Psykosomaattiset sairaudet ovat myös sairauksia, ja niiden takana saattaa olla hyvinkin paha trauma

.

Psykosomaattiset sairaudet ovat myös sairauksia, ja niiden takana saattaa olla hyvinkin paha trauma

Psykosomaattiset sairaudet eli tuttavallisesti “mä en jaksa” sairaudet ovat sairauksia siinä missä kaikki muutkin sairaudet. Se että sairaudella on niin sanottu psyykkinen alkuperä ei tee siitä yhtään vähemmän invalidisoivaa, kuin niistä niin sanotuista fyysistä  sairauksista. Psykosomaattiset sairaudet johtuvat oikeastaan siitä, että henkilö voi jotenkin pahoin. Hän saattaa pelätä jotain asiaa tai paikkaa, koska se liittää hänen mieleensä muistoja, joita hän ei halua kohdata. 

Saattaa olla että henkilö on kohdannut pahoinpitelyn jossain paikassa, ja tuollaisen asian muisto saattaa palata hänen mieleensä vielä vuosikymmenten kuluttua. Saattaa olla niin, että kyseinen henkilö ei edes uskalla lähteä ulos kotoaan pimeän tullen, kun muistot tuosta kokemuksesta joka liittyy ehkä johonkin alkoholi kokeiluun palaavat mieleen. Voi olla että tuollaisen asian kokenut henkilö ei ehkä ole asiasta maininnut kotonaan, vaan peitellyt tuota häpeää.  

Joissakin tapauksissa esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaaminen tulee ilmi sen kautta, että joku henkilö koulussa tai työpaikalla on jatkuvasti poissa koulusta tai työstä esimerkiksi teeskennellyn vatsataudin takia. Tuolloin henkilö saattaa oikeasti tuntea vatsakipua, kun hän suggestion avulla etsii itsestään esimerkiksi kurkku- tai vatsakipua, joka vapauttaisi hänet piinasta. Eli sairaalan tai terveyskeskuksen vastaanotolla on mukavampaa kuin koulussa tai työpaikalla. Joskus tähän asiaan liittyy myös sellainen asia kuin esimerkiksi tahallaan hankittu kuumetauti. 

Lähdetään ulos T-paidassa 30-asteen pakkaseen jotta voidaan viettää muutama päivä kotona. Pelkotilat sekä suoranaiset fobiat saattavat rajoittaa ihmisen elämää hyvinkin paljon, ja jos ajatellaan että henkilöllä on hissikammo tai suljetun paikan kammo, niin silloin työstä ei juurikaan tule yhtään mitään. Tai mitä jos joku ei voi vain mennä ulos kun hiki valuu jatkuvasti, ja mieleen palaavat ne niin sanotut pahat muistot? Jos ihminen oikeasti pelkää esimerkiksi sosiaalisia kontakteja, niin silloin elämä on hyvin rajoittunutta. 

Tuolloin voidaan puhua siitä, että henkilöllä on sosiaalisten kontaktien kanssa jotain opettelemista. Mutta samalla voidaan sanoa että sosiaalisiin suhteisiin liittyvä fobia on sellainen asia mikä opitaan hyvin nuorena. Jos henkilö kohtaa jo tarhassa syrjimistä sekä asenteen, että “tuollaisten kanssa ei tarvitse olla”, niin silloin luodaan pohja epäsosiaalisuudelle sekä sellaiselle käytökselle, mikä tuo yhteiskunnalle erittäin paljon laskuja. 

Siis kun sitten tuollaista epäsosiaalista ihmistä lähdetään vankilassa hoitamaan, niin silloin on tietenkin kysymys siitä, että kuinka monta kertaa tuollainen ihminen on kuullut sanat “painu vittuun”? Tai kuinka monta kertaa hänet on jätetty yksin. Ja sitten edessä on vankila, missä ihminen kohtaa muita, jotka sitten ovat hänen kanssaan. Tuolloin tietenkin on edessä pitkä rikosten polku, ja kukaan ei tuota ihmistä muista. 

Päihteet ovat suurimpia sosiaalisia ongelmia maailmassa. Päihteiden käytöstä pitäisi puhua ikään kuin sosiaalisena epidemiana, joka aiheuttaa valtavasti tuskaa sekä kustannuksia yhteiskunnalle. Samoin sosiaalisten ongelmien aiheuttamat poissaolot töistä sekä myös se, että alkoholisoituneiden vanhempien lasten joutuminen rikosten teille on paljon yleisempää kuin mitä yleensä edes ajatellaan. 

Myös kotiväkivalta liittyy valitettavan usein päihteiden käyttöön, ja päihteiden aiheuttamat psykoosit ovat myös suuria mielisairaaloiden ruokkijoita. Jos ajatellaan sitä, että henkilö alaikäisenä joutuu koulukotiin, niin silloin häntä saatetaan lähteä syrjimään työelämässä. Työelämässä tapahtuva syrjintä yhdistettynä sosiaaliseen syrjintään saa aikaan sen, että henkilö hakeutuu sitten johonkin väärään seuraan. 

Tuolloin “joukossa tyhmyys tiivistyy” eli lähetään kiihottamaan toinen toista, ja sitten edessä on joissakin tapauksissa “kosto yhteiskunnalle”, mikä tuo suuria uutisia lehtien sivuille. Samalla se tuo sitten vettä sellaisten ihmisten myllyyn, jotka haluavat ratkaista ongelmia aseilla sekä kovalla poliisitoiminnalla. Eli tuollaiset “kostot yhteiskunnalle” tuovat sitten tietenkin suosiota kaiken maailman populisteille, jotka mielellään tarjoavat ihmisille sellaisia yksinkertaisia ratkaisuja kuten poliisien aseistuksen muuttamista sotilaalliseksi, rajojen sulkemista sekä yleistä  militarisoitumista ja tietenkin jokaisella ihmisellä pitää olla käytössään oma turva-rynnäkkökivääri, jolla voidaan ihmisiä pelotella pysymään poissa parempien ihmisten asuinalueilta. 

Mutta samalla pitää muistaa se, että päihteiden (väärin)käyttö ei ole sairaus vaan oire. Eli hoidon yhteydessä pitäisi aina selvittää se, että miksi henkilö haluaa tuhota elämänsä jossain puliukkojen joukossa? Onko siellä ollut mukavampaa kuin töissä? Eikö kukaan ole huomauttanut henkilöä koskaan siitä, että hän käyttää liikaa päihteitä ennen kuin koti on löytynyt veneen alta? Mikä hänet on tuohon ryhmään ajanut, ja mikä on estänyt häntä hakeutumasta hoitoon ennen kuin hän on päätynyt katuojaan asumaan? Jos näihin kysymyksiin saadaan vastaus, niin silloin henkilön ennuste on paljon parempi. 

Tai niin ainakin toivotaan. Mutta toisin saattaa käydä. Saattaa olla niin, että tällaista henkilöä ei huolita jengeihin, ja sitten hän saattaa myös opiskella, koska tuolloin henkilö saa sitten sen kautta sitä hyväksyntää, mitä kaverit eivät kaikille anna. Eli koskaan ei saa vain olettaa mitään, koska ihmiset ovat niin erilaisia. Ja sitten taas kohti uutta teemaa, eli miksi narkomaaneja rangaistaan? Sanotaan että narkomaanit ovat pahan näköistä joukkoa, kun he toikkaroivat kadulla ja tappelevat. 

He ovat niitä perfect-enemy tyyppejä, joiden avulla sitten perustellaan esimerkiksi järjestyspoliisin olemassaolo, mutta sitten tietenkin jos ajatellaan että vain huumekauppiaat tuomitaan, niin silloin käy niin, että jopa satoja potentiaalisia vankilan siivoojia jää vapaalle. Siis yksi huumekauppias voi “huoltaa” satoja narkomaaneja. Joten mitä jää jäljelle jos narkomaaneja ei rangaista? Huumekauppias on siis yleensä melko siisti esitys noihin rappio-narkomaaneihin nähden, joten sen takia sanotaan että poliisin on helpompi viedä narkomaaneja vankilaan kuin huumekauppiaita. 

Yleensä jos sitten puhutaan narkomaanien käyttörikosten kriminalisoinnin lopettamisesta, niin silloin siihen sitten lisätään kaikki muut mahdolliset rikokset. Eli jos joku haluaa vapauttaa narkomaanit käyttöä koskevasta syytteestä, niin jostain syystä sitten samaan hengenvetoon sanotaan, että kyseinen henkilö haluaa vapauttaa nämä henkilöt kaikista muistakin rikoksista kuten pahoinpitelyistä, ryöstöistä sekä ryöstömurhista, vaikka nuo rikokset ovat vain pieni osa niistä rikoksista mitä ihmiset tekevät yhteiskunnassa. 

Kuitenkin nuo törkeät henkeen ja tervayteen kohdistuvat rikokset ovat niitä, mistä tehdään suurimmat otsikot. Eli ketään ei kiinnosta mikään farkkuvaras tai näpistelijä. Pitää saada suuria otsikoita siitä, kuinka se ja se on tappanut sen ja sen. 

Siis mitä nämä narkomaanien saamat rangaistukset koskevat? Koskevatko ne mahdollisesti pelkkää huumeiden käyttöä vai onko heitä syytetty myös esimerkiksi pahoinpitelyistä tai juopuneena sekä huumaantuneena ajamisesta ja varkauksista? Tai onko mukana ehkä tapauksia, missä huumeita on “vaihdettu” tai niitä on “boostattu” esimerkiksi pesuaineella? 

Tai onko kaveria ehkä sitten herätelty hyppimällä tämän päällä, kun hän on saanut tärpättiä verisuoniin? Jos ajatellaan että huumeiden käyttäjä saisi käytön anteeksi, niin tietenkään silloin ei pidä lähteä siitä, että kaikki muut rikokset jätetään myös tuomitsematta. Mutta kuitenkin poliitikot pitävät kiinni siitä, että narkomaaneja tulee rangaista. Syy tähän on tunteellinen. 

Jos narkomaaneja ei rangaista pelkästään huumeiden käytöstä, niin silloin joudutaan syyttämään pelkästään esimerkiksi varkauksista tai näpistyksistä. Ja sitten me palaamme siihen kysymykseen, että miltä se näyttää, jos ehdotonta vankeutta haetaan esimerkiksi 16v pojalle tai tytölle, koska nämä ovat varastaneet t-paitoja? Siinä sitten tietenkin näyttää hyvältä, kun syytteisiin lisätään ne kuuluisat sanat “huumeiden hallussapito ja käyttö”. 

Sillä tavalla voidaan luoda kuva kovasta jengeissä liikkuvasta nuoresta, joka voidaan tuolla tekosyyllä lähettää lastenkotiin, jossa asuvaa ei sitten tarvitse tavata, kun se voi aiheuttaa keskusteluja siitä, kuinka se käry olikaan käynyt? Eli miten vartija osasi tuolloin kauan sitten seurata jotain pikkupoikaa? Oliko siinä joku kaveri sitten käynyt antamassa vähän vinkkiä siitä, että joku on nyt kokeilemassa varastamista, ja sitä kautta sitten on lähdetty tekemään sitä paljon puhuttua miinaa, missä henkilö käräytetään verekseltään. 

Tuolloin tietenkin kotietsinnässä käydään läpi ne varastetut tuotteet, mitä tuo henkilö on vienyt. Ja joskus käy niin että kyseessä on oikeasti ensikertalainen. Eli kaverit ovat vain keksineet että jos varastetaan muutamat farkut, ja sitten tuhlataan rahat muuhun. Tuolloin kuitenkin vartijat ovat olleet valppaina paikalla, ja siinä sitten kärähdetään myymälävarkaudesta. Eli eikö olekin somaa kun tuolla tavoin saadaan tuo alkava rikoskierre katkaistua? 

Ongelma sitten on siinä, että henkilö joutuu tuolloin paikkaan, missä saatetaan salaa hyväksyä rikollinen käytös. Ja myös esimerkiksi se, että koulu- ja nuorisokoteihin määrättyjä kohdellaan ikään kuin valmiiksi rikollisina sekä heitä syrjitään lisää vaaraa siitä, että henkilö ajautuu vakavampiin rikoksiin.