"Aamulehti kertoi perjantaina poistaneensa verkosta 551 sen pitkäaikaisen toimittajan Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua. LEHTIKUVA / Olivia Ranta© Lehtikuva" (STT)
Tekaistuja juttuja tehtailleen toimittaja Matti Kuuselan aiheuttama vahinko on ilmeisesti ainakin ulkoisesti melko pieni, mutta kuitenkin tuota vahinkoa aina tapahtuu, jos joku toimii väärin. Se että päivälehden levikki ei sitten pudonnut dramaattisesti ei tietenkään koskaan kerro kaikkea siitä, miten ihmiset suhtautuvat väärän tiedon levittämiseen.
Väärän tiedon levittäminen on aina vakava asia, koska sitä kutsutaan nimellä valehtelu, ja valehtelu on tietenkin aina rumaa, mutta samalla rikollista. Kun toimittaja sepittelee juttujaan, niin hän tekee silloin asioita, joita ei pitäisi tehdä. Jokainen lehtijuttu on jonkinlainen tarina jostain, mitä on ainakin lehden lukijan mielestä totta, ainakin jos kyseessä on niin sanottu uutislehti.
Jos uutislehdessä julkaistaan valheita, joita tietenkin voidaan nimittää fiktioksi, niin silloin kyllä on jonkun katsottava peiliin. Sanomalehtien sekä median perustana maassamme on ollut ainakin periaatteessa neutraali sekä ammattitaitoinen ja eettinen journalismi, jossa lehden työntekijät eli toimittajat julkaisevat asioita, jotka ovat totta.
Siis totuudessa pysyminen on minimivaatimus sille, että lehti voisi sanoa olevansa uutisia julkaiseva tiedostusväline. Kaikki ihmiset eivät koskaan ole kiinnostuneita samoista asioista. Joten sen takia lehdissä pitää olla muutakin kuin yhden alan tai yhden aihepiirin juttuja.
Eli kaikissa medioissa ja varsinkin arvostetussa sekä luotettavuudestaan tunnetussa mediassa julkaistuilla uutisilla on merkitystä. Jos sitten joku kirjoittaja kärähtää keksitystä artikkelista, niin silloin seuraukset saattavat olla paljon laajemmat kuin ihmiset edes osaavat ajatella. Eräs Skotlantilainen taloustieteilijä Adam Smith sanoi aikoinaan, että hän kykenee saattamaan minkä tahansa yhtiön konkurssiin väittämällä luotettavissa sanomalehdissä, että yhtiö ei selviä veloistaan.
Tuo asia varmasti romauttaa yhtiön talouden. Samalla tavoin moni muukin uutinen voi vaikuttaa odottamattomalla tavalla. Siis miten suuri on tekaistun lehtijutun vaikutus lehteen ja sen uskottavuuteen? Vai voiko tuota uskottavuutta korjata koskaan?
Vaurion arvo lasketaan siinä, mitä vahinkoa se on aiheuttanut. Ehkä joku tekaistu lehtijuttu saattaa vaikuttaa mitättömältä, jos se sattuu vaikuttamaan vain muutamaan henkilöön. Mutta noille muutamalle henkilölle saattaa koitua mittaamatonta vahinkoa tuollaisten valheellisten juttujen takia. Eikä kaikkia menetyksiä voi korvata rahassa. Jos vaikka elämänkumppani jättää perättömän jutun takia tai muutama kalakaveri estää puhelinnumeron, niin tuollaisia asioita ei voida mitata rahassa.
Se että juttu on julkaistu arvostetussa mediassa merkitsee sitä, että ihmiset eivät epäile jutun olevan tekaistu eli fiktiota. Miksi he epäilevät päivälehden toimittajaa tai päivälehteä tekaistuista jutuista. Päivälehden tekijät ovat olleet ylpeitä työstään, ja miksi kukaan epäilisi lehtitaloa, jonka tuotteita lukee myös tasavallan presidentti?
Maamme mediassa on toki ennenkin osattu kirjoittaa turhista asioista. Mutta se että suoraan lähdetään tekaisemaan juttua on asia, mikä ei ole maassamme kovin yleistä. Sellaiset tekaistut lehtijutut ja valheelliset tarinat, joita markkinoidaan totena kuuluvat esimerkiksi jonnekin Pravdaan, tai muuhun itäiseen mediaan. Mutta että arvostettu mediatalo sekä palkittu toimittaja syyllistyvät valheeseen on ikävä asia.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/professori-aamulehden-sepitekohun-seurauksia-on-vaikea-arvioida-n%C3%A4kem%C3%A4tt%C3%A4-tarkempia-todisteita/ar-BB1ks1wZ?ocid=msedgdhp&pc=EDGEESS&cvid=28dc31cf581e4128afc6b962779541fd&ei=13
Kommentit
Lähetä kommentti