Tekijät ja tekijämiehet
Kävin tässä taannoin tekniikan museossa, ja siellä oli näytillä kaksi konetta. Toisen niistä oli koonnut rakennussarjasta eräs tekniikan harrastaja, joka oli käyttänyt konetta lähinnä laskimena. Samassa vitriinissä oli myös professori Osmo A. Wiion samasta sarjasta rakentama kone, jossa oli erona se, että Osmo A. Wiio oli vain liittänyt samaan koneeseen kirjoituskoneen näppäimistön. Tuosta Wiion rakentamasta SQL-20 tietokoneesta olen myös ottanut kuvan.
Eli kone on vuodelta 1978, ja siinä on ilmeisesti ollut 20 kilotavua muistia. Sitä katsellessani mietin, miten paljon tietokone onkaan kehittynyt noista kaukaisista ajoista. Toisella puolen on tuo harrastajan kokoama kone, ja hän ilmeisesti oli saanut siitä todella paljon irti. Mutta Osmo A. Wiio sai tuosta samasta koneesta vielä enemmän irti. Eli hän ei tyytynyt pelkkään kirjanpitoon tai käyttämään konetta laskimena.
Se mikä sitten oli ilmeisesti vitriinin idea oli osoittaa se, että vaikka molemmat ihmiset olivat todella lahjakkaita, niin Osmo A. Wiio teki omalla koneellaan enemmän kuin tuo harrastaja, joka käytti tietokonetta ilmeisesti laskimena. Siis huippuammattilainen sai koneestaan enemmän irti, vaikka käytössä olivat samat resurssit. Tuo mies oli aikoinaan yksi maamme lahjakkaimmista tietojenkäsittelyn ammattilaisista. Ja ehkä hänen ansiotaan on se, että ainakin joku nuori valitsi aikoinaan tietojenkäsittelyn pääaineeksi, kun hän meni yliopistoon. Ja noina aikoina tehtiin pioneerityötä, mikä johti myöhemmin siihen, että esimerkiksi tekoälystä on alettu puhua vakavasti. Samoin tuo tie on johtanut kvanttitietokoneiden sekä internetin kehitttymiseen.
Mutta jos Osmo A. Wiion aikana olisi joku esittänyt vakavissaan että tekoäly tulee korvaamaan tai ainakin kilpailemaan ihmisten kanssa työpaikoista, niin silloin hänelle olisi varmaan naurettu päin naamaa. Mutta nykyään tekoälyä pidetään hyvin monipuolisena työkaluna, ja neuro- sekä myös kvanttitietokone tulevat varmasti myös lisäämään tuon välineen käyttökohteita.
Oikastaan Osmo A. Wiio on mies, jota voidaan pitää maamme tietojenkäsittelijöiden sekä tietotekniikan osaajien keskuudessa “Grand old manina”, jonka luennoilta on moni ehkä vielä nykyisinkin tietokoneiden parissa työtään tekevä ihminen on ammentanut ideansa. On hyvin vähän ihmisiä joilla on niin suuri vaikutus omaan alaansa innoittajana sekä myös kouluttajan ainakaan Suomessa kuin professori Osmo A.Wiiolla, miehellä jonka me muistamme ainakin hänen ylläpitämänsä palstan kautta “Tietokone-lehdestä”, jostain kaukaisesta nuoruudesta, jolloin käytössä olivat DOS-käyttöjärjestelmät ja tieto siirtyi disketin muodossa paikasta toiseen.
Nykyään tiedostoja jaetaan Padletin sekä Google Classroomin kaltaisten alustojen sekä sosiaalisen median avulla vielä helpommin ja nopeammin kuin tuolloin maagisena vuotena 1978. Tuona vuonna eräänä talvisena päivänä, räntäsateessa Osmo A. Wiio otti tuon SQL-20 tietokoneen paketista ja alkoi sitten käyttää tuota konetta, ja legenda oli syntynyt.
https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/11/26/tehtavat-ja-tekijamiehet/
Kommentit
Lähetä kommentti