sitten jos elvytämme taloutta julkisten investointien kautta, niin mistä saamme sitten rahat noihin julkisiin investointeihin? Julkinen investointi on valtion varoin tehtävä projekti, jonka avulla sitten saadaan joko luotua uusia palveluita, tai sitten julkinen investointi muuttuu sellaiseksi, että se muuttuu suoraan työllistäväksi elementiksi. 

Mutta työllistäminen ei suoraan tuo rahaa valtion kassaan, vaan julkisten investointien kautta työllistetyt ihmiset muuttuvat hyvin helposti valtion taloutta kuormittaviksi voimiksi. Eli jos ihmisiä työllistetään valtion rakennustyömaille, niin silloin heidän palkkansa maksaa valtio. Ja se ei tietenkään valtiotaloutta paranna, vaikka työministeri voi tuolloin esitellä komeita lukuja siitä, kuinka moni poistui esimerkiksi työttömyyskortistosta. Se mikä näyttää hyvältä voi myös pahentaa tilannetta. 

Tietenkin valtio voisi periaatteessa vaikka poistaa kaikki työttömät kortistosta. Se voidaan tehdä esimerkiksi sijoittamalla työttömät rajavartiostoon, poliisiin sekä puolustusvoimiin. Tuolloin tietenkin noille ihmisille pitää maksaa palkka, eikä yksikään noista laitoksista tuo rahaa valtion melko tyhjään kassaan. Tai sitten kaikki työttömät voidaan diagnosoida esimerkiksi masennuspotilaiksi. Tuolloin ei työttömyyskorvausta tarvitse maksaa, mutta se siirtää maksut toisille luukuille. Kyseisessä tapauksessa kuntoutustueksi muuttunut työttömyyskorvaus on edelleen menoerä valtiolle, eikä tuolloin ole edes teoreettista mahdollisuutta päästä työhön. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...