Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka on oikeassa, NATO jäsenyys on varma, vasta kun se on ratifioitu
Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka on nostanut esiin mahdollisuuden, että ehkä Unkari tai Turkki ei sitten ratifioikaan meidän maamme NATO-jäsenyyttä. Periaatteessa tuo mahdollisuus on siis oikeasti olemassa, ja se mikä tietenkin herättää meidän kaikkien huolta on se, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoo että hänen puolueensa rivit ovat hajallaan, eli kaikki eivät ole ehkä Unkarissa mielissään Suomen sekä Ruotsin NATO-jäsenyydestä. Se mikä sitten saa aikaan kummastusta on se, että Orbán on tähän asti esiintynyt vahvana johtajana, joka pitää puoleensa sekä parlamenttinsa tiukasti ruodussa.
Ja se sitten tietenkin aiheuttaa ajatuksia siitä, että kuinka paljon Kremlistä voidaan esimerkiksi Unkarin sisäisiin asioihin vaikuttaa, ja millä tavoin tuo vaikuttaminen tapahtuu. Siis eikö Orbán enää olekaan niin vahva johtaja, kuin mitä hän haluaa muiden maiden uskovan? Vai yrittääkö hän ehkä siirtää vastuuta NATO jäsenyyden hylkäämisestä muille edustajille? Tuolloin Orbán voisi väittää että muut gtekivät päätökset, ja hän ei voi muuta kuin noudattaa tuota parlamentin päätöstä. Eikä kukaan myöskään tiedä että onko Orbán antanut joitakin salaisia ohjeita tuota äänestystä varten.
Vaikka tietenkin esimerkiksi juuri se mahdollisuus on olemassa, että Unkarin parlamentti antaisi kieltävän lausunnon eli kieltäisi Suomea ja Ruotsia tulemasta NATOn jäseniksi, niin silloin kuitenkin meidän pitää muistaa se, että kaikki muut NATO maat paitsi Turkki ja Unkari ovat Suomen ja Ruotsin NATO-hakemusta kannattaneet, joten se millaisia seuraamuksia tuollaisesta äänestystuloksesta seuraisi on tietenkin arvailujen varassa. Samoin vaalitulos on varma, vasta kun äänestys on suoritettu.
Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka (Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi)
Jännitävää tietenkin on se, että aikooko Unkarin parlamentti vesittää maamme NATO-hakemuksen? Se olisi tietenkin ensimmäinen kerta maamme historiassa, kun meidät jätetään ulkopuolelle. Eli vaikka tietenkin Kremlillä on entisissä Varsovan liiton maissa jonkinlaisia suhteita, ja uskoisin että Kremlin johdon mielessä on esimerkiksi mahdollisuus kiristää joitakin unkarilaisia tai turkkilaisia esimerkiksi joillakin neuvosto-aikaisilla ilmiannoilla tai muilla vastaavilla asioilla, niin onko Kremlin vaikutusvalta niin suurta, että se kykenee määräilemään noilla tiedoilla tai mapeilla nykyisen Unkarin parlamenttia.
Me kaikki tiedämme että Kremlissä uskotaan edelleen noihin Neuvostoliiton aikaisiin vaikutusmalleihin, ja esimerkiksi Venäjä tai Kiina saattaa tietenkin esittää mahdollisuutta esimerkiksi osittaiseen tulitaukoon Ukrainassa, jos NATO vastapalvelukseksi pysäyttää laajenemisen Suomeen sekä Ruotsiin. Mutta sitten taas tullaan siihen toiseen kysymykseen, mikä jäytää varmasti monen ihmisen mieltä. Tuo asia on se, että onko Venäjä niin luotettava kumppani, että sen lupauksiin voitaisiin tuolloin luottaa?
Jos Kreml uskoo voivansa kiristää Unkarin parlamenttia, niin mitä keinoja se aikoo käyttää Turkin parlamentin kanssa? Toisaalta Kremlissä tunnetaan myös se asia, että yksikin NATO-maa riittää estämään toisen maan jäsenyyden. Ja siksi Kremlin fokuksessa on tietenkin Unkarin parlamentti, jonka jäsenistä sillä saattaa olla joitakin mappeja. Venäjä uskoo että Unkariin on helpompi vaikuttaa kuin Turkkiin, koska Unkari on ollut Varsovan sopimuksen sekä kominformin jäsenvaltio. Eli Unkarissa aivan kuten muussakin itäisessä blokissa on ilmianto ollut kansalaisvelvollisuus. Ja koska Unkari on ollut Neuvostoliiton ohjauksessa, Putin ajattelee että hän osaa pelata pelejään paremmin entisessä liittolaismaassaan.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jukka-tarkalta-tyly-arvio-suomen-nato-prosessista-terveisia-kremlista/dfed4e1d-3865-4c25-8921-4e1ed551c0c0
Kommentit
Lähetä kommentti