Siirry pääsisältöön

Taas on Kalevalan päivä

    




Taas on Kalevalan päivä


Tänään on sitten Kalevalan päivä, ja siksi tämän kirjoitelman kirjoitan. Tällä kertaa käsittelen suomalaista kansanperinnettä sekä erityisesti sen Kalevalassa mainittuja voimahahmoja. Kalevalan myyttiset hahmot kuten Väinämöinen sekä seppä Ilmarinen ovat voimahahmoja, mutta heillä on aina jokin heikkous. Eli esimerkiksi Väinämöisen taikavoimat liittyvät hänen kanteleeseen, joka on tehty myyttisen hauen leukaluusta. 

Olisiko kyseessä ollut ehkä kantele, joka on tehty valaan kallosta, ja siinä oleva meloni, eli ääntä vahvistava putkisto olisi sitten vahvistanut ääntä sille tasolle, että muilta olisi lähtenyt jalat alta. Kalevala on kirja, joka on ainakin sen kirjoittajan tai kokoojan Elias Lönnrotin mukaan kirjoitettu vanhojen runonlaulajien sanelun perusteella, ja tuo arvokas perimätieto on sen avulla saatu sitten tallennettua jälkipolville.

Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluivat erityisesti henget, eli tuonelan joutsen, tuonelan koira sekä tuonelan väki. Ne olivat kauhistuttavia hahmoja, joita tuli lepyttää, tai seurasi rangaistus. Jos ajatellaan sitä, että esimerkiksi tuonen hevonen on hevosen ja suden sekä hirven risteymä, niin tuo hahmo saattoi olla luotu varoitukseksi muille, että esimerkiksi korkeiden johtajien hevoset oli merkitty jotenkin. 

Jos ajatellaan että tuo salaperäinen Tuonela on viides ulottuvuus, ja että Väinämöinen on olento, joka on tuosta viidennestä ulottuvuudesta. Niin silloin taas jonkun mielessä saattoi olla sellainen asia, että jos Väinämöinen menee naimisiin esimerkiksi Louhen kanssa, niin seurauksena olisi ollut olento, jolla olisi paljon suuremmat voimat kuin Louhella ja Väinämöisellä yhteensä. 

Ja tuo voimakas olento olisi ehkä ollut kasvatuksen avulla muutettavissa palvelemaan Kalevalan kansaa. No ehkä tässä sitten lähdetään vähän juoksemaan ruohikolla, mutta tietenkin myös omaa mielikuvitusta saa näissä asioissa käyttää. No saattaa olla että Väinämöisellä on jokin esikuva historiassa, mutta tuo esikuva saattaa olla esimerkiksi joku druidi, joka on paennut omiaan jostain Tanskasta. 

Kun ajatellaan sitä, että Kalevala on Suomen kansalliseepos, niin silloin tietenkin kyseessä on merkittävä teos. Ja tuo teos on toiminut esimerkiksi J.R.R Tolkienin innoittajana kun hän on aikoinaan kirjoittanut teoksen “Taru Sormusten Herrasta”.  

Kalevala sekä yksi sen keskeisistä hahmoista eli Väinämöinen on myös toiminut esikuvana eräälle toiselle hahmolle tieteiskirjallisuuden historiassa. Isaac Asimov on oikeastaan kopioinut Väinämöisen hahmon hänen kirjoittamansa “Säätiö-trilogian” toisen osan eli “Säätiö ja Imperiumi” teoksen “Muuliin”. Tuo hahmo omaa voimakkaat telepaattiset kyvyt, mutta todellisuudessa hänen kykynsä ovat sidoksissa muunneltuihin sähköurkuihin.

Eli nuo kannettavat sähköurut sitten oli muunneltu lähettämään joko radioaaltoja, jotka resonoivat aivojen magnesiittiin. Tai sitten tuo väline lähettäisi infraääntä, joka läpäisee aivojen suojauksen. Samoin laitteeseen on ehkä kiinnitetty hologrammi-laite, jonka avulla voidaan välkyttää kuvaa joko antamalla subliminaalisia viestejä. Tai sitten tuo laite voi toimia sellaisella taajuudella, joka aiheuttaa epileptisen kohtauksen. 

Muulin kohdalla on kyse hahmosta, joka on oikeastaan hyvin paljon samanlainen kuin Väinämöinen. Kummankin taikavoimat ovat sidoksissa soittimeen, mitä he kantavat mukanaan. Ja tuo asia sitten tietenkin on hyvin mielenkiintoinen. Siis kuten monta kertaa olen sanonut, niin ei mikään asia maailmassa ei ole merkityksetön, ja tietenkin myös kaiken maailman koneiden suunnittelijat tarvitsevat ideoita sekä inspiraatiota, jotta he voivat toteuttaa omia ajatuksiaan. 

Siis jos ajatellaan että joku soitin avaa maahan reikiä, joihin ihminen voi pudota, niin se on varmaan kuninkaalle mieluisaa musiikkia. Joten ehkä se on asia, minkä takia esimerkiksi Lönnrot sai aikoinaan palkkaa omasta työstään, eli runojen keräämisestä sekä piirilääkärin työstä. 

Toki Lönnrotin tehtävänä oli myös kartoittaa Kainuun sosiaalisia oloja, jotta Keisarilliset virkamiehet voivat päättää siitä, että olisiko jostain noista lapsista aiheellista tehdä esimerkiksi santarmia tai poliisia tsaarin palvelukseen, ja tietenkin noiden virkojen täyttäminen piti aloittaa henkilöistä, jotka olivat "oikeamielisiä" ja omasivat "oikeat arvot". Ja tietenkin noiden ihmisten piti kasvaa oikeassa ympäristössä, että he eivät omanneet turhan herkkää omaatuntoa tai laajaa ystäväpiiriä, jotteivat he levittele Tsaarin virkamiesten salaisuuksia asiaankuulumattomille tahoille.


Kuvat: Pinterest


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara